Kysymyksestä ei selviä, millaista nuottia tai mille soittimelle etsit. "Les patineurs" -valssi on sävelletty orkesterille, mutta siitä on olemassa erilaisia ja vaikeustasoltaan vaihtelevia sovituksia eri soittimille ja kokoonpanoille. IMSLP Petrucci Music Library -palvelusta löytyy valssin partituuri ja myös esimerkiksi sovitus pianolle. Finna-hakupalvelun avulla löydät lisää nuotteja, joissa kaikissa ei kuitenkaan ehkä ole koko valssia kaikkine osineen.
IMSLP Petrucci Music Library:
https://imslp.org
Waldteufel, Émile: Les patineurs, op183 (partituuri):
https://s9.imslp.org/files/imglnks/usimg/1/17/IMSLP172450-PMLP21292-Wal…
Waldteufel, Émile: Les patineurs, op183 (pianosovitus):
https://...
"Porilaiseksi", johon Linna Täällä Pohjantähden alla -kirjansa toisessa osassa viittaa sanoin "porilainen karvalakki oli väärin päin päässä, sarvet edessäpäin", kutsuttiin seuraavanlaista turkislakkia:
Tampereen museot
Tulospalkkausta yleensä käsitteleviä teoksia ovat mm. Kari Alhon Tulospalkkaus, EMU-ajan palkkausmuoto vuodelta 1998 ja Maire Kokon Tulospalkkaus vuodelta 1997.
Toimihenkilöitä käsittelevät kirjat Toimihenkilöiden tulospalkkaus vuodelta 1995 ja Tulospalkkaus valtionhallinnossa 1991. Kaikkia näitä kirjoja löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista.
Artikkelitietokanta Aleksista löysin muutaman artikkelin aiheesta. Ne eivät tosin ole kovin uusia. Artikkelit ovat Tuottavuus-lehdessä (1991, n:o 3, s. 10-13 ja 1989, n:o 3, s. 52-54) ja Suomen kunnallislehdessä (1989, n:o 5, 50-51).
Lehdet löytyvät ainakin Helsingin kaupungin pääkirjaston varastosta.
Voin vain arvailla, mitä tässä on tapahtunut. Tuskin kukaan muu asiakas on päässyt kirjautumaan tunnuksillasi sisään ja muuttanut osoitettasi. Myös Helmet-sivustot ovat turvallisia.
Asiakkaiden vanhoja tietoja on kirjastoissa päivitetty hiljattain esim. vanhojen maksamattomien sakkojen perittää käynnistettäessä. Jokin näistä päivitysajoista on varmaan vahingossa kohdistunut tietoihisi. Katsoin järjestelmästämme, että kanssasi samannimisiä on melko paljon. Kannattaa varmaan seuraavalla kirjastokäynnillä tarkaistaa kaikki tietosi.
Pääkaupunkseudun kirjastoautomaatiosta ei taida olla paljonkaan tietoa julkisesti näkyvillä. Jos sinua kiinnostaa kirjastoautomatiikka yleensä, suosittelisin kääntymään ATP Automationin (http://www.atp.fi) ja Mikroväylän (http://www.mikrovayla.fi) puoleen, sillä ne vastaavat Helsingin kaupunginkirjastossa automaatiolaitteista.
Alla olevasta linkistä aukeaa luettelo kirjastoista, joissa Btj:n tuottamaa ja ylläpitämää Aleksi-viitetietokantaa voi käyttää. Pääkaupunkiseudulla tällaisia ovat Eduskunnan kirjaston ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastot sekä Diakonia-ammattikorkeakoulun Haaga-Helia -ammattikorkeakoulun ja Laurea-ammattikorkeakoulun kirjastot.
Tietokannan käyttöoikeudesta kerrotaan näin:
”Palvelua saavat käyttää sopimukseen osallistuvan organisaation opiskelijat, tutkijat, henkilökunta (---) sekä kirjaston paikallisasiakkaat.” Etäkäyttömahdollisuus sinulla olisi siis vain em. oppilaitosten opiskelijana.
https://wiki.helsinki.fi/display/FinELib/Aleksi+-tilaajat
http://wiki.helsinki.fi/display/FinELib/Aleksi
2000-luvulla julkaistuissa Irakia käsittelevissä teoksissa on paljon muistelmia, esimerkiksi sotilaiden ja toimittajien, mutta myös irakilaisten muistelmia. Näistä löytyy varmasti tietoa kulttuurista. Yleistietoa Irakista löytyy etenkin matkaoppaista ynnä muista matkailua ja valtiota käsittelevistä kirjoista. Irakin sodista löytyy tietoa muun muassa elämäkerroista ja historiankirjoista.
Kyyti-alueen kirjastoista löytyy muun muassa seuraavia Irakia käsitteleviä teoksia:
Sarjanen, Petri: Bagdadin kiirastuli (sotilaan muistelmat)
Jaber, Hala: Lentävällä matolla Bagdadiin (toimittajan muistelmat)
Al-Sadoon, Eine: Bagdadin vanki (bagdadilaisnaisen muistelmat vuosilta 2006-2007)
Al-Sadoon, Eine: Elämäni Irakissa (arkielämää Irakissa 1990-luvulla...
Kevyttä lukemista vanhuksille voisi esimerkiksi olla romaaneista:
Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja (2010), joka kertoo vanhan miehen jurnutuksista. Myös sarjan muut osat sopivat mainiosti
Sinikka Nopola: Ei tehrä tästä ny numeroo, joka on Eila ja Rampe –sarjan ensimmäinen osa.
Hilja Valtosen Vaimoke (1933) tai Nuoren opettajattaren varaventtiili (1926). Nämä voivat olla osalle jo tuttuja ennestään nuoruudesta.
Vanhuksille voisi lukea myös novelleja, jottei juonta tarvitsisi muistaa ollenkaan kertojen välissä. Esimerkiksi Sinikka Nopolan novellikokoelma Tervehdin teitä kevätsukkahousuilla ja muita kirjoituksia (2001)
tai omaelämäkerrallisia novellikirjoja, kuten esim. :
Tove Jansson Kuvanveistäjän tytär (1969)
Hilja Valtonen Omakehu :...
Etsin Defenderin sivulta, mutta tietoa johdon materiaalista ei löytynyt. Sen sijaan löytyi mahdollisuus kysyä, luultavasti se on ainoa tapa saada asia selville, jollei pakkausmerkinnöissäkään ole tätä tietoa. Linkki kysymyslomakkeeseen on tässä, http://eng.defender-global.com/helpdesk/question/product/48/3125 .
Tarkoittanet varausten lukitusta. Kyllä tämä mainio mahdollisuus on edelleen käytössä.
Mene omissa tiedoissasi sivulle, josta näet varauksesi. Lukitusruudut ovat varauslistan oikeassa laidassa. Kun olet lisännyt täpät valitsemiisi varauksiin, muista vielä tallentaa muutos sivun alalaidassa olevasta painikkeesta Tallenna muutokset. Tämän jälkeen muutos on vahvistettava vielä toisenkin kerran.
Lukitusta ei voi tehdä varaukseen, joka on jo lähtenyt matkaan noutokirjastoon eli se on tilassa "matkalla".
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kallion_kirjasto/Juttu…
Pentti Saarikoski on suomentanut Allen Ginsbergin runon America. Suomennos Amerikka on julkaistu Ginsbergin runojen kokoelmassa Kuolema Van Goghin korvalle (Tajo, 1963).
Teos on lainattavissa oman alueesi kirjastosta.
Ginsberg, Allen: Kuolema Van Goghin korvalle (Tajo, 1963)
https://books.google.fi/books?id=R77F3BuZZiIC&pg=PA11&lpg=PA11&dq=ginsb…
René Descartes oli alkujaan ranskalainen filosofi.
(syntynyt: 31.3.1596 La Haye en Touraine, Indre-et-Loire, Ranska
Kuollut: 11.2.1650 (53 vuotta)Tukholma, Ruotsi )
Hän julkaisi paljon kaikenlaista mm. musiikin teoriaa, kirjeitä, pamfletteja ja ennenkaikkea filosofisia teoksia.
Runoja en hänen julkaisustaan löytänyt. Niitä saattaa tietysti olla esim. hänen kirjeissään.
Sensijaan hän on innoittanut monia runoilijoita ja hänestä on kirjoitettu lukuisia runoja myös englanniksi.
Esim. PoetrySoup-sivustolta löytyy näitä runoja.
https://www.poetrysoup.com/poems/rene_descartes
Kun haet teosta, voit rajata hakutulosta sivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla esimerkiksi kielen mukaan. Jos haet Jens Lapiduksen teoksia nimenomaan alkukielellä, klikkaa kielirajoitinta "ruotsi". Näin saat vain ruotsinkielisen aineiston.
Teoksen kieli käy ilmi myös, kun avaa teoksen tiedot klikkaamalla kirjan nimeä (kohdassa "kieli").
Jens Lapiduksen uutuus teos on alkukielellä "Top dogg" ja suomennoksen nimi on "Top dog".
http://www.helmet.fi/fi-FI
Alla joitakin uusimpia opinnäytetöitä tai muita teoksia kysymistäsi aiheista. Voit jatkaa halutessasi hakemista Finna-palvelun kautta. Toimivia hakusanoja ovat ainakin kehitysvammaiset seksuaalinen hyväksikäyttö ja lapset seksuaalinen hyväksikäyttö. Hakua voi myös monin tavoin rajata: https://www.finna.fi/
Kehitysvammaisten kokemus heidän seksuaalisuudestaan ja sen toteuttamisesta : kirjallisuuskatsaus / Rautio Julia, Silen Niina, Metropolia ammattikorkeakoulu , AMK-opinnäytetyö, 2017
- Seksuaalisuuden tabut suljetuissa yhteisöissä / Kiuru Hanna, Stromberg-Jakka Minna, 2017
- Uskalla olla, uskalla puhua : vammainen nainen ja väkivalta / Piispa Minna, 2013
- VAIETTU TODELLISUUS : Kehitysvammaisten...
Valtiorikosoikeuden ja valtiorikosylioikeiden aineistot (mm. tiedot tuomioista) vuoden 1918 tapahtumien osalta löytyvät osittain Kansallisarkiston digitaaliarkistosta. Menehtyneiden tiedot löytyvät Suomen sotasurmat 1914-1922 -tietokannasta. Tammisaaren vankileiristä on kirjallisuutta, mutta henkilötietojen tarkempi selvittely edellyttää jalkautumista Kansallisarkistoon. Hyvät aloituspisteet ovat Sotavankilaitoksen arkisto sekä Vankeinhoitohallituksen arkisto.
Lähteitä:
Eerola, J. & Björkqvist, F. (1989). Ekenäs 1918. Ekenäs: Centralkommittén för 70-års minnesevenemanget över Ekenäs fångläger.
Lindholm, S. (2017). Vankileirihelvetti Dragsvik: Tammisaaren joukkokuolema 1918. Jyväskylä: Atena.
Mäkelä, P. (2009). Tammisaaren...
Edu Kettusen vuonna 2000 julkaistulla albumilla Jokapojan Hollywood on kappale "Taivaansininen BMW". Laulun sanoitus kertoo tarinan pikkurikollisista, jotka ryöväävät motellin kassan. Rajakaupungista, joka tässä tapauksessa tarkoittanee Torniota, paetaan nelostietä pitkin etelään. Saalis lasketaan Limingassa. Lopulta sateisella kasitiellä Närpiössä käy huonosti.
Koko sanoitus löytyy verkosta. Kappaleen voi kuunnella YouTubelta. Voisiko tämä olla etsimäsi?
Vaskin verkkokirjastosta löytyy 1970-luvun maantieteen oppikirjan Meidän maailma 3 opiskeluosa ja tekstiosa vuosilta 1970 ja 1971:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.179490
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.179501
Hakua läheltä liippaavia kirjoja löytyi myös, muun muassa Väinö Auerin Maantieto kansakouluja varten vuodelta 1961 https://vaski.finna.fi/Record/vaski.59828 ja 4. ja 5. luokan Perusmaantieto-oppikirjat vuodelta 1980 https://vaski.finna.fi/Record/vaski.113525 ja https://vaski.finna.fi/Record/vaski.112587.
Kirjat sijaitsevat Turun pääkirjaston varastossa, ja ovat normaaliin tapaan varattavissa verkkokirjaston kautta.
Finnan tietokannasta löytyy myös hakusanalla "YKL 40.07" (Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmän...
L. Rainio tunnetaan levytetystä musiikista vain Puumanni (Buumanni/Bomanni) Afrikassa -jenkan tekstin tekijänä. Nimimerkin taustalla olevaa henkilöä (tai henkilöitä) ei varmuudella tiedetä. Vaikuttaa kuitenkin uskottavalta, että teksti on huomattavasti vanhempi kuin tunnettu v. 1972 ensilevytys.
Kirjailija Armas J. Pulla julkaisi kolme teosta nimellä Leo Rainio, mutta laulutekstejä hän ei tiettävästi tehnyt.
Yksi ehdokas olisi Jukka Kemppisen blogissaan esiin nostama nimerkki Lulu (Lauri) Rainio, jolta tunnetaan propagandalaulu Kokous Petroskoissa. Levytettyjä, Lulu Rainion tekstittämiä kappaleita löytyy Kansalliskirjaston tietokannasta puolenkymmentä.
Lähteitä:
Buumanni Afrikassa Ylen Fono tietokannassa.
Jukka Kemppisen...
Helsingin kaupunginmuseon Internet-sivuilla on verkkonäyttely Aurora Karamzinista. Sivuilta löytyy tietoa mm. hänen elämänvaiheistaan:
http://www.helsinki.fi/hum/tthanke/digiv/digiv2/aurora/
