'rokko on suomen kielen omaperäinen sana, joka tarkoittaa rokkotaudeissa esiintyviä arpia ja näppylöitä.
Ennen vanhaan ei rokkoja aina kyetty erottamaan toisistaan niiden kaikkien aiheuttaessa iho-oireita (esimerkiksi isorokko). Tuhkarokossa oli iholla näppyjen vierellä myös vaaleita tuhkanvärisiä alueita.
httqps://www.duodecimlehti.fi/duo50510
Kaikkein äänekkäimmin ja sinnikkäimmin natsismin uhkaa vastaan lienee kampanjoinut kansallissosialistisen liikkeen pääkaupungissa Münchenissä ilmestynyt sosialidemokraattinen sanomalehti Münchener Post. Sen kirjoittajat ennakoivat jo varhain natsi-ideologiaan ja liikkeen mahdolliseen valtaanpääsyyn liittyvät vaarat. Hitler pitikin sitä yhtenä hankalimmista poliittisista vastustajistaan. Jo vuodesta 1920 aina siihen saakka kun Hitler lopetti sen toiminnan 1933 Münchener Post kampanjoi aktiivisesti ja sanoja säästelemättä Hitleriä ja kansallissosialisteja vastaan. Tässä vaiheessa monikaan ei ottanut Hitleriä niin vakavasti, että olisi pitänyt häntä ja hänen liikettään todellisena uhkana, niin kuin Münchener Post teki. Siitä syystä...
Hämeenlinnasta kertovia ja sitä kuvaavia ja valokuvia sisältäviä kirjoja on useita eri
vuosikymmniltä. Esim. Böök: Hämeenlinna -matkailuopas, (alkuperäinen
julkaisuvuosi 1927), nyt uusintapainoksena. Samoin löytyy neliosainen
Hämeenlinnan kaupungin historia, (ilmestynyt vuosina 1916-1966), kuin myös
Sandberg - Viherjuuri: Hämeenlinna (1935). Helsingin kaupunginkirjastossa
Hämeenlinnasta kertovat kirjat löytyvät luokista 412.4 (maantiede, Suomi) ja
929 (paikallishistoria, Suomi). Kaikkein kattavin Hämeenlinna-aineisto löytyy
kuitenkin Hämeenlinnan kaupunginkirjaston (http://www.htk.fi/kirjasto/index.htm) Hämeenlinna-kokoelmasta (käsikirjasto, ei
siis lainata). Helsingin aineiston saatavuus kannattaa tarkistaa Plussa-
tietokannasta http://...
Suomessa kirja on kahdessa yliopistokirjastossa: Oulun Yliopiston kirjasto
ja Turun Yliopiston kirjasto. Voit tehdä kaukolainapyynnön omassa kirjastossasi.
Lakimiesuutiset on indeksoitu ARTO-tietokantaan vuodesta 1982. Samoin kotimaiset oikeustieteelliset aikakausjulkaisut Lakimies ja Defensor Legis. Ks. http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/ARTO_lehtilista.htm . ARTO-tietokanta on asiakkaiden käytettävissä kirjastoissa.
Iskelmän tähtitaivas (WSOY 2004) -kirjan mukaan Loukiala lopetti 1980-luvun lopulla ammattimaisen muusikon uransa ja ryhtyi yksityisyrittäjäksi kiinteistönhoitoalalle. Musiikki on kuitenkin säilyttänyt paikkansa hänen elämässään edelleenkin ja silloin tällöin hänet näkee esiintymässäkin. Tuorein levytys on vuodelta 2000 (omakustanne-cd 'Love me tender').
Ehdottaisin ensimmäisenä John Spongin kirjaa "Miksi kristinuskon tulee muuttua tai kuolla" (2005). Vanhemmista mainitsisin vielä John A.T. Robinsonin kirjat "Rehellinen Jumalan edessä" (1965) sekä "Uusi uskonpuhdistus" (1965). Kirjojen saatavuustiedot pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta löytyvät osoitteesta: http://www.helmet.fi.
Kirjoista voi tehdä kaukolainapyynnon oman kotikirjaston kautta.
Lisätietoa kirjoittajista löytyy osoitteista:
http://en.wikipedia.org/wiki/John_Shelby_Spong
http://en.wikipedia.org/wiki/John_Shelby_Spong
Kun varattu kirja saapuu haluamaanne kirjastoon on 10 aukiolopäivää aikaa noutaa kirja. Varausilmoituksen tulo postitse asiakkaalle vie päivän tai kaksi, joten aikaa jää 8-9 päivää. Sähköpostin kautta ilmoitus lähtee seuraavana yönä kirjan saavuttua kirjastoon. Kotiin tulevassa varausilmoituksessa kerrotaan tarkka päivä, mihin asti varattua kirjaa pidetään kirjastossa.
HelMet-sivustolla annetaan tällainen ohje: "Jos et pääse kirjautumaan omiin tietoihisi, käytä perinteistä aineistohakua osoitteessa luettelo.helmet.fi." Olen saanut sellaista palautetta asiakkailta, että uusiminen onnistuu siellä.
Voit myös käydä lähikirjastossasi. Henkilökunta voi uusia lainat kirjastokortistasi.
Kirjastojen puhelinnumerot löytyvät täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut. Klikkaa valitsemaasi kirjastoa ja valitse sieltä yhteystiedot. Henkilökunta uusii lainat myös puhelimitse.
Runo löytyy Aale Tynnin runokirjasta Lähde ja matkamies, mutta se löytyy myös hänen Kootuista runoistaan. E-kirjana teosta ei löydy.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2081961__Stynni%20kootut__…
Tiistain 1.12.1925 Savon Sanomat nro 136 (laajuus 4 sivua) on Kuopion kaupunginkirjastossa sekä mikrofilminä että sidottuna paperisena lehtivuosikertana.
Mikrofilmistä voitte saada A3-kokoiset paperijäljenteet Kuopion kaupunginkirjaston lehtisalista. Sivuja lehdessä on neljä, joten jäljenteet maksavat noudettaessa yhteensä neljä euroa. Mikrofilmistä otetut paperijäljenteet ovat valitettavan tummia.
Voitte myös tutustua suurikokoiseen sidottuun paperiseen lehtivuosikertaan Kuopion kaupunginkirjaston lehtisalissa ja ottaa halutessanne valokuvia sivuista.
Kuopion kaupunginkirjasto lehtisalin verkkosivu: http://kirjasto.kuopio.fi/P%C3%A4%C3%A4kirjastolehtisali
Melinda -tietokannasta löytyi aikakauslehti, jonka nimi on Jouluvieras inkeriläisiin koteihin. [Kustannuspaikka tuntematon] : I. Lattu, 1903-1905. Sitä on ainoastaan Kansalliskirjaston kokoelmassa.
Kyllä, voit halutessasi antaa kirjastokorttisi tyttäresi käyttöön. Kortin omistajuutta ei tavallisesti erikseen tarkisteta asiakastilanteessa. Juuri siksi kortin kadotessa onkin tärkeää heti ilmoittaa tästä kirjastoon. Kirjastokortti on henkilökohtainen arvokortti ja sen omistaja on vastuussa kaikesta kortilla lainatusta materiaalista riippumatta siitä, kuka korttia on käyttänyt.
Kyseessä saattaisi olla Josip Generalićin kuvittama ja Sinikka Salokorven kirjoittama Maija ja voikukat (Tammi, 1989). Maijan mummin ja vaarin talon pihassa olevaa lampea ympäröi niitty, jolla kasvaa tuhansia voikukkia. Mummi opettaa Maijalle omassa lapsuudessaan oppimiaan kesäleikkejä. Mieluisin leikeistä on kauppaleikki. "Mummin ja vaarin pihalla oli vanha puinen pöytä, ja kun viereen kasvoi päivänvarjon kokoinen voikukka, siitä tuli mainio myyntikoju. Siinä leikissä tarvittiin paljon voikukkia. Lehdet olivat kaloja, varret makkaroita, kokonaiset kukinnot leipiä tai juustoja. Ja kun voikukan mykerö hajotettiin osasiinsa, siitä tuli voita tai vaikkapa karamelleja, aina tarpeen mukaan."
Kyseessä lienee laulu "Sen teen", alkuperäiseltä nimeltään "Querer". Sen tekijöiksi on ilmoitettu Manuel Tardos ja Rene Dupéré. Suomenkielisen tekstin on kirjoittanut Sinikka Svärd. Laulun on suomeksi levyttänyt ainakin Katri Helena: https://www.youtube.com/watch?v=ffAk1gm5fk8
Tosin sanat eivät ole täsmälleen muistamallasi tavalla vaan:
"... jos jään tänne myötäilemään, totun niin hämärään, etten valoa kai kestäisikään..."
Varauksen voi peruuttaa verkkokirjastossa https://vaski.finna.fi/ jos sitä ei ole vielä käsitelty eikä teos ole vielä matkalla tai noudettavissa. Jos varaus on ehditty jo käsitellä, onnistuu peruuttaminen ottamalla yhteyttä noutopaikaksi valittuun kirjastoon. Oheiselta sivulta löytyvät yhteystiedot eri Vaski-kirjastoihin, mm. kirjastoautoihin https://vaski.finna.fi/OrganisationInfo#85334
Voit palauttaa lainasi mihin tahansa Turun kaupunginkirjaston toimipisteeseen.
Voit palauttaa lainaamasi kirjan myös jonkin toisen Vaski-kirjaston toimipisteeseen.
Turun kaupunginkirjaston lisäksi Vaski-kirjastoihin kuuluu 17 varsinaissuomalaista kunnan- ja kaupunginkirjastoa, esim. Turun naapuruskuntien Naantalin, Raision, Ruskon, Kaarinan ja Liedon kirjastot.
Tietoa Vaski-kirjastojen palveluista ja käyttösäännöistä löydät tämän linkin takaa: https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana
Kahteen jälkimmäiseen kysymykseen en osaa vastata, ne tiedetään vain Veikkauksessa, mutta itse muistelen, että ainakin kolme peräkkäistä numeroa on esiintynyt. Mutta se tiedetään ja asiasta on monta kertaa uutisoitu, että erittäin monet ihmiset veikkaavat koko ajan tätä "täyskättä" ykkösestä ylöspäin. Rivi on suosittu, koska se on helppo kirjoittaa ja muistaa, aivan kuten maailman huonoin salasana "12345".
Todennäköisyyslaskennan näkökulmasta kaikki mahdolliset rivit ovat ennen arvontaa yhtä epätodennäköisiä, koska arvontakoneella ei ole muistia eli todennäköisyys on aina sama. Vaihtoehtoja on nykyisillä säännöillä 18 643 560 eli todennäköisyys millä tahansa rivillä saada 7 oikein on 0,0000053638 %. Neljän oikean saaminen on paljon...
Hovioikeus ja korkein oikeus ovat Suomessa kaksi eri asiaa. Tuomioistuimista alin on käräjäoikeus, jonka päätöksistä voi valittaa ylempään tuomioistuimeen eli hovioikeuteen, joita on Suomessa tällä hetkellä viisi: Helsingin, Itä-Suomen, Rovaniemen, Vaasan ja Turun hovioikeus. Vastaavasti hovioikeuksien päätöksistä voi valittaa yhteen ainoaan korkeimpaan oikeuteen.
Hovioikeuksien sivuilla ei näytä olevan yhtenäistä luetteloa sen henkilökunnasta, mutta luonnollisesti niiden tekemissä päätöksissä kerrotaan, ketkä ovat olleet päätöstä tekemässä. Korkeimman oikeuden jäsenet on listattu osoitteessa https://korkeinoikeus.fi/fi/index/korkeinoikeus/jasenetjahenkilosto.html.
Lisää tietoa löytyy esimerkiksi seuraavista osoitteista:
https://...