Soitin Jokereiden toimistoon ja sieltä vastattiin ettei KHL-liigaan liittymiseen liittyvistä asioista ei ole vielä tietoa. Joulun tienoilla voisi kysyä. Palautelomake : http://www.jokerit.com/?id=29 .
Lapsuutesi kirja saattaisi olla Lennart Hellsingin Muna (Weilin + Göös, 1979). Se on sangen sympaattinen tarina munasta, joka makaa paikallaan ja miettii, mitä siitä tulisi suurena - jos siitä tulisi suuri. Kirjan kannessa on hymysyinen valkoinen muna vihreällä niityllä, taustalla pilkottaa merta. Kannen yläosaa hallitsee vaaleansininen taivas; pilvet ovat eläinhahmoisia, paitsi yksi, joka muistuttaa autoa.
Sweet Valley High -kirjasarjasta on suomennettu 50 osaa ja niiden lisäksi kuusi trilleriä. Sarjassa on kuitenkin alkukielellä englanniksi julkaistu 181 kirjaa, joista varsinaista sarjaa 143 kirjaa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sweet_Valley_High
http://www.randomhouse.com/sweetvalley/
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Sweet_Valley_High_books
Viimeisin suomennos, Rakkauden tanssi (nro 50, julkaistiin suomeksi 2002) ei siis lopettanut sarjaa. Varsinaisen sarjan viimeinen on vuonna 1988 julkaistu Party Weekend. Englanniksi kirjoja on Helmet-kirjastoissa vain joitakin, tätä viimeistä ei ole. Wikipedia-sivun juoniselostuksen perusteella ei vaikuta siltä, että tämän osan olisi suunniteltu jäävän viimeiseksi.
Suomen kansallisbibliografian Fennican https://finna.fi mukaan Hj. Nortamosta on ilmestynyt elämäkerta vuonna 2003 tekijänä Niemi Tapio: Hj. Nortamo : jaaritustensa vanki.
Saatavissa Vaski-kirjastoista, mm. Raisiosta http://www.raisio.fi/kirjasto/vaski-kirjastot/
Jonkin verran tietoja on myös teoksissa:
- Vesa Sisättö & Jukka Halme: Kotimaisia pakinoitsijoita, 2013.
- Markku Vainio: Kettumies Hjalmar Nortamo ja susille soittava suutari,2001
Internetistä:
Kansallisbiografian tiedot http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/4976/
http://www.nortamo-seor.fi/nortamo-seor_fi/
Helsingin Sanomien vanhat numerot ovat luettavissa Pasilan kirjaston lehtiosastolla. Siellä voitte ottaa lehden artikkelista myös valokopion omaan käyttöönne.
Helmet-kirjastojen asiakkailleen tarjoamassa eMagz-palvelussa näköislehdet ovat luettavissa vuoden verran ilmestymispäivästään, joten vuoden 2014 lehtiä sieltä ei enää löydy.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin(…
Saat uuden kirjastokortin mistä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteestä. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus, passi, ajokortti tai kuvallinen kela-kortti.
Vanhan tilalle tehdystä aikuisten kirjastokortista veloitetaan kolme euroa. Mikäli olet tehnyt rikosilmoituksen varkaudesta, saat kortin ilmaiseksi.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelmat…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
O. E. Nyman näyttää suomentaneen teoksia vuosina 1921–1925. Osasta on ilmestynyt myöhemmin uusia painoksia. ”Suomen kirjailijat 1917-1944” (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1981) ei mainitse häntä, enkä löytänyt häntä muistakaan tutkimistani kirjallisuuden lähdeteoksista.
Helsingin yliopiston Ylioppilasmatrikkeli 1905 – 1907 osoitteessa http://www.helsinki.fi/keskusarkisto/matrikkelit/yomatrikkeli_1900_1907… sisältää yhden mahdollisen henkilön, joka voisi olla O. E. Nyman. Hän on Onni Edvard Nyman, joka on syntynyt Suomussalmella 16.9.1888.
Onni Edvard Nymanista ei kuitenkaan löytynyt kovin paljon tietoja. Muutamilla netin sukututkimussivustoilla hänet mainitaan. Ylioppilasmatrikkelin mukaan hän on kirjoittanut ylioppilaaksi Oulun...
Emme löytäneet kuvaukseesi sopivaa kirjaa. Tällaista ehdotettiin:
Russel Hoban: Hiiri ja hänen lapsensa. Kirjassa pikkuhiiri katselee koiranruokatölkkiä, jossa on kuva kokinhattuisesta koirasta, joka kantaa tarjotinta, jossa on koiranruokapurkki, jossa on kuva kokinhattuisesta koirasta, joka kantaa tarjotinta jne. Pikkuhiiri yrittää pysyä perässä. Käännös on vuodelta 1975.
Tunnusluvun saat minkä tahansa Vaski-kirjaston palvelutiskiltä näyttämällä kuvallista henkilöllisyystodistusta (ajokorttikin käy). Tunnusluvuksi kannattaa valita joku itselle merkityksellinen numerosarja, ei kuitenkaan 0000 tai 1234.
Niin virallisesta termistä ei ole kyse, että se olisi Kielitoimiston sanakirjaan kelpuutettu, mutta Heikki Paunosen Stadin slangin suursanakirja Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii (WSOY, 2000) kyllä tuntee "kusiherätyksen" ja tietää lisätä sen tulleen käyttöön jo 1920-30-lukujen paikkeilla. Sana on peräisin armeijaympäristöstä ja sillä tarkoitetaan "alokasikäluokkien herättämistä kovalla metelillä keskellä yötä muka palvelustehtäviin".
Hei,
Kaikki painokset näyttäisivät olevan samalla ISBN-tunnuksella, mikä pitäisi tarkoittaa, että sisältö on identtinen. Samasta syystä kirjan tiedoissa on lisäpainokset, ja ne on kirjastoissa samassa tietueessa, koska siinä ei näin ollen pitäisi olla muutoksia.
Koska kirja ei ole rutinoituneen ja vakiintuneen kustantamon julkaisema, tästä ei voi olla täysin varma, koska silloin tällöin kirjalle ei ole muistettu hakea uutta ISBN-tunnusta, mikä erottelisi kirjan muista painoksista. Kirjassa pitäisi silloin olla maininta, että kyseessä on uudisatettu painos. Meillä ei ole kirjoja paikalla, että voisin tarkistaa, mutta lähtökohtaisesti painokset lienevät samansisältöisiä.
Kyseessä voisi olla Luca D'Andrean teos Rotko (La sostanza del male, suom. Leena Taavitsainen-Petäjä, Tammi, 2017), jonka käännösoikeudet on myyty yli 30 maahan. D'Andrealta on ilmestynyt esikoisteoksen jälkeen kolme teosta, mutta ainakaan toistaiseksi niitä ei ole suomennettu.
https://www.tammi.fi/kirja/luca-dandrea/rotko/9789513193348
https://www.einaudi.it/autori/luca-dandrea/
Kärpäsnaaras munii valkoisia munia, joista kehittyy noin vuorokauden sisällä toukkia. Toukkavaihe kestää kymmenisen päivää.
Åke Sandhallin kirjassa Sääsket ja kärpäset (1980) on runsaasti tietoa eri kärpäslajeista. Lisätietoa löytyy myös mm. Ötökkätieto -sivustolta.
Sävelmä on pätkä hanuristien suosikkikappaleen "Käkivalssin" (tai "Käki-valssin") alusta. Sen on säveltänyt ruotsalainen Emanuel Jonasson (tai J. Emanuel Jonasson). Kappaleen alkuperäinen nimi on "Gök-valsen" tai "Gökvalsen".
Aila Meriluoto asui Ruotsin Lapissa vuosina 1962-64. Tuolta ajalta olevat runokokoelmat "Asumattomiin" (1963) ja erityisesti "Tuoddaris" (1965) ammentavat osaltaan Lapin luonnosta. Erityisesti jälkimmäinen "Tuoddaris" sisältää paljon Lappiin sijoittuvia runoja. Kannattaa lainata lähikirjastostasi Meriluodon "Kootut runot" ja katsoa sieltä mikä voisi olla etsimäsi runo:
https://helle.finna.fi/Record/helle.342537
"Asumattomiin" ja "Tuoddaris" Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_45138
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_46297
Valitettavasti kysymääsi teosta ei ole suomennettu, haku suoritettiin Suomen kansallisbibliografia Fennica-tietokantaan. Fennica-tietokanta on käytössä yleisissä kirjastoissa.
Hei!
Kielitoimiston sanakirjassa on selitetty sanojen merkitystä.
Kirjastojen toimipisteiden internet-koneilla on käytössä MOT-sanakirjaohjelma, joka sisältää myös Kielitoimiston sanakirjan 1.0.
Sana 'arvo' tarkoittaa myös merkitystä ja kantavuutta, sitä, minkä perusteella jotakin pidetään merkityksellisenä, hyvänä, arvokkaana. Muita 'arvon' merkityksiä ovat 1.arvokas, merkitsevä asia, 2.kunnia, arvokkuus, arvovalta, vaikutusvalta, 3. arvoaste, arvonimi, titteli, 4. käypä hinta, 5. suureen tai luvun suuruus, numero, luku, ja 6. arvoisa, kunnioitettava.
'Merkitys' on se, mitä jokin tarkoittaa, ilmaisee, esittää, symboloi, mutta myös arvo, tärkeys.
Esimerkkilauseessa sanat ovat mielestäni lähes synonyymejä eli tarkoittavat samaa, ehkä arvo-...
Tässä linkkejä muutamiin verkkokauppoihin, jotka myyvät erilaisia vaahteroita ja tammia. Kaupat näyttävät olevan monipuolisia puutarha-alan yrityksiä, joista saa paljon muutakin kuin vaahteroita ja tammia.
- http://www.naturehills.com/trees/maple-trees
- http://www.arborday.org/shopping/trees/trees.cfm
- http://www.tytyga.com/Maple-Trees-s/1899.htm
- http://www.brighterblooms.com/product/scarlet-red-maple-tree.html