Puolustusvoimien korkeimmat sotilasarvot ovat kenraali (Maa- ja Ilmavoimat) tai amiraali (Merivoimat). Lisää tietoa sotilasarvoista löydät Puolustusvoimien sivulta https://puolustusvoimat.fi/sotilasarvot.
Kirjastostamme ei löytynyt kuin pari teosta, jossa mainitaan Naistenklinikan toimineen Orivedellä toisen maailmansodan aikana. Ne löytyvät alla olevasta listasta. Siinä on myös muutama osoite, joista voisi etsiä tietoa / kysellä lisää.
Tutkin myös erilaisista tietokannoista (Helmet, Linda, Arto, Pirkitta) niin HYKSin kuin Oriveden opiston historiaa toisen maailmansodan ajalta – tuloksetta.
Oriveden opisto 1909-1959 : 50 vuotta kansanopistotyötä / kirjoittanut Arvo Oksanen. - Vammala : Oriveden opisto, 1959
s. 56-57 muutaman kappaleen selostus Naistenklinikan toiminnasta opistolla.
Orivesi : maalaispitäjästä kehittyväksi kaupungiksi / Hannu Sinisalo. - [Orivesi] : Oriveden kaupunki, 1990
s. 218 muutama sana naistenklinikasta; viitataan...
Alla hakutuloksia HelMet-tietokannasta:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=X&searcharg=historia+asu…
Näiden lisäksi ainakin seuraavissa teoksissa on kuvia asunnoista ja huoneklauista 20 ja 30-luvuilta:
Hemma bäst : minnen från barndomshem i Helsingfors / utgivna genom Anna-Maria Åström och Maud Sundman
Helsingfors : Svenska litteratursällskapet i Finland, 1990
Juntikka, Ilse
Pirtinpenkistä makuuhuoneeseen / [teksti: Ilse Juntikka] ; [työryhmä: Ilse Juntikka, Ulla Toppila]
[Oulu] : Pohjois-Pohjanmaan museo, 1993
Arkio, Leena
Rakkaat vanhat huonekasvit : ikkunapuutarhan historiaa Suomessa / Leena Arkio ; [piirrokset: Georg Löwegren & Erik Lindgren .. , L. Larsson .. ]
Helsingissä : Otava, 1993
Miten ennen asuttiin :...
Tässä Immi Hellénin Joulukirkkoon-runossa on kaikkiaan yksitoista säkeistöä. Tavallisesti lauletaan vain kuusi ensimmäistä. Hakemasi säkeistö kuuluu:
Iäks muistiin jääneet -
niin ei kaunista,
kuin on urkuin äänet
jouluaamuna.
Runo on kokonaisuudessaan mm. teoksessa Immi Hellén: Lapsuuden lauluja, Karisto 1991, s. 157-159. Teosta lienee saatavissa useimmista kirjastoista.
Sanan moinata alkuperä voisi tulla ruotsinkielen sanasta mojna. Vinden mojnar, suomeksi tuuli tyyntyy.
Tässä merkityksessä sana löytyy myös purjehdussanastoa sisältävältä sivustolta http://personal.inet.fi/koti/seppo.kauranen/sanasto.htm
Laitan tähän sitaatit Paavo Cajanderin klassisina suomennoksina, koska ne ovat helposti saatavilla ja tekijänoikeuksien suojan ulkopuolella, sillä Cajanderin kuolemasta on kulunut enemmän kuin 70 vuotta.
Cajanderin suomennos ”Julius Caesarista” löytyy Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.gutenberg.org/etext/16893. Cajander suomentaa sitaatin (ja sitä seuraavat rivit) seuraavasti:
”Vuoks’ on ja luode ihmiskohtaloissa:
Jos vaarin otat nousun, vie se onneen,
Jos laiminlyöt sen, koko elinjuoksus st [sic]
Kareihin takeltuu ja kurjuuteen.”
Cajanderin suomentama ”Macbeth” on luettavissa osoitteesta http://www.gutenberg.org/etext/16893. Hän on riimitellyt katkelman suomeksi seuraavasti:
”On kaunis tämä linnan paikka; ilma
Suloinen, vieno...
Parhaiten kysymykseen liittyviä tietoja on saatavissa Matti Lukkarin teoksesta Asekätkentä (uusin painos 2005).
Kirjassa on henkilöhakemisto, jonka tekijä määrittelee näin:
”Luetteloon on sisällytetty ne henkilöt, jotka on korkeimmassa oikeudessa tuomittu asekätkentälain perusteella vapausrangaistuksiin tai jotka ovat asekätkennästä epäiltyinä olleet pidätettyinä vähintään kuukauden, sekä ne mukana olleet, jotka ovat poistuneet maasta tai kuolleet ennen tuomioiden julistamista.”
Hakemistossa on mainittu tuomioiden ja pidätysaikojen pituuksia.
Muita asekätkentäaiheeseen liittyviä teoksia ovat mm
- Asekätköjuttu oikeustaisteluna, Helsinki 1948 (1940-luvun ajatuksia ja tietoja asekätkentäorganisaatiosta ja sen toiminnasta)
- Oikeusministeriön...
Gregoriaaninen eli nykyinen. Suomessa siihen siirryttiin jo 1.3.1753. Jostain kummasta syystä kuitenkin pääsiäisen ajankohta määriteltiin poikkeavalla tavalla, tässä siirryttiin normaalikäytäntöön vasta vuoden 1869 alusta. Näin suuriruhtinaanmaassa Suomessa oli eri kalenteri kuin Venäjällä, jossa oli 1890-luvulla vielä voimassa juliaaninen kalenteri. Myös ortodoksinen kirkko noudatti sitä ja mahdollista on, että Suomen ortodoksisten seurakuntien tuonaikaisissa kirkonkirjoissa on sen mukaisia merkintöjä.
Oja, Heikki
Aikakirja. - Otava, 1999.
Vanhat kalenterit löytyvät esimerkiksi almanakkatoimistosta, https://almanakka.helsinki.fi/ Ne ovat olleet verkossa, mutta poistuneet, joten kannattaa kysyä heiltä lisätietoa.
Setelien arvoa voit katsoa kirjasta Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas / [työryhmä: Hannu Männistö ... et al.] Helsinki : Suomen numismaattinen yhdistys, 2004
Julkaisu löytyy useimpien yleisten kirjastojen kokoelmista. Hinnat eivät ole osto- tai myyntihinto-ja vaan objektiivisia arvioita rahojen keräilyarvosta kirjoitusajankohtana.
Rahojen hinnoista saa lisätietoa Suomen numismaatikkoliiton sivulta http://www.numismaatikko.fi/ . Rahoihin liittyvää neuvontaa saa myös Suomen numismaattisen Yhdistyksen nettisivulta http://www.snynumis.fi.
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan Madeleine Brentiltä on suomennettu seuraavat teokset:
Caterina, kalastajan tytär (Tregaron’s daughter, 1972)
Tuulentavoittelijan morsian (Moonraker’s bride,1974)
Vaihdokas (Kirkby’s changeling, 1976)
Valkoinen demoni (Merlin’s keep, 1979)
Vaaralliset naamiaiset (The long mascarade, 1983)
Kauriinkivi (The capricorn stone, 1984)
Kultainen perhonen (A heritage of shadows, 1985)
Elektran tytär (Stormswift, 1986)
Midzi, tulitukka (Golden urchin, 1987)
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Etunimistä etätietopalvelussa kysytään usein. Aiemmat vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitajalta palvelusta -arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx haulla etunimet.
Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa nimen Miira kohdalla on viittaus nimeen Mira. Suomen almanakassa 30.4., v:sta 1984, koska Miraa käytetään tänä päivänä ennestään olevan Mirjan kutsumamuotona. Lisäksi esim. Saksassa Mira on Mirabellan ja Mirandan lyhentymä. Slaavilaisessa nimistössä nimi yhdistyy sanaan mir, rauha. Jonkin verran käytetään kirjoitusasua, Miira.
Suomen ortodoksinen kalenteri viittaa Miran kohdalla nimeen Myrope, suoranaista yhteyttä niillä ei ole.
Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja, WSOY, 1999.
Kustaa Vilkunan Etunimet...
Marttaliitosta kerrottiin, että ruuanlaitto puuliedellä ei vaadi kattiloilta tai paistinpannuilta mitään erityistä. Hyvät teräskattilat ovat parhaita. Tärkeää lähinnä on, etteivät kattilan tai paistinpannun kahvat kuumene helposti.
Tämän nimistä laulua ei löytynyt, mutta sitä muistuttaa laulu nimeltä Kevään kynnyksellä. Laulu alkaa sanoin kevät tuli keinuen porraspäähän… Voisikohan etsimäsi olla jonkinlainen jouluversio siitä samaan tapaan, kuin vaikkapa laulua Juhannus on meillä herttainen lauletaan myös "joulusanoilla" (jouluaatto on nyt herttainen).
Kevään kynneksellä -laulu nuotteineen löytyy ainakin näistä kirjoista:
- Elämäni laulut.. / Lauri Haajanen (2006)
- Uusi lapinlasten laulukirja / Jouko Tekoniemi (1991)
Sähkökulutuksen laskemiseksi tarvitset tiedon laitteen tehosta (watteina) ja laitteen kokonaiskäyttöajan. Sähkön hinnan (snt/kWh) näet omasta sähkölaskustasi. Sähkölaitteen kulutuksen laskemisen kaava löytyy esimerkiksi tältä sivustolta: https://www.caruna.fi/palvelut/omat-sahkoasiat/sahkolaitteiden-energian…
Sekä katolisessa kirkossa että perinteisissä protestanttisissa kirkoissa konfirmaatio tarkoittaa kasteen vahvistusta. Perinteisinä protestanttisina kirkkoina pidetään tässä vastauksessa esimerkiksi luterilaista kirkkoa, anglikaanista kirkkoa ja metodistikirkkoa. Näissä käytäntönä on lapsikaste, aivan kuten katolisessa kirkossakin. Konfirmaatioon voivat silloin osallistua vain kastetut. Vastaus ei kata kirkkoja, joissa on käytössä aikuiskaste (esimerkiksi helluntaiherätys, babtistikirkot yms.)
Konfirmaatiossa nuori saavuttaa uskonnollisen täysi-ikäisyyden. Käytännössä hän saa luvan osallistua ehtoolliselle ilman vanhempiaan. Perinteisesti myös kummeiksi ryhtyviltä on edellytetty konfirmaatiota. Konfirmaatiota voi siis...
On useita nuottikirjoja, joista löytyy yksittäisiä Amélie -elokuvan kappaleita. Tarkoittanet kuitenkin teosta Tiersen, Yann: Six pièces pour piano [Vol. 2]. Tästä teoksesta löytyy myös toivomasi kappale La valse d'Amélie.
Tuusulan pääkirjastossa on saatavana teos Film music for solo piano, josta löytyy Amélie -elokuvan kappale Le banquet. Muiden kappaleiden nuotteja halutessasi sinun on turvauduttava kaukolainaukseen. Kaukolainapyynnön voit tehdä kirjastossa tai internetissä osoitteessa http://www.tuusula.fi/verkkolomakkeet/nayta.tmpl?lid=131 . Kaukolainat maksavat asiakkaalle 5 euroa / teos.
Voit kysyä kolikon arvoa näyttämällä sitä alan asiantuntijoille. Kolikoiden hinta ei riipu ainoastaan vuosiluvusta vaan myös niiden kunnosta, laadusta ja siitä kenenkä kaivertamia ne ovat. Voit keskustella asiasta Suomen numismaatikot ry:n keskustelupalstalla: http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/
Porvoon pääkirjastosta löytyy Ruotsin numismaattisen yhdistyksen (Svenska numismatiska föreningen) julkaisemia kirjoja, joissa on kuvia 1700-luvun kuparikolikoista:
Myntboken useilta vuosilta, esim.
Myntboken 2003 s.96-99
Myntboken 1989 s.98
Glück, Harry; Årtalsförteckning över svenska mynt (1973) s. 136-138, 148, 150
Näissä on myös kirjojen julkaisuaikaisia kolikoiden arviohintoja.
Virkatun enkelin ohje löytyy Suuresta käsityölehdestä 2002 numerosta 11-12 s. 37, 73-74 ja 1995 numerosta 11, s. 10, 69. Jos englanninkieliset ohjeet käy, tässä pari osoitetta netiltä:
http://www.dltk-bible.com/angels/crochet1.html
http://www.denisecrochets.com/ (Christmas Index)
Etsitty nimetön runo on itse asiassa katkelma runosta Ulysses. Yrjö Jylhän suomennos Odysseus löytyy Maailmankirjallisuuden kultainen kirja -sarjassa ilmestyneestä Englantilaisen kirjallisuuden kultaisesta kirjasta (WSOY, 1933). Kysymyksen säkeet ovat runon loppupuolelta.
Ulysses-runo englanniksi on luettavissa esimerkiksi Representative Poetry Online -verkkosivulla: http://rpo.library.utoronto.ca/poem/2191.html. Kysymyksessä siteerattu kohta löytyy riveiltä 54 ja 55.
