Kyseessä on varmaankinTomas Tranströmerin runo Aukea (Gläntan) kokoelmasta Totuuden kynnys (Sanningsbarriären, 1978, s. 11), joka alkaa rivillä "Keskellä metsää yllättää aukea, jonka vain eksynyt löytää". Runon on suomentanut Caj Westerberg.
Voit lukea runon myös Tomas Tranströmerin Kootuista teoksista 1954-2004 (2011, s. 249).
https://somero.finna.fi/Record/somero.23783?sid=2959178979
https://somero.finna.fi/Record/somero.128312?sid=2959178979
Kysyjä tarkoittanee vuosina 1984-1986 tehtyä Riptide-sarjaa.
Televisio-ohjelmatietojen mukaan sarjaa näytettiin Suomessa ainakin marraskuusta 1988 toukokuulle 1990 Kaapeli-TV:n Viihdekanavalla.
Totta se on. Hiekka on maailman toiseksi käytetyin luonnonvara veden jälkeen. Hiekkaa tarvitaan valtavat määrät mm. kaupunkien ja teiden rakentamisessa. Hiekkaa käytetään betonin, asfaltin, lasin ja piisirujen valmistuksessa. Hiekkaa käyttää myös öljy- ja maakaasuteollisuus. Jo vuonna 2014 YK:n ympäristöohjelmassa todettiin, että hiekkaa ja soraa kaivetaan nopeammin kuin niitä syntyy ja siksi ihmisen toimiin käyttökelpoinen hiekka uhkaa loppua. Hiekan ylisuuri kysyntä on johtanut myös heikkarikollisuuteen ja hiekan hallitsematon hankinta aiheuttaa niin ympäristötuhoja kuin sosiaalisia ongelmia. Hiekan korvaamiseksi etsitään keinoja betonin, kaivosjätteiden ja lasin kierrätyksestä.
Seuraava katastrofi: Hiekka loppuu - Suomenkuvalehti.fi...
Tätä kappaletta ei valitettavasti onnistuttu tunnistamaan musiikintunnistussovelluksenkaan avulla. Mainostaja ei osannut antaa kappalekyselyyn vastausta, sillä heidän mainoksensa ovat globaaleja tuotantoja ja musiikkioikeudet tulevat myös sitä kautta heille Suomeen.
Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa kappaleen, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Suomessa Marabou-boikoteista ovat ilmoittaneet ainakin Tallink Silja, Viking Line sekä VR.
Katso esimerkiksi:
Yle: Maraboun myynti loppuu Ikean Suomen myymälöissä. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009663506.html
Tunnettu suklaabrändi joutui Ruotsissa boikottiin Venäjä-kytkösten vuoksi: Nyt myös Silja Line poistaa Maraboun valikoimastaan. https://yle.fi/a/74-20036353
Katso täältä, mitkä yritykset jatkavat myyntiä Venäjällä sodasta huolimatta – professori kannustaa kuluttajaboikottiin. https://yle.fi/a/74-20053067
Saimme lukijaltamme tällaisen ehdotuksen: Kyseessä lienee Ruth Kvarnström-Jonesin todellisuuspohjainen romaani De fenomenala fruntimren på Grand Hôtel (2023).
On toki makuasia, mitkä ovat parhaita. Ainakin suomalaisille lukijoille tunnetuimpia suljetun tilan dekkareita lienevät Agatha Christien Eikä yksikään pelastunut ja Idän pikajunan arvoitus. Toinen arvostettu suljetun huoneen dekkareiden kirjoittaja on John Dickson Carr.Lisää suljetun huoneen dekkareita: https://www.goodreads.com/shelf/show/locked-room-mystery
Sigmund Z. Engel on mietteen takana. Kokonaisuudessaan sitaatti kuuluu: Naisen iällä ei ole mitään merkitystä. Parhaat sävelmät soitetaan vanhimmilla viuluilla.
Tällaista listaa ei valtakunnallisesti ole eikä ole mahdollistakaan ylläpitää, sillä Suomen yleiset kirjastot eivät ole yksi laitos, vaan lukuisa joukko itsenäisiä kunnankirjastoja. Niillä toki on laajaa yhteistyötä ja joista suurin osa toimii isommassa ryhmässä, niin sanotuissa kimpoissa.
Sinänsä puutelistan laatiminen olisi tietysti periaatteessa mahdollista. Niitä voisi luoda esimerkiksi kysynnän perusteella, monessa kirjastossahan on pitkät varausjonot. Suurin osa varatusta materiaalista on kylläkin uutuuskirjallisuutta. Tällaista voisi ehdottaa esimerkiksi omalle lähikirjastolle.
Kirjastot ottavat vastaan lahjoituksia eli esimerkiksi loppuunkulunut kirja voidaan korvata parempikuntoisella lahjoituksella. Myös...
Suoria yhteistietoja ei ole antaa, mutta Turusella taitaa olla vielä nykyäänkin sangen tiiviit yhteydet Vuonislahteen. Niinpä Vuonislahden kylästä saattaisi löytyä ihmisiä, joiden kautta kirjailijaan saisi yhteyden. Pykäläkorpikaan ei ole kovin kaukana Vuonislahden kylästä.
Kulttuuriseura Pielisen Lumon yhteystiedot löytyvät täältä: https://www.taiteilijatalo.net/
Pielisen Lumolla on myös Facebook-sivu: https://www.facebook.com/vuonis.net/
Jos Lieksan (Pielisjärven) kylien historia kiinnostaa, niin toki meiltä kirjastostakin jotakin löytyy. Esimerkiksi Pielisjärven historia -kirjasarja on sangen kattava kuvaus paikkakunnan historiasta.
Tässä Vaara-kirjastojen hakutulokset hakusanalla "Pielisjärven historia": https://vaara.finna...
Suomenkieliset paikannimet taipuvat yleensä samojen periaatteiden mukaan kuin yleissanatkin, joten nimen sisällä olevat konsonantit voivat muuttua taivutettaessa.
Paikannimien taivutuksista löytyy Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta kielitoimiston ohjepankista: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/442.
Hyödyllinen on myös asutusnimihakemisto, joka antaa tietoa asutusnimien, kuten kaupunkien, kuntien, kylien ja kaupunginosien nimien taivutuksesta: https://kaino.kotus.fi/asutusnimihakemisto/. Karunki taipuu muotoon Karungin, Karungissa.
Kyseisessä kohtauksessa Kokki (Leo Jokela) ja Virta (Matti Ranin) ajavat sangen railakkaasti komisario Palmun maaseutuasunnolle saunomaan. Kuvista ei selviä tarkasti, että kumpi herroista olisi auton ratissa. Myöskään elokuvan krediteissä ei ole mainittu tarkemmin kohtauksen kuljettajaa, mikäli hän olisi joku muu kuin jompi kumpi näyttelijöistä.
Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo Lapsuuden maa kokoelmasta Väsyneet kädet (1930).
Runo sisältyy myös esimerkiksi Pohjanpään runojen kokoelmaan Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954.
https://finna.fi/Record/vanamo.8188?sid=2908170562
Yhtenä tehtävänä kevään 1974 ylioppilaskirjoitusten äidinkielen kokeessa oli kirjoittaa ajatuksista, joita herätti tehtäväpaperin kääntöpuolelle oheistettu P. Mustapään runo Aurinko pilkistää pilven takaa lumiseen metsään. Voisikohan olla niin, että jänis hankeen jättämine jälkineen on loikkinut muistikuviin Mustapään runosta sen inspiroimista omista ajatuksista? Mustapään metsään jänis on nimittäin onnistunut maastoutumaan niin hyvin, ettei siitä näy runon säkeissä jälkeäkään.
Aurinko pilkistää pilven takaa lumiseen metsään sisältyy Mustapään kokoelmaan Tuuli Airistolta (1969).
Tilastokeskuksella ei valitettavasti ole elävänä syntyneistä tietoa päiväkohtaisesti kuin vasta vuodesta 1987 alkaen. Väestötilastoista voidaan kuitenkin tarkastella, kuinka moni nykyväestöön kuuluva viettää syntymäpäiväänsä tammikuun ensimmäisenä päivänä. Suomen nykyväestössä (31.12.2022) on 24 525 henkilöä (12 779 miestä, 11 746 naista), joiden syntymäpäivä on tammikuun 1. päivä.
Ruokien säilyvyys riippuu aina monesta tekijästä, kuten säilytyspaikan ilmatiiviydestä, kosteudesta ja lämpötilasta.
Elintarvikkeiden säilyvyydestä voi lukea vaikkapa Ruokaviraston tai Elintarviketeollisuusliiton sivuilta.
Kahvipiirin jutussa annetaan vihjeitä paahdettujen kahvipapujen säilyvyyden parantamiseen. Kahvi valmistetaan paahdetuista pavuista ensisijaisesti maun vuoksi, mutta myös siksi, että paahtaminen voi olla kotikonstein hankalaa. Paahtamattomat, vihreä kahvipavut säilyvät kuitenkin oikein säilytettynä jopa vuosia, kertoo Gridlock Coffee Roasters.
Martti Luherin sanat koskien elämän nautintoja Roland af Hällströmin elokuvassa Ryysyrannan Jooseppi löytyvät Areenasta kohdasta 45.37 alkaen.
"Ken lemmi ei viiniä, naista ja laulua,
hän koskaan ei käydä saa elämän koulua.
Hän sokkona kulkee ja narriksi jää
ja tyhjääkin tyhjempi narrin on pää."
Martti Luther
https://areena.yle.fi/1-951993
Satu Hovin, Hannele Maahisen ja Katri Niemen kirjassa Keskiajan puvut "kaprönikkä" on "keskiajalla ja renessanssin aikaan käytetty huntu, josta saatiin päähine taittelemalla ja nuppineuloin kiinnittämällä". Riitta Pylkkäsen Renessanssin puku Suomessa 1550–1620 puolestaan lukee kaprönikan huppupäähineisiin ja kertoo, että tämä keskiaikaiseen huppuun palautuva päähine oli "leikkaukseltaan yksinkertainen, usein muodostettu puolipyöreästä kankaanpalasta, jonka etureunaan sijoitettiin koristeellinen nauha ja jonka liepeet laskeutuivat hartioille". Nimi "kaprönika" on johdettu päähineen ranskankielisestä nimestä chaperon.
Leikkaamalla kaarevaan osaan halkioita voitiin päähineen pukemistapoihin saada vaihtelua. Alla pidetyn alusmyssyn...
Laulun on säveltänyt Toivo Kärki, joka myös sovitti sen Kauko Käyhkölle. Sanoituksen ovat kirjoittaneet Reino Helismaa ja Veli-Juhani, joka on Bror Hugo Johan Wiikin salanimi. Muutkin ovat sovittaneet kappaletta eri esittäjille.Kappale Fono-tietokannassa. Salanimitieto löytyy Fenno-tietokannan salanimihaulla.
Pelkällä Tytti ja Topi nimellä ei löydy teosta. Tarkoitatteko teosta Tytti Issakainen, Jukka Salminen, Eeva Sivula: Tytti ja Topi salaisuuksien jäljillä. Kirja kuuluu useimmissa kirjastoissa luokkaan 25.3 (Kristillinen opetus ja kasvatus). Mikkelin kirjastoista tätä ei valitettavasti löydy, mutta esim. Pieksämäen kaupunginkirjastosta se löytyy. Mikäli tämä on tarkoittamanne kirja voitte pyytää sen kaukolainaksi kirjastostanne.
