Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa on tarjolla 3, Lordin cd:tä/ I huvudstadsregionens allmänna bibliotek finns det 3 Lordi-cd:n: 788.332 The arockalypse / Lordi/Sony BMG Finland, p2006/Kansiliitteessä on laulujen sanat.
788.332 The monsterican dream [limited edition] / Lordi
Julktiedot [S.l.] : BMG Finland, p2004
1 CD-äänilevy (46 min 8 sek) + DVD-levy ja esiteliite
788.332 Get heavy / Lordi/Helsinki] : BMG Finland, p2002/CD on kopiosuojattu, sitä voi kuitenkin soittaa tietokoneen CD-ROM-asemalla levyn sisältämän ohjelman avulla. - Laulujen sanat tekstilipukkeessa.
Yleensä Word ei tee tällaista ja viittaisi merkistökoodausongelmaan. Onko kyseinen tiedosto .doc tms muotoinen ja mikähän on sen merkistökoodaus ja tukeeko kone tätä merkistökoodausta, mitä on käytetty? Emme täällä näin äkkiseltään keksineet, miten asian voisi korjata wordillä, mutta jos tekstin copy-pasteaa notepadiin ja siellä kokeilee samaa, niin se voisi auttaa. Täällä veikkailtiin, että ehkä notepad pystyy yksilöimään merkit paremmin. Onko koneessa itsessään mikä merkistökoodaus tai oletko kokeillut tekstiä toisella koneella?
Voit tehdä hankintaehdotuksen näin: Klikkaa HelMet-palvelun
etusivulta ylhäällä olevasta mustasta palkista kohtaa info. Sen jäkeen löytyy sivun alalaidasta oikealta info-sanan alta alaotsikko hankintaehdotus. Täytä kaavake ja lähetä se eteenpäin.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kaukolainat ja kaukolainatilaukset eivät näy HelMetin kautta asiakkaan omissa tiedoissa, koska ne tilataan ja lainataan eri järjestelmällä. Sinun kannattaa kysyä kaukolainatilaustesi tilannetta suoraan oman kaupunginkirjastosi kaukopalvelusta. Tässä yhteystiedot:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Tässä muutamia kirjavinkkejä. Tarkempia kuvauksia näistä kirjoista voi hakea esim. Kirjasampo-sivustolta (http://www.kirjasampo.fi/fi#.VfvuW03smUk).
Anthony, Evelyn: Hakaristin varjo (Weilin + Göös, 1986)
Brook, Rhidian: Talo Elben rannalla (Otava, 2014)
Capella, Anthony: Napolilainen naimakauppa (Tammi, 2008)
Capus, Alex: Léon ja Louise (Atena, 2012)
Doerr, Anthony: Kaikki se valo jota emme näe (WSOY, 2015)
Dueñas, María: Ommelten välinen aika (WSOY, 2013)
Grémillon, Hélène: Uskottuni (Otava, 2012)
Harris, Joanne: Appelsiinin tuoksu (Otava, 2000)
Keating, Barbara: Tyttäreni Ranskassa (Tammi, 2004)
Ondaatje, Michael: Englantilainen potilas (Otava, 1993)
Orringer, Julie: Näkymätön silta (Otava, 2011)
Wallner, Michael: Pariisin huhtikuu (...
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista ei valitettavasti löydy mitään aineistoa tšetšeenin kielellä, ei lapsille eikä aikuisille.
Myöskään muista pääkaupunkiseudun kirjastoista ei näytä löytyvän tšetšeenin kielistä aineistoa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Hei! Rikkoutuneet pelit poistetaan. Emme saa myydä poistettuja elokuvia tai pelejä tekijänoikeusasioiden takia.
Kannen voi vaihtaa helposti, joten rikkoutuneen muovikannen takia konsolipeliä ei poisteta.
Mahtoiko lainaamasi äänikirja olla MP3-muodossa? Oma vanha cd-soittimeni ei ainakaan osaa pyörittää siinä muodossa olevia äänikirjoja eikä kaikissa nykyisin myynnissä olevissakaan ole välttämättä sitä ominaisuutta. Soittimen tiedoissa täytyy siis olla tieto MP3-tuesta, jotta sillä voi siinä muodossa olevia äänikirjoja kuunnella.
Kaikissa Espoon kirjastoissa palvellaan asiakkaita Suomen kielellä ja usein onneksi myös muilla kielillä. Espoon kaupunginkirjastossa osataan palvella yli kymmenellä kielellä.
Kyseistä teosta ei löytynyt ainakaan suurimpien kirjastojen kokoelmatietokannoista. Tarkistin yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta ja Monihaulla maakuntakirjastojen kokoelmatietokannoista. Teoksen ensimmäinen painos on ilmestynyt 1993, mutta siitä on viime kesänä ilmestynyt pokkariversio. Voit halutessasi tehdä kirjasta hankintaehdotuksen. Nopeammin kirjan saat jättämällä kaukolainatilauksen; kirjaa näytti olevan ruotsalaisissa kirjastoissa. Porin kaupunginkirjastossa pohjoismaiset kaukolainatilaukset maksavat 20 mk tilattaessa + 20 mk kirjaa noudettaessa.
Tässä joitakin teoksia, joista toivottavasti löytyy tukea selviytymiseen. Kirjat ovat ilmestymisjärjestyksessä.
Lapsen kuolema : tietoa ja tukea lapsen kuoleman kohdanneille, toimitus: Anna Liisa Aho, Maarit Kivikko, Erja Mesikämmen ja Susanna Uittomäki. KÄPY - Lapsikuolemaperheet, 2014. Vertaistukea lapsensa menettäneille perheille.
Johanna Ervast, Jäähyväisten jälkeen, kertomus elämästä lapsen kuoleman jälkeen. Paasilinna, 2009 . Kolme vuotiaan lapsensa menettäneen perheen selviytymistarina.
Eila Jaatinen, Äläkä sure, Sakari. Katharos, 2009. Itsemurhaan kuolleen lapsen perheen kertomus.
Rakas lapseni : kertomuksia lapsen kuolemasta, toimittanut Leena Vilkka. Biofilos, 2008. Lapsensa menettäneiden vanhempien kertomuksia.
Lapseni...
Sarjassa "Isojen tyttöjen kirjasto" on ilmestynyt Maja Jäderin-Hagforsin kirja "Kaksoset", jonka on ruotsinkielisestä alkuteoksesta "Annemarie och Marianne" suomentanut Helmi Krohn (2. painos, Otava, 1961). Suomennos on ilmestynyt ensimmäisen kerran jo vuonna 1931 sarjassa "Nuorten kirjoja, Uusi sarja", osana 20.
Suomennoksessa tyttöjen nimet ovat Annamaija ja Marianna. Marianna on punainen tyttö, sillä hänellä oli aina jotakin punertavaa puvussaan, ja Annamaija on sininen tyttö, jolla oli aina jotakin sinistä.
Sukunimenä Roti esiintyy erään verkkosivuston mukaan ainakin Italiassa, Intiassa ja Indonesiassa. Yhdysvaltoihin on aikojen kuluessa muuttanut väestöä eri puolilta maailmaa, joten sielläkin Roti-nimisiä löytyy. Pohjoismaissa sukunimi on käytössä Suomessa ja Norjassa.
https://forebears.io/surnames/roti
Italian Piemontessa Roti-sukua tunnetaan vuosisatojen ajalta. https://www.houseofnames.com/roti-family-crest
Sukunimi-infon tietoa Roti-nimestä Suomessa. https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/roti.html
Sävelmä on pätkä hanuristien suosikkikappaleen "Käkivalssin" (tai "Käki-valssin") alusta. Sen on säveltänyt ruotsalainen Emanuel Jonasson (tai J. Emanuel Jonasson). Kappaleen alkuperäinen nimi on "Gök-valsen" tai "Gökvalsen".
Sukupuolen määräytymisen syihin liittyy paljon uskomuksia, mutta tieteellistä näyttöä ei paljonkaan löydy. Tiedetään kuitenkin esimerkiksi, että sotien aikana ja pian niiden jälkeen syntyy poikia enemmän kuin rauhan aikana. Aiheesta mm. Duodecim-lehdessä (2010/126):
https://www.duodecimlehti.fi/duo99143.
Se, että johonkin sukuun jostakin syystä syntyisi nimenomaan tyttö- tai poikalapsia, on harhaluulo. Tähän päätyi ainakin laaja tutkimus, josta MTV-uutiset uutisoi 1.3.2020. Löydökset ovat ilmestyneet Proceeding of the Royal Society B -tiedelehdessä. Uutisen voi lukea täältä:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/onko-teidan-suvussanne-paljon-poiki…
Myös vanhemmassa Duodecim-lehden numerossa (1994/...
Ferencz Renyi on Kaarle Krohnin (1863—1933) nimimerkillä Wäinö kirjoittama runo. Runo alkaa riveillä ”Vaiti seisoo Ferencz Renyi / Sotamiesten keskellä / Itävallan verihurtan / Kenraal Haynaun edessä”.
Runo julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1890 Kertovaisia runoelmia –nimisessä kertomuskokoelmassa (ks. linkki Gutenberg-projektiin). Kertomuskokoelman lopussa kerrotaan, että ”Ferencz Renyi oli unkarilainen kyläkoulun opettaja, joka otti osaa 1848-vuoden vapautussotaan ja eli mielipuolena vielä 30 vuotta tässä kerrotun tapauksen jälkeen”.
Kaarle Krohn on itse kertonut, että runo pohjautuu juttuun, jonka hän luki ruotsalaisesta sanomalehdestä. Ferenc Rényin tarinaa on kerrottu eri muodoissaan myös joissakin muissa tuon ajan...
Suomalaisten kirjailijoiden espanjalksi tai englanniksi käännetyistä teoksista voisi ajatella vaikkapa seuraavia.
Havukainen, Aino: Tatun ja Patun päivitetty Suomi (2017) (engl. This is Finland) - kuvakirja, jonka huumori osuu myös aikuisiin
Hotakainen, Kari: Juoksuhaudantie (2002) (esp. Camino de trincheras)
Kettunen, Satu: Aarteitani Suomesta = My favourite Finnish things (2021) - kuvakirja kaikenikäisille
Korhonen, Karoliina: Suomalaisten painajaisia : vähäsanaista vertaistukea (2016) (engl. Finnish nightmares : a different kind of social guide to Finland) - sarjakuva
Kyrö, Tuomas: Ilosia aikoja, mielensäpahoittaja (2014) (engl. Happy days of the grump)
Kyrö, Tuomas: Kerjäläinen ja jänis (2011) (engl. The beggar and the hare, esp...
Vuonna 1823 pitkäperjantai on Suomessa ollut 28.3., ensimmäinen pääsiäispäivä 30.3. ja toinen pääsiäispäivä siis 31.3. Ortodoksinen kirkko Suomessa ja muissa maissa on tuolloin noudattanut juliaanista kalenteria ja pääsiäisen ajankohta on voinut olla eri.
