Teoksessa Saunabibliografia, tekijänä Maria Hakokorpi-Jumppanen (julk. 1991) on koottu erilaisia tutkimuksia ja kirjoituksia saunasta. Myös saunavihtaan liittyviä kirjoituksia on koottu tähän bibliografiaan.
Uusi Nainen -lehdessä 6/1982 s. 59-61 on artikkeli Suomalaisen kesälauantain sielu: saunavihta ja miten se tehdään. Artikkelista löytyy myös kuvia. Toinen hyvän tuntuinen ja perusteellinen esitys asiasta löytyy Saunakirjasta (toim. H.J. Viherjuuri 1940, s. 160-167). Teos on vanha (mikä taitaa olla vain hyvä tässä asiassa), mutta saunavihdan teko-ohjeet olivat perusteelliset ja myös kuvitusta löytyi. Tampereen kaupunginkirjastoon voi ottaa yhteyttä ja tilata kopiot itselleen kyseisistä artikkeleista.
Jos kysyjä tarkoittaa "ekologisella" samaa kuin "ekologisesti kestävällä tavalla tuotettua", vastaus riippuu siitä, millä aineella juutti on "laminoitu". Normaalisti laminoinnilla tarkoitetaan paperin, kartongin tms. sijoittamista kahden kuumentamalla tai muulla tekniikalla yhdistettävän muovinpalan väliin. Koska prosessissa tarvitaan muovia, joka sinällään on ekologisesti arveluttava raaka-aine (valmistetaan fossiilisesta raaka-aineesta ja sen päätyminen luontoon aiheuttaa ongelmia), laminointia tuskin voi pitää ekologisesti järkevänä tekniikkana.
Toisaalta pitkällä tähtäimellä muovilla vahvistettu juutti voi olla johonkin toiseen ratkaisuun verrattuna ekologisesti järkevä. Jos vaihtoehtona on esimerkiksi kokonaan muovista valmistettu...
Etsitty kirja saattaisi olla Hans Wilhelmin Valheella on lyhyet jäljet (Lasten parhaat kirjat, 1997), jossa vahingossa rikottu kello ja siitä kerrotut valheet kasvavat melkoiseksi taakaksi pesukarhu Maurin mielessä vuoristoretkellä hänen parhaan ystävänsä Riku-jäniksen kanssa.
https://www.kirjastot.fi/kysy/ois-hakusessa-yks-kirja-jota?language_content_entity=fi
Vain kahteen etsimääsi kappaleeseen löytyy nuotti:
1. "Muorin ja vaarin synttärit" (säveltänyt Rauno Palonen, sanoittanut Benjam Bestman) sisältyy nuottiin "Humppa se on elämää" (Kalle Palonen, [1976], sanat, melodia, sointumerkit)
4. "Nakkilan kirkon vaiheilla" (säveltänyt ja sanoittanut Kaius Tihtonen eli Kai Elis Tihtonen) sisältyy nuottiin "Paikkakuntien parhaat" (Erik Lindström, [1977])
Kalle Palosen kappaleisiin "Illu sota-ajan hävittäjä-ässä" ja "Karjalas' kauneimmin lauluni sois" en löytänyt nuottia. Kappaleen "Jalkarätti ei sovi puolikenkään" on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Juha Vainio. Siihenkään en löytänyt nuottia.
Lähteet:
Kansalliskirjaston hakupalvelu Finnassa: https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Finna...
Asia on helpointa toteuttaa niin, että säädät Firefoxin tallentamaan kaikki ne välilehdet, jotka ovat olleet auki, kun selainohjelma suljetaan. Se onnistuu Firefoxin asetuksista kohdasta ”Yleiset”. Sitten valitse otsikon ”Käynnistys” alta ”Palauta edellinen istunto”. Tuon valittuasi voit aina huoletta sulkea selaimen, ja kun avaat selaimen uudestaan, samat välilehdet ilmestyvät automaattisesti esiin. Se säästää tosiaan paljon vaivaa, kun ei tarvitse avata niitä kaikki yksitellen uudestaan.
Eivär ole. Bambut ovat heinäkasveja, joita on yli 1400 lajia. Rottinki taas on puumainen palmukasvi. Rottinkipalmuja on noin 600 eri lajia. Tietoa lisää esim. Tulevaisuuden ekokuidut -artikkelista kulutus.fi-sivulta:
http://www.kulutus.fi/artikkelit/tulevaisuuden-ekokuidut/
Valitettavasti emme pysty kirjaa yksilöimään, mutta Suomen kansallisbibliografia Fennica http://finna.fi listaa Erik Munsterhjelmin kirjoittamia kirjoja. Fennica sisältää tiedot Suomessa painetuista kirjoista. Lisäksi tietokannassa on tietoja ulkomailla ilmestyneistä julkaisuista, joiden tekijä on suomalainen tai jotka koskevat Suomea. Fennica on vapaasti Internetissä käytettävissä.
Kirja nimeltä Itsepäisiä miehiä / Kajanti,Caius on äskettäin ilmestynyt. Kuvauksen mukaan kirja kertoo mm. Erik Munsterhjelmistä, Kanadaan turkismetsästäjäksi ja kullankaivajaksi lähteneestä seikkailijasta. Kirja on tilattu myös Helsingin kaupunginkirjastoon ja tullee lainattavaksi piakkoin, saatavuustiedot http://www.helmet.fi
Tietoja kirjasta: http://www....
Varastokirjastossa on Vaari-tietokannan mukaan Mustanaamio-lehtiä vuodesta 1966. Niitä voi kysyä lähimmän kirjaston kautta kaukolainaksi! https://finna.fi . Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista ei vanhoja Mustanaamioita tosiaankaan löydy. Kansalliskirjaston kokoelmissa on lukusalikappaleet, joita voit kirjaston tiloissa käydä lukemassa.
Helmet-kirjaston lainoja voi uusia verkkokirjastossa (helmet.fi) tunnusluvun kanssa. Jos tunnuslukua ei ole niin kannattaa seuraavalla kirjastokäynnillä ottaa henkilötodistus mukaan ja pyytää sellainen. Puhelimitse lainoja voi uusia kun kertoo puhelimessa kirjastokorttinsa numeron. Uusiminen onnistuu jos uusittaviin teoksiin ei kohdistu varauksia.
Mahtaisivatkohan tässä olla kyseessä Semicin vuonna 1987 kustantaman Ihmemaa Oz -sarjan kirjat, joita ilmestyi kaikkiaan neljä: Dorothy kohtaa popsijat, Dorothyn uudet ystävät, Smaragdikaupunki lähenee ja Prinsessa Ozma. Kirjastoluokitusten perusteella nämä sarjakuva-albumin kokoiset, noin 30-sivuiset kirjat tosin eivät liene varsinaisia sarjakuvia, vaan enemmänkin kuvitettuja kertomuksia. Niitä näkemättä en kuitenkaan pysty arvioimaan, kuinka sarjakuvamaisia ne toteutukseltaan ovat.
PIKI-kirjastoista näitä ei valitettavasti enää ole saatavilla, mutta muualta Suomesta tähän sarjaan kuuluvia kirjoja vielä löytyy, eli kaukolainaamalla niitä on mahdollista saada luettavaksi Pirkanmaallekin.
Emme valitettavasti löytäneet kysymääsi kappaletta.
Viola-tietokannasta (finna.fi) lauluja löytyy myös alkusanoilla, mutta muistamasi sanat ovat varmaankin kappaleen keskeltä. Googlekaan ei auttanut tällä kertaa.
Hei,
tuota vuoden 1982 produktiota "The Life and Adventures of Nicholas Nickleby" pystyy katselemaan YouTubesta kymmeneen osaan pilkottuna (https://www.youtube.com/watch?v=IieU_CjJK6w), joskin ilman suomenkielisiä tekstityksiä.
Mikäli haluaisi tuon 1982 version omaksi, niin silloin se löytyy parhaiten verkosta, mm. Amazonista ja Ebaysta, valitettavasti suomalaisista verkkokaupoista löytyi vain vuoden 1977 ja 2002 versiota.
Pittsburghin lentoasemalta ei tällä hetkellä ole löytämieni tietojen mukaan suoraa yhteyttä eurooppalaisiin lentokenttiin.
Tosin, uutisten mukaan WOW air -lentoyhtiö aloittaisi 16. kesäkuuta suorat lennot Reykjavíkista Pittsburghiin (kahden vuoden sopimus) ja Condor-lentoyhtiö taas aloittaisi 23. kesäkuuta kausilentoina suorat lennot Frankfurtista Pittsburghiin (tänä vuonna syyskuuhun asti).
Washington DC:stä voit matkustaa Pittsburgiin niin junalla, bussilla kuin myös paikallislennoilla. Lentoja voit etsiä esimerkiksi täällä lentohakusivustolla: https://www.skyscanner.fi/
Bussiyhtiöistä esimerkiksi amerikkalainen Megabuss yhdistää Washington DC:tä ja Pittsburgia. Täältä löydät reittihaun: http://us.megabus.com
Näyttäisi siltä, ettei sitä ole ilmestynyt suomennettuna. Linkki mailman runouteen -tietokanta osoitteessa http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ sisältää paljon Jevtušenkon runoja, mutta tuota kysymääsi sieltä ei näyttäisi löytyvän. Mukana näyttäisivät olevan kaikki Jevtušenkon suomennetut kokoelmat.
On toki pieni mahdollisuus, että runo olisi ilmestynyt jossakin sellaisessa julkaisussa, jota ei olisi tietokantaan listattu, mutta todennäköisesti siis suomennosta ei ole.
Internetistä löytyy hyvin tietoa David Eddingsistä. Kannattaa käydä tutustumassa Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Linkkikirjastoon, erityisesti osoitteeseen http://www.htk.fi/kirjasto/kirjat1b.htm.
Ulkomaisia nykykertojia 1 -kirjasta löytyy myös tietoa Eddingsistä. Kirjaa löytyy pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista. Tarkista saatavuus kirjaston aineistotietokanta Plussasta, internet-osoite on http://www.libplussa.fi.
Vitsit ovat pääosin elävissä tilanteissa harjoitettavaa perinteen kierrättämistä, jonka yhteydessä olisi epätarkoituksenmukaista puhua virallisuudesta siitä yksinkertaisesta syystä, ettei ole olemassa mitään sääntöjä tai ehtoja sille, mitä vitsi voi olla. Se on vapaan mielikuvituksen aluetta, jossa jokainen saa vapaasti olla luova.
Vitsejä on kautta aikojen myös julkaistu painetuissa kokoelmissa ja nykyään erilaisilla verkkofoorumeilla. Julkaiseminen ei vitsiä muuten "virallista", mutta joissakin tapauksissa käy niin, että ainakin muuten tunnetun kirjoittajan vitsit saavat tekijänoikeuden suojan ja tätä kautta eräänlaisen "virallisen" aseman. Kun joku pakinoitsija kuten vaikkapa Bisquit kirjoittaa ja julkaisee kirjan, joka sisältää...