Helmet-kirjastojen käyttösäännöissä asiasta sanotaan vain näin:
"Henkilökohtaisen kirjastokortin, lainausoikeuden ja tunnusluvun saat mistä tahansa HelMet-kirjastosta tai kirjastoautosta. Kortin saat, kun ilmoitat osoitteesi ja esität kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite."
( http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_… )
Joten kyllä, yllä mainituin edellytyksin saat kirjastokortin, ja sen saa kyllä saman tien.
Yleensä Zugspitze-näköalatasanteella tarkoitetaan Alpspixiä, se sijaitsee Wikipedian mukaan 2080 m korkeudessa. Artikkelin viitteessä 1 todetaan, että Alpspixin sijainti on useissa lähteissä ilmoitettu virheellisesti 2628 m korkeuteen.
https://de.wikipedia.org/wiki/AlpspiX
Irwin Goodmanin esittämässä jenkassa Kopla ja kummisetä luetellaan nimeltä melko monta suomalaista poliitikkoa: Manu, Paavo, Ahti, Virolaisen Jussi, Uffe, Arska. Kappale on alun perin tehty 1979, mutta se julkaistiin myöhemmin v. 1985 kokoelmalla Tahdon lättähattujen vanhainkotiin.
HelMet-kirjastoissa ei ole lainattavia paperisilppureita. Helsingissä paperisilppuri on asiakkaiden käytettävissä Rikhardinkadun ja Jätkäsaaren kirjastoissa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Helmet-kirjastojen tunnukset ovat kirjastokortin numero ja siihen liittyvä nelinumeroinen pin-koodi. Ne saa ainoastaan kirjastokortin mukana. Helmet-kirjastokortin taas saa mistä tahansa Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston toimipisteestä, mutta se saaminen edellyttää ihan fyysistä käyntiä ja henkilöllisyyden todistamista voimassa olevalla kuvallisella henkilöllisyystodistuksella. Kortin voi siis hankkia, kun seuraavan kerran piipahtaa pääkaupunkiseudulla.
Helmet-kirjastokortista löytyy lisää tietoa osoitteesta https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_….
Laajasta valtakunnallisesta e-aineistoa tarjoavasta verkkokirjastosta on ollut suunnitelmia ja keskusteluja, mutta asia ei ole...
Suomessa Musiikkiarkisto on valtakunnallinen keskusarkisto, joka tallentaa suomalaiseen musiikkiin tai Suomeen liittyvää aineistoa taidemusiikkia ja kansanmusiikkia lukuun ottamatta. Heillä on laajat kokoelmat erilaisia musiikkitallenteita ja aiheeseen liittyvää syvää tietämystä. Vanhoista tallenteista voi kysyä sieltä. Elleivät he voi auttaa, he osaavat ainakin neuvoa eteenpäin.
Musiikkiarkisto: https://www.musiikkiarkisto.fi/
Levyjen arvoa voi yrittää etsiä myös kansainväliseltä https://www.discogs.com/ -sivustolta. Sivustolta löytyy hyvinkin vanhojen ja harvinaisten tallenteiden hinta-arvioita ja muuta äänitteisiin liittyvää tietoutta.
Tähän lauluun en löytänyt julkaistua nuottia. Laulu on kyllä levytetty. Sen on levyttänyt Luumäen viihdelaulajat vuonna 1981.
Laulun nimi on joissakin julkaisuissa "Kotikirkkoni joulun kellot". Laulu alkaa: "On joulu ja kuurassa koivupuut". Laulun on säveltänyt Aarne Ahlapuro ja sanoittanut Pentti Kelavirta. Pentti Kelavirran sanoitus on julkaistu lehdessä "Ylihärmän joulu 2012" nimellä "Kotikirkkoni joulun kellot".
Yhdysvaltain Camp Al-Adala -sotilastukikohdasta on yllättävän vaikea löytää tietoa. En onnistunut löytämään verkkolähteistä tarkkaa tietoa sitä, milloin juuri kyseinen sotilastukikohta on luovutettu Irakille. Luovutus on kuitenkin tapahtunut, sillä lähteissä viitataan Camp Al-Adalaan entisenä Yhdysvaltain sotilastukikohtana. Jonkin verran tietoa löytyy esimerkiksi Military Bases -verkkosivulta. Military Wiki taas listaa Camp Al-Adalan yhdeksi Yhdysvaltain sotilastukikohdista, jotka ovat olleet toiminnassa vuosien 2003 ja 2011 välillä. Tästä voisi päätellä, että Camp Al-Adala on luovutettu viimeistään vuonna 2011. Kovin varmoja lähteitä en tästä aiheesta onnistunut löytämään.
Lähteet
"Barack Obama announces total withdrawal of US...
Kuulokkeita ei voi kytkeä suoraan levysoittimeen, vaan välissä pitäisi olla jokin vahvistin. Se voisi olla tavallinen vahvistin, jossa on kuulokeliitäntä tai sitten erityinen kuulokevahvistin. Nykyään markkinoilla on olemassa (jälleen) kohtuullisen hintaisia levysoittimia, joihin on mahdollista hankkia myös vahvistin. Uusien levysoitinten hinnat voivat olla jotain 200-2000 euron välillä, joten kovin kallista laitetta ei kannata ostaa.
Suosittelisin kuitenkin, että ostaisit käytettynä vanhan (esimerkiksi 70- tai 80-luvun) levysoittimen ja vahvistimen. Hyviä vanhoja soittimia on tarjolla paljon suhteellisen halvalla ja yleensä ne ovat vähintään yhtä hyviä kuin uudet. Pitää vain huolehtia, että soittimessa on hyvä äänirasia ja...
Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu syntyi 1940-luvun alussa, kun Astrid Lindgren kertoi tarinoita sairaana olevalle tyttärelleen. Nimeltä hänet mainitaan vuonna 1944 Lindgrenin päiväkirjassa (Lähde: Jens Andersen, Astrid Lindgren: tämä päivä, yksi elämä, 2016). Monet tarinan paikat sijoittuvat, kuten monissa muissakin hänen saduissaan, Lindgrenin lapsuuden ajan smoolantilaiseen Vimmerbyn kaupunkiin 1900-luvun alkuun.
Aila Meriluoto asui Ruotsin Lapissa vuosina 1962-64. Tuolta ajalta olevat runokokoelmat "Asumattomiin" (1963) ja erityisesti "Tuoddaris" (1965) ammentavat osaltaan Lapin luonnosta. Erityisesti jälkimmäinen "Tuoddaris" sisältää paljon Lappiin sijoittuvia runoja. Kannattaa lainata lähikirjastostasi Meriluodon "Kootut runot" ja katsoa sieltä mikä voisi olla etsimäsi runo:
https://helle.finna.fi/Record/helle.342537
"Asumattomiin" ja "Tuoddaris" Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_45138
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_46297
Vastaan ensimmäiseksi viimeiseen kysymykseen: Kotilieden artikkelissa mainitaan yhdeksi suosion syyksi sisustustrendit. Kun kotia kalustetaan esim. 1960-luvun hengessä, halutaan astioiden sopivan muuhun tyyliin. Ehkä myös 1950- ja 1960-luvun astioiden muotokieli näyttää tällä hetkellä hyvältä. Suosiota luonnollisesti levittää tehokkaasti sosiaalinen media.
https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/lue/ilmiot/10-kysymysta-keraili…
Arabian vuosihinnastot mainitaan painettuina lähteinä Design-museon verkkonäyttelyssä, mutta kirjastohaulla en päässyt niiden jäljille. Kiriastossa on tuon ajan tuotekuvastoja, mutta niissä ei ole hintoja. Jonkun käsityksen astioiden hinnoista saa mainoksista, joita julkaistiin lehdissä. ...
Toinen kysytty pelisarja on todennäköisesti Minä rakastan eläimiä! Pelejä löytyy kirjastojenkin kokoelmista Finna.fi-palvelusta:
https://finna.fi/Search/Results?limit=0&dfApplied=1&lookfor=%22Min%C3%A4+rakastan+el%C3%A4imi%C3%A4%21%22&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Etopic_facet%3A%22tietokonepelit%22
Vanhojen pelien nimiä voi yrittää selvittää erilaisten pelitietokantojen avulla. Tietokannoista peliä voi etsiä hakusanoilla tai rajata hakua esim. pelialustan, julkaisuajankohdan ja aiheen mukaan. Hukassa oleva pelin nimi saattaa löytyä näppärästi myös postaamalla oma kysymys jollekin peliaiheiselle keskustelufoorumille. Tässä muutamia sivustoja:
Retropelit.fi: http://www.retropelit.fi/
Ylilauta.org Hukatut pelit -foorumi:...
Parantelet taudin kaikessa rauhassa.
Kirjaa ei voi uusia, koska siinä on varauksia. Siitä menee siis huomisesta alkaen myöhästymismaksua 20 senttiä päivässä. Viikon päästä summa on noin 1,40€. Tarpeen vaatiessa voit neuvotella sakosta kirjaston henkilökunnan kanssa kun palautat kirjan.
Etsinnöistäni huolimatta en onnistunut löytämään mitään, mikä näyttäisi tältä. Kyseessä on siis metallibändin Kiira logo ja kaiken järjen mukaan siinä lukee bändin nimi. Kirjoitusjärjestelmä voi olla itse suunniteltu, mutta siinä vaikuttaisi olevan vaikutteita riimuista. Oletan näin, sillä esimerkiksi bändin kappaleensa Blēwaz Þurisaz nimi tulee kantagermaanista, ja heidän Taottu mustassa tulessa -albuminsa kansi sisältää riimukirjaimia.
Kirjainten viivojen määrä vastaa nuoremman futharkin aakkosjärjestystä siten, että ylemmät viivat kertovat, kuinka mones kuudennes on kyseessä ja alemmat lasketaan normaalisti. Esimerkiksi logon ensimmäisessä kirjaimessa oleva yläviiva osoittaa, että aloitetaan laskeminen nollasta. Alhaalla on kuusi...
Tässä olisi vauhdikkaita helppolukuisia jännäreitä yläkouluikäiselle:
Tapani Bagge: Jäätävää kyytiä
selkokirja
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4214486
Hanna Männikkölahti: Punainen kuin veri (Salla Simukan kolmiosaisen nuortenjännärin ensimmäinen osa selkoversiona)
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3591382
Marja-Leena Tiainen: Tatu, Iiris ja Pääkallomies
selkokirja
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3432220
Kari Levola: Kaksi palkkia latausta
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.646835
1990 oli suurten muutosten vuosi Ylen tv-uutistarjonnasssa. Yhtiön vuosikertomuksen mukaan 15.1.1990 toteutettiin "suurin uutiskaavion uudistus sitten 1960-luvun". Ensimmäinen suuri muutos oli uutisten rinnakkaislähettämisen lopettaminen eli Ylen pääuutislähetyksen jääminen vain TV1:ssä lähetettäväksi – vuodesta 1965 tähän saakka pääuutislähetys oli tullut Suomessa molemmilta televisiokanavilta samaan aikaan. Uudistuksen myötä uutistarjonnan määrää lisättiin uusilla lähetyksillä ja lähetysaikamuutoksin tehtiin siitä aikaisempaa kattavampaa. Syksyllä 1988 alkaneet arki-iltojen myöhäislähetykset muutettiin jokapäiväisiksi.Mullistuksen taustalla oli valmistautuminen muutaman vuoden päässä häämöttävään kanavakilpailuun. Yle ja MTV olivat...
"Hyvän muurin oli tehnyt hiljainen mies, vaikka tälle olikin pitänyt sauhuviinat varata kuten muurarille ainakin, ei kuulemma korsteeni vedä jos ei muurari saa sauhuviinaa."(Tapio Koivukari, Luodetuulen maa)Paloviina oli monessa mielessä arvokas aine. Sosiaalisessa kanssakäymisessä talonpojat osoittivat sillä kunnioitusta taloon tuleville tai talolle töitä tekeville spesialisteille. Näitä olivat käsityöläiset (seppä, muurari) sekä pelimanni, kuppari ja tietäjä. Spesialistin kerrotaan myös vaatineen viinakestitystä. Mestari korosti arvoaan ja erottautui ei-spesialisteista parhaalla juomalla ja ruoalla. Jos mestari ei saanut riittävän hyvää kohtelua, hän kosti tekemällä työnsä huonosti: uunit eivät vetäneet eivätkä viikatteet leikanneet...
Kysyimme asiaa Tasavallan presidentin kansliasta ja sieltä vastattiin näin:"Aiempien vuosien perusteella pyritään arvioimaan menekki niin hyvin, ettei ruokaa juurikaan jää yli. Ruokahävikin määrä on todella vähäinen. Elintarvikelainsäädäntö kieltää noutopöydässä esillä olleiden elintarvikkeiden laittamisen uudelleen tarjolle, eli pöytiin jääneitä ruokia ei voida toimittaa eteenpäin. Sellainen ruoka, jota ei ole laitettu esille juhlan aikana käytetään muihin, juhlien jälkeisiin edustustilaisuuksiin. Koristeena olleiden kukkien suhteen toimitaan samalla tavalla, kukka-asetelmia käytetään saman viikon ja seuraavan viikon tilaisuuksissa. Isot asetelmat, jotka ovat kättelypaikan takana eivät ole sellaisia, joita voisi myöhemmin siirtää ja...
