Linna tarkoittanee tässä ihmisellä naista yleensä. Yksi Suomen murteiden sanakirjasta sanalle löytyvä merkitys on 'nainen, vaimo'. Matti Vilppula on Kielikello-lehdessä 2/1996 julkaistussa kirjoituksessaan pohdiskellut ihminen-sanan tätä merkitysulottuvuutta:
"Ihminen-sanan 'nainen'-merkityksen ratkaisu saattaa liittyä itse nainen-sanaan. On olemassa useita tietoja siitä, että sana nainen on murteissa koettu affektiseksi ja sävyltään kielteiseksi, halventavaksi. Osasyynä on varmaan ollut samaa kantaa oleva verbi naida ja sen sukupuoliyhteyteen viittaava merkitys. Tästä syystä nainen-sanaa on alettu vältellä ja sille on etsitty kiertoilmauksia. Naisihminen, naiseläjä, vaimoihminen, vaimoinen ihminen ja vaimoinen henki ovat esimerkkejä...
Erno Lindahl levytti uuden tulkinnan Ei paljon puutu onnestain -kappaleesta vuonna 1982 julkaistulle sooloalbumilleen Erno. Se julkaistiin myös levyltä julkaistun Mikset voi mua uskoa -singlen B-puolena. "Reggae-rytmi istuu hyvin vanhaan 'Ei puutu paljon...'-kappaleeseen", vakuutti Juhani Aalto Folk & country -lehteen 3/1982 kirjoittamassaan levyarvostelussa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Record/fikka…;
En löytänyt lauluun nuottia suomenkielisillä sanoilla, mutta laulun englanninkielisillä nimillä nuotteja löytyy. Esimerkiksi nimellä "Forever (He is glorified)" laulu sisältyy nuottiin "A to Z praise and worship hits : 40 piano arrangements of contemporary Christian favorites : easy piano" (arranged by Carol Tornquist; Alfred Music, [2017]). Nuotissa on sovitus kosketinsoittimelle, sointumerkit ja englanninkieliset sanat. Nimellä "Forever (We sing hallelujah)" laulu sisältyy nuottiin "More of the best praise & worship songs ever : piano, vocal, guitar" (2nd edition; Hal Leonard, [2018]). Nuotissa on laulun sanat englanniksi, melodianuotinnos, nuotinnos kosketinsoittimelle, sointumerkit ja kitaran sointuotteet.
Laulun...
Hei,
Kyseinen astia kuuluu Kupittaan saven 1960-luvun Karjala-sarjaan, jonka on suunnitellut Gudrun Raunio (jonka GR-signeeraus näkyy pohjassa). Pohjassa olevasta toisesta signeerauksesta (koristelijan) en löydä äkkiseltään tietoa.
Tässä scifi-kirjavinkkejä (kirjan nimissä linkki OUTI-verkkokirjastoon):
Timo Parvela & Bjørn Sortland: Kepler62 -sarja
Anne Leinonen: Holtiton masiina
Magdalena Hai: Gigi ja Henry -trilogia (Kerjäläisprinsessa, Kellopelikuningas ja Susikuningatar)
Joe Schreiber: The Mandalorian -sarja (ilmestynyt osat Seikkailu alkaa ja Ulkokehän valtaajat)
Vähän filosofiseksi menee, mutta periaatteessa kyllä, suomen kieli voi kadota kokonaan. Katoamistapoja on muutamia: kieli voi esimerkiksi kehittyä ja jakautua siten, että suomi sellaisena kuin me sitä nyt puhumme, ei olekaan enää olemassa. Näin kävi esimerkiksi latinalle, joka jakautui romaanisiksi kieliksi (italia, espanja, portugali yms). Tähän tosin menisi hyvin pitkä aika, puhutaan ihan vuosisadoista. Toinen tapa, jolla kieli kuolee, on puhujamäärien romahdus. Omasta mielestäni suomelle tuskin tulee näin käymään, sillä kielellä on vankka asema yhteiskunnassa. Toisin on esimerkiksi saamelaiskielten kanssa, joista monet ovat sukupuuton partaalla saamelaisten pakkosuomalaistamisen, -ruotsalaistamisen, -norjalaistamisen ja -venäläistämisen...
Puolustusvoimissa palveleva henkilöstöalan asiantuntija avasi asiaa seuraavasti: ”Sotilaseläke ei ole sidottu sotilasarvoon, vaan eläke kertyy työuran aikaisen työtulon mukaisesti. Jos suomalaiseen oikeuskäytäntöön kuuluisi vielä tänä päivänä jonkinlaiset ylimääräiset taloudelliset sanktiot, ne kyllä tuotaisiin esille tuomion yhteydessä samalla tavalla, kun esitetään rikoksen uhrille tai omaisille määrättävät korvaukset.”
Vielä 1960-luvulla tällainen taloudellinen lisäsanktio oli kuitenkin mahdollinen. Ruotuväki-lehdessä 1/1968 kirjoitetaan, että ennen vuoden 1967 alussa voimaan astunutta valtion uutta eläketurvasäännöstöä eläkeoikeuden saattoi menettää, jos virkamies on pantu viralta tai tuomittu sotilasrikoksesta virasta erotettavaksi....
Aulikki Miettisen kuvakirjassa "Kaisa-mummin yövieraat" (Otava, 1988) Siiri-Sofia Pykäläinen ja hänen kaverinsa Viljami Kettunen menevät Viljamin Kaisa-mummille yökylään. Miettinen on tehnyt Kettusista muitakin kuvakirjoja.
Aulikki Miettisen esittely Kirjasammossa (https://www.kirjasampo.fi/fi):
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auc3acf4f3-089f-4493-8489-2…
Suomen murteiden sanakirja määrittelee sanan lastikka = lasta, liiste tms. Sanan käyttö on Pohjois-Karjala painotteista. Linkki sanakirjaan
Sukunimi-info sivusto kertoo Lastikoiden syntymäpaikkojen olleen 1890-1927 Kalajoella ja Pirkanmaalla. Linkki sivustoon
Pirjo Mikkasen ja Sirkka Paikkalan teoksessa Sukunimet, kerrotaan Lastikka nimestä näin: "Ainakin enin osa Lastikka sukunimistä palautuu Alavieskan Lastikan taloon. Samanniminen talo on myös Joutsenossa ja Orimattilassa, samannimistä sukua myös Heinolan seuduilla. Roomalaiskatolisen kirkon ristimänimi Skolastika, josta Lastikka on lohjennut, on tunnettu nii idässä kuin lännessäkin. Esim. Loimaalla 1551 vaimo Scholastica, Muolassa 1693 Lastika eli Scholastica, Kanneljärvellä...
Kyseessä on luultavasti mesisienen tai aarnisammaleen synnyttämä valoilmiö, joka tunnetaan nimellä peikonkulta. Sienet käyttävät itsevalaisevaa ainetta puun lahottamiseksi, jolloin puuhun levinnyt sienirihmasto hohtaa pimeässä. Ilmiötä, jossa elävä organismi tuottaa valoa, kutsutaan bioluminesenssiksi.Lähteet:https://fi.wikipedia.org/wiki/Peikonkultahttps://fi.wikipedia.org/wiki/Bioluminesenssi
Nimitietoja voit katsoa DVV:n nimipalvelusta: Nimipalvelu | Digi- ja väestötietovirasto (dvv.fi) Sieltä voit nähdä esimerkiksi 2020-2024 suosituimmat etunimet. Sen lisäksi laajoja suomalaisten nimitietoja voit katsoa Avoindata-sivuston DVV:n koostamista tilastoista: Väestötietojärjestelmän suomalaisten nimiaineistot - Tietoaineisto avoindata.fi Excel-taulukon lataamalla näkee kattavat listaukset nimistä.
Kyseessä oli ilmeisesti Fekabit-niminen rikkaruohomyrkky, ks. https://www.heimovanhin.fi/3-osa-omatekoiset-raketit/https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=fekabit&startDate=1940-01-01&orderBy=RELEVANCE
Kiiltokuvaharrastus on nykyään aikuisten suosittu nostalginen harrastus. Vanhoja kiiltokuvia myydään ja vaihdetaan harrastajien kesken Facebook-ryhmissä ja erilaisissa verkon kauppapaikoissa (esim. Tori.fi ja huuto.net).Kiiltokuvia myydään myös erilaisissa messuilla, lähinnä keräilyyn ja vanhoihin leikkikaluihin liittyvissä tapahtumissa. Ne kuuluvat myös joidenkin antikvariaattiliikkeiden myyntiartikkeleihin. Voit hakea kiiltokuvia mm. verkkoantikvariaatista: https://www.antikvariaatti.net/
Hyväntekeväisyysjärjestöjen myymälät toimivat kuten muutkin myymälät, mutta niiden tuotto ohjataan hyväntekeväisyyteen. Esim. SPR Kontti kertoo sivuillaan ketjun vuoden 2023 myyntituloiksi 21 miljoona euroa, joista Suomen punaisen ristin auttamistyöhön ohjattiin 7 miljoonaa euroa. 14 miljoonaa siis käytettiin mainitsemiini kauppaketjun kuluihin. Linkki sivulle.Kierrätyskeskus taas muotoilee ajatuksensa hieman toisin: "Kierrätyskeskus pyrkii toiminnassaan taloudelliseen kestävyyteen eli siihen, että toiminta on järjestetty taloudellisesti vakaalle pohjalle. Toiminnan tuotto ohjataan suoraan yrityksen mission mukaiseen yleishyödylliseen työhön, eli yhtiö ei jaa omistajilleen taloudellista voittoa.Myymälätoiminnastaan Kierrätyskeskus ei...
Adjektiivi hauskahko on muodostettu adjektiivista hauska päätteellä -hko eli se on ns. moderatiivijohdos. Ison suomen kieliopin mukaan "moderatiivijohdokset ilmaisevat kanta-adjektiivinsa tarkoittaman ominaisuuden joltistakin astetta, mutta kuitenkin vähäisempää kuin johdoksen kanta-adjektiivi sellaisenaan ilmaisee". Sama asia voidaan siis ilmaista myös esimerkiksi sanoilla "varsin hauska", "aika hauska" tai melko(isen) hauska".
https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=294
Kyseisessä kohtauksessa Kokki (Leo Jokela) ja Virta (Matti Ranin) ajavat sangen railakkaasti komisario Palmun maaseutuasunnolle saunomaan. Kuvista ei selviä tarkasti, että kumpi herroista olisi auton ratissa. Myöskään elokuvan krediteissä ei ole mainittu tarkemmin kohtauksen kuljettajaa, mikäli hän olisi joku muu kuin jompi kumpi näyttelijöistä.
Etsitty teksti lienee Matti Rossin suomennos Federico García Lorcan runosta "Ratsastajan laulu". Kokonaisuudessaan runo löytyy esimerkiksi García Lorcan teoksesta "Andalusian lauluja" Andalusian lauluja | Lastu-kirjastot | Lastu-kirjastot (finna.fi).
Matti Rag Paananen on säveltänyt ison osan García Lorcan runotuotannosta. Anneli Saaristo lauloi 1998 ilmestyneellä Paanasen levyllä "Federico García Lorca", jonka kaikki sävellykset ja sovitukset ovat Matti Rag Paanasen tekemiä Matti Rossin suomentamiin Federico García Lorcan runoihin Federico García Lorca | Lastu-kirjastot | Lastu-kirjastot (finna.fi).
Kyseiseltä levyltä löytyy kappale "Córdoba", joka nuottijulkaisussa "Federico García Lorcan runoja" on nimellä "...
Saman tyylisiä esineitä on tehty eri maissa esimerkiksi 1800-luvulla, mutta niitä on myös uustuotannossa. Kuvan perusteella ei valitettavasti pysty sanomaan, mistä tarjotin on kotoisin tai kuinka vanha se on. Suosittelen kääntymään asiassa jonkin antiikkikaupan puoleen.
Sotalapsista on kirjoitettu paljon. Tähän listaan on koottu sotalapsiin liittyvää kauno-, tieto- ja elämäkertakirjallisuutta. Voit etsiä lisää tietoa esimerkiksi piki-verkkokirjastosta tai hakupalvelusta finna.fi. Hakusanalla sotalapset pääset hyvin alkuun.
Kaunokirjallisuutta
Amnell, Anna: Tulva: sotalapsuus syrjäkylässä
Franck, Mia: Pommipuutarha
Kojo, Raimo O.: Pojan sota
Takanen, Anna: Sinä olet suruni: kertomus sotalapsesta ja sotalapsen lapsesta
Elämäkerralliset teokset
Evakkolapset (toim. Anne Kuorsalo ja Iris Saloranta)
Hytönen, Elina: Perhe sodassa
Höök, Matti: Jotta edes lapset säästyisivät: sotalapsikokemuksia kirjeiden ja...
Helmet-kirjastoihin kuuluvat pääkaupunkiseudun kaupungit Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen.
Jos etsimääsi teosta ei ole hankittu Helmet-kirjastoon tai pääkaupunkiseudun tieteellisiin kirjastoihin, se voidaan tilata sinulle kaukolainaksi muualta.
Alla olevasta linkistä voit lukea lisää tietoa Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
https://www.finna.fi/
