Suoria yhteistietoja ei ole antaa, mutta Turusella taitaa olla vielä nykyäänkin sangen tiiviit yhteydet Vuonislahteen. Niinpä Vuonislahden kylästä saattaisi löytyä ihmisiä, joiden kautta kirjailijaan saisi yhteyden. Pykäläkorpikaan ei ole kovin kaukana Vuonislahden kylästä.
Kulttuuriseura Pielisen Lumon yhteystiedot löytyvät täältä: https://www.taiteilijatalo.net/
Pielisen Lumolla on myös Facebook-sivu: https://www.facebook.com/vuonis.net/
Jos Lieksan (Pielisjärven) kylien historia kiinnostaa, niin toki meiltä kirjastostakin jotakin löytyy. Esimerkiksi Pielisjärven historia -kirjasarja on sangen kattava kuvaus paikkakunnan historiasta.
Tässä Vaara-kirjastojen hakutulokset hakusanalla "Pielisjärven historia": https://vaara.finna...
Sauhu-Santtu -sarjaa esitettiin alun perin Pikku Kakkosessa vuonna 1998. Se on esitetty uudelleen vuonna 2008. Sarja oli katsottavissa Yle Areenassa, mutta se on poistunut 10.3.2022. Sitä ei tällä hetkellä pysty katselemaan missään, koska se ei ole katsottavissa myöskään RTVA-katselu- ja kuuntelupisteissä, eikä siitä ole tehty DVD-julkaisua. Voit toivoa sarjan palauttamista Areenaan Ylen palautekanavan kautta.
Lähteet
Sauhu-Santtu -sarja: Sauhu-Santtu – kotitonttu seikkailee 1990-luvun lastensarjassa | Elävä arkisto | yle.fi
Yle Areena: K1, J1: Puuhellan uusi asukas | Sauhu-Santtu | Yle Areena
RITVA-tietokanta: Ohjelman tiedot : RITVA-tietokanta (kavi.fi)
YLEn palaute (toive ohjelmista): Asiakkaiden...
Tässä olisi vauhdikkaita helppolukuisia jännäreitä yläkouluikäiselle:
Tapani Bagge: Jäätävää kyytiä
selkokirja
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4214486
Hanna Männikkölahti: Punainen kuin veri (Salla Simukan kolmiosaisen nuortenjännärin ensimmäinen osa selkoversiona)
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3591382
Marja-Leena Tiainen: Tatu, Iiris ja Pääkallomies
selkokirja
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3432220
Kari Levola: Kaksi palkkia latausta
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.646835
Yhtenä tehtävänä kevään 1974 ylioppilaskirjoitusten äidinkielen kokeessa oli kirjoittaa ajatuksista, joita herätti tehtäväpaperin kääntöpuolelle oheistettu P. Mustapään runo Aurinko pilkistää pilven takaa lumiseen metsään. Voisikohan olla niin, että jänis hankeen jättämine jälkineen on loikkinut muistikuviin Mustapään runosta sen inspiroimista omista ajatuksista? Mustapään metsään jänis on nimittäin onnistunut maastoutumaan niin hyvin, ettei siitä näy runon säkeissä jälkeäkään.
Aurinko pilkistää pilven takaa lumiseen metsään sisältyy Mustapään kokoelmaan Tuuli Airistolta (1969).
Kysyjä tarkoittanee vuosina 1984-1986 tehtyä Riptide-sarjaa.
Televisio-ohjelmatietojen mukaan sarjaa näytettiin Suomessa ainakin marraskuusta 1988 toukokuulle 1990 Kaapeli-TV:n Viihdekanavalla.
Totta se on. Hiekka on maailman toiseksi käytetyin luonnonvara veden jälkeen. Hiekkaa tarvitaan valtavat määrät mm. kaupunkien ja teiden rakentamisessa. Hiekkaa käytetään betonin, asfaltin, lasin ja piisirujen valmistuksessa. Hiekkaa käyttää myös öljy- ja maakaasuteollisuus. Jo vuonna 2014 YK:n ympäristöohjelmassa todettiin, että hiekkaa ja soraa kaivetaan nopeammin kuin niitä syntyy ja siksi ihmisen toimiin käyttökelpoinen hiekka uhkaa loppua. Hiekan ylisuuri kysyntä on johtanut myös heikkarikollisuuteen ja hiekan hallitsematon hankinta aiheuttaa niin ympäristötuhoja kuin sosiaalisia ongelmia. Hiekan korvaamiseksi etsitään keinoja betonin, kaivosjätteiden ja lasin kierrätyksestä.
Seuraava katastrofi: Hiekka loppuu - Suomenkuvalehti.fi...
Satu Hovin, Hannele Maahisen ja Katri Niemen kirjassa Keskiajan puvut "kaprönikkä" on "keskiajalla ja renessanssin aikaan käytetty huntu, josta saatiin päähine taittelemalla ja nuppineuloin kiinnittämällä". Riitta Pylkkäsen Renessanssin puku Suomessa 1550–1620 puolestaan lukee kaprönikan huppupäähineisiin ja kertoo, että tämä keskiaikaiseen huppuun palautuva päähine oli "leikkaukseltaan yksinkertainen, usein muodostettu puolipyöreästä kankaanpalasta, jonka etureunaan sijoitettiin koristeellinen nauha ja jonka liepeet laskeutuivat hartioille". Nimi "kaprönika" on johdettu päähineen ranskankielisestä nimestä chaperon.
Leikkaamalla kaarevaan osaan halkioita voitiin päähineen pukemistapoihin saada vaihtelua. Alla pidetyn alusmyssyn...
Tätä kappaletta ei valitettavasti onnistuttu tunnistamaan musiikintunnistussovelluksenkaan avulla. Mainostaja ei osannut antaa kappalekyselyyn vastausta, sillä heidän mainoksensa ovat globaaleja tuotantoja ja musiikkioikeudet tulevat myös sitä kautta heille Suomeen.
Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa kappaleen, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Saimme lukijaltamme tällaisen ehdotuksen: Kyseessä lienee Ruth Kvarnström-Jonesin todellisuuspohjainen romaani De fenomenala fruntimren på Grand Hôtel (2023).
Soda crystals tarkoittaa samaa kuin washing soda eli pesusooda. Pesusooda on emäksisempää kuin esim. ruokasooda ja käy sen vuoksi hyvin kodin erilaisten pintojen puhdistukseen. Pesusoodaa voi käyttää myös tekstiilien raikastamiseen tai astioiden pesuun.Tarkempaa tietoa löytyy hakusanoilla pesusooda, soda crystals.
Tavallisimmin 'East Virginia' tarkoittaa juuri Virginian itäistä osaa, mutta nimitystä voidaan käyttää myös viittaamaan koko osavaltioon erotuksena läntisestä 'West Virginiasta'. Se, ettei Virginian osavaltio kuitenkaan virallisesti ole Itä-Virginia, johtunee siitä, ettei osavaltiota jaettu kahtia – niin kuin esimerkiksi Berliini aikanaan jaettiin Itä- ja Länsi-Berliiniin – vaan läntinen osa ('West Virginia') irrottautui 'emo-Virginiasta' omaksi osavaltiokseen: kahtiajaon jälkeen jäljelle jäänyt Virginia oli edelleen Virginia. Alueet erosivat kulttuurisesti toisistaan melkoisesti, ja Virginian läntisissä osissa tavoiteltiin oman valtion perustamista jo 1700-luvun loppupuolella. Ero toteutui lopulta Yhdysvaltain sisällissodan...
Hankintaehdotukset kannattaa tehdä mm. Vantaan, Helsingin ja Espoon kirjastoille netistä löytyvillä lomakkeilla. Myös kirjastoista löytyy lomakkeita hankintaehdotuksia varten. Tässä osoitteet sähköisiin lomakkeisiin:
Vantaan kirjastot:
http://www.vantaa.fi/i_form.asp?path=1;127;2620;217;539;10990
Helsingin kirjastot:
http://www.lib.hel.fi/forms/hankintaehdotus.asp
Espoon kirjastot:
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/hankintalomake.htm
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kautta hankintaehdotukset eivät varsinaisesti välity.
Sähköisestä laskutuksesta löytyy Aleksi lehtitietokannasta hakutavasta riippuen 7-20 artikkelia, muutama ruotsinkielellä ja Lindasta= yliopistokirjastojen yhteistietokanta 7 erilaista tutkimusta. Niistä uusin on Hokkanen: Tietoturva sähköisessä laskutuksessa, 2004.
Ainakin Turun ja Tampereen maakuntakirjastoista löytyy lainattava kappale. Voit tehdä kaukolainapyynnön jossakin toimipisteessämme saadaksesi CD:n. Meillä tuota ei valitettavasti Vaasan kaupunginkirjastossa ole - voit toki myös tehdä hankintaehdotuksen webbilomakkeella:
http://www1.vaasa.fi/lomakkeet/kirjasto/hankintaehdotus.asp.Nopein tapa saada aineisto on kuitenkin tuo kaukolainapyynnön teko.
Wikipedia tietosanakirjassa kerrotaan kirjailija Kirsti Ellilän elämästä, julkaistuista teoksista sekä niiden arvioinnista. Artikkelin loppuun on koottu häntä käsitteleviä verkkolinkkejä, joista osa on julkaistu eri lehdissä.
Lähde:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kirsti_Ellil%C3%A4
Kyllä perheenjäsen voi käydä lainaamassa kirjan. Anna hänelle kirjan varausnumero, jonka mukaan kirja löytyy varaushyllystä. Toisen asiakkaan kortilla varattua kirjaa ei voi lainata automaatilla, joten hänen tulee lainata kirja asiakaspalvelussa.
Helmet-kirjastojen Zinio-palvelun ensi vuoden aikakauslehtivalikoima selviää parin viikon kuluttua. Vielä ehtii lähettää ehdotuksia valikoimaan. Voit lähettää ehdotuksesi Helmetin hankintaehdotuslomakkeella:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Kirjailijalta ei ole suomennettu yhtään kokoelmaa, ja vaikuttaa siltä, että ei myöskään yhtään yksittäistä runoa. Niitä ei löytynyt Suomen kansallisbibliografia Fennican kautta eikä Linkki maailman runouteen -tietokannan kautta, jonka kautta löytyy tieto paitsi runokokoelmista myös monista yksittäisistä runosuomennoksista:
https://finna.fi
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
On mahdollista, että runo on suomennettu, mutta kirjaston käytössä olevien lähteiden avulla sitä ei löytynyt.
Novelli Hammassärky on Juhanin Konkan suomentamassa novellikokoelmassa Tarpeettomia ihmisiä. Kirja löytyy Kuopion pääkirjaston varastosta:
https://kirjasto.kuopio.fi/work?workId=a7b97bbf-21e7-46b3-a333-07bd7682…
Kysymyksen sitaatti on itse asiassa kaksi erillistä sitaattia Monnet'n teoksesta. Alkuosa löytyy Hannes Virrankosken ja Kari Klemelän suomennoksesta sivulta 407: "Mitään ei voida saada aikaan ilman ihmisiä, mikään ei jää pysyväksi ilman instituutioita." (Hannes Virrankoski) - Jälkiosa taas on sivuilla 513-514: "Instituutiot elävät kauemmin kuin ihmiset, ja niinpä instituutiot - jos ne ovat hyvin suunniteltuja ja rakennettuja - voivat kerätä toisiaan seuraavien sukupolvien viisauden ja välittää sen yhä uusille polville." (Hannes Virrankoski)
Virrankoski (s. 13-543, 688) ja Klemelä (s. 544-687) ovat suomentaneet teoksen saksankielisestä laitoksesta.
