Hei,
Kyseinen kappale, joka on alkuperäiseltä nimeltään Kullan ylistys, mutta tunnetaan paremmin mainisemallasi nimellä, on alunperin kansanlaulu, joten sen tarkkaa syntyhetkeä ei ole tiedossa.
Kappaleesta on tehnyt oman sovituksensa mm. Merikanto, Oskar [1868-1924] ja Larin-Kyösti [1873-1948].
Levytyksiä laulusta on tehty todella paljon. Varhaisin, jonka löysin on vuodelta 1903 (Hjalmar Frey).
Ehkäpä Suomen äänitekokoelma on Ylen äänilevyarkisto ja pelkästään siellä oli yli 120 levytystä kappaleesta.
Hei,Kirjastoalan pätevyysvaatimuksia laskettiin joitain vuosia sitten, mutta vaatimukset ovat edelleen monissa työpaikkailmoituksissa (etenkin jos on oiletettavissa, että hakijoita riittää).Hyvin yleisesti hakemuksissa on kirjastovirkailijan paikoissa esim. "soveltuva ammatillinen perustutkinto tai korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu 35 opintoviikon / 60 opintopisteen laajuiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot tai tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto".Hyvin yleisesti alalla työskentelevillä on jonkin alan tutkinto ja sen lisäksi tehtynä nuo informaatiotutkimuksen opinnot. On sitten ainakin yksi osa-alue, jolla on erikoisosaamista. Alallahan on hyötyä lähes kaikesta osaamisesta - työtehtävistä...
Lastenkirjainstituutin vuonna 2011 järjestämän aapisnäyttelyn näyttelyluettelo on luettavissa internetissä: https://lastenkirjainstituutti.fi/2016/wp-content/uploads/2016/08/Suomalaisia-aapisia-Agricolasta-nykyaikaan.pdf. Näyttäisikö joku siinä esiintyvistä kansikuvista tutulta? Kansikuvia löytyy toki myös esim. laittamalla Googlen kuvahakuun hakunsanoiksi "vanhat aapiset".Lastenkirjainstituutin kirjasto sijaitsee Tampereella. Se on tällä hetkellä kesätauolla, mutta avautuu jälleen 12.8.: https://lastenkirjainstituutti.fi/info/yhteystiedotjaaukioloajat. Toki myös Tampereen kaupunginkirjaston varastosta löytyy paljon vanhoja aapisia. Niitä on mahdollista selailla ja varata PIKI-verkkokirjaston kautta: https://shorturl.at/uCC44.
Niissä J. N. Vainion toimittamissa ”Valistuksen laulukirjoissa”, jotka pääsen näkemään, ei tällaista ”Joutsenlaulua” ole. Vuoden 1917 8. painoksessa ja vuoden 1945 33. painoksessa on Fredrik August Ehrströmin säveltämä ”Joutsen”, jonka sanoituksena on Johan Ludvig Runebergin runo ”Svanen” Yrjö Veijolan suomentamana. Laulu alkaa: ”Halk’ illan ruskon”. Otto Mannisen kirjoittama runo ”Joutsenet” alkaa: ”Yli soiluvan veen ne sousi”. Tämä runo on yhdistetty suomalaiseen kansansävelmään lauluksi. Se sisältyy esimerkiksi Aksel Törnuddin toimittamaan ”Koulun laulukirjaan”, josta on useita painoksia.Kumpikin laulu sisältyy nuottiin ”Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta” (Tammi, 2008).Otto Manninen on kirjoittanut myös runon ”Joutsenlaulua...
Juha Vakkurista löytyy tietoja teoksesta Suomalaisia nykykertojia 3 (toim. Kari-Otso Nevaluoma, 2000). Lisäksi WSOY:n kotisivulta kirjailijagalleriasta osoitteesta http://www.wsoy.fi/www/yleinenk.nsf/Kotisivut/galleria+etusivu löytyy tietoja hänestä, samoin Helsingin Sanomien verkkoliitteen arkistosta osoitteesta http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19961202/vapa/961202va02.ht…
Turun kaupunginkirjaston käsikirjastossa olevasta kirjailija-artikkelikokoelmasta löytyy myös artikkeleita eri kirjailijoista.
Kysymyksille on perusteltu tarve, sillä 1. maailmansodan viimeisten päivien tapahtumista on kirjoitettu paljon ympärysvaltojen näkökulmasta, mutta niukemmin saksalaisesta näkökulmasta.
Myös näihin kysymyksiin oli haastavaa löytää tarkkoja ja täysin luotettavia vastauksia. Useissa internet-lähteissä on kuitenkin tuotu esille, että viimeinen 1. maailmansodassa ammuttu saksalainen sotilas olisi ollut Leutnant (vänrikki) Tomas, ja että hänet olisi ammuttu varsinaisen aselevon jälkeisessä sekavassa tilanteessa. On kuitenkin syytä muistaa, että kyseinen fakta on hyvin pitkälti sopimuksenvarainen asia.
1. maailmansodan viimeisenä päivänä 11.11.1918 on laskettu kaatuneen vielä kaikkiaan yli 10 000 sotilasta - asemia käskettiin pitämään viimeiseen...
Kirjastojärjestelmässä on ollut viime viikkoina toimintahäiriöitä, joiden takia kaikkia palautuksia ei ole voitu käsitellä saman tien valmiiksi, mutta viimeistään seuraavana päivänä palautusten olisi pitänyt rekisteröityä järjestelmään.
Antamillasi kovin niukoilla tiedoilla en valitettavasti pysty selvittämään asiaa. Sinun kannattaakin ottaa yhteyttä suoraan Kontulan kirjastoon ja kertoa hiukan tarkemmin, mistä on kyse. Kirjastokorttisi numero helpottaa asiaa, samoin tieto siitä, mitä lainoja olet palauttanut.
Kontulan kirjaston yhteystiedot löydät täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kontulan_kirjasto
Digilehtien kotikäyttäjä: Kirjaudu ensin CS Library verkkokirjastoon ja mene tietokantasivulle, klikkaa sen jälkeen lehti auki ja käytön pitäisi toimia, jos lehteä on oikeus käyttää etänä.
Kirjastossa oleva käyttäjä: Asia on vielä vaiheessa. Nyt voi lukea vain Pressdisplaytä kotikäyttäjän kanssa samalla tavalla, mutta tulevaisuudessa käyttäminen tulee muuttumaan niin, että kirjautumista ei tarvita.
Kirjastot voivat kyllä tarjota tällaiseen tarkoitukseen tilan maksutta, mutta valvontaa valitettavasti emme voi hoitaa. Oletamme, että oppilaitos tms. järjestää valvonnan. Esimerkiksi Kallion kirjaston Dekkarikirjastoa ja Itäkeskuksen kirjaston pientä kokoushuonetta (ei keskustassa, mutta metro on nopea) on käytetty tällaisiin tarkoituksiin. Tietysti kaikkia kirjastojen tarjoamia työhuoneita voi varata myös tällaiseen tarkoitukseen.
Kallion Dekkarikirjaston varaus : kir.kalliontilavaraukset@hel.fi. Itäkeskuksen kirjastosta tiloja voi kysyä numerosta p. 310 85 090.
HelMet-kirjastot : kirjastot ja palvelut : työhuoneet
http://213.214.145.143/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut?service=Ty%C3%B6huone
Hei!
Lukudiplomien kirjalistoihin tehdään vuosittain pieniä muutoksia. Uuden lukuvuoden listat pyritään päivittämään kirjaston verkkosivuille koulujen alkuun mennessä. Paperiversiot kirjalistoista lähtevät kouluille elokuun lopulla. Lukuiloa!
Perusteellisen etsinnän jölkeen meidän täytyy valitettavasti todeta että emme ole löytäneet tätä runoa. Netissä monet hämmästelevät tätä samaa asiaa, mutta kukaan ei ole löytänyt Lorcan runoa jossa esiintysi tämä lause.
Uusi suomalainen nimikirja (1988) -teoksen mukaan sukunimiin Putaala ja Putaansuu sisältyy joen haaraa tai mutkaa ja kosken syvännettä merkitsevä sana Pudas. Putaala-nimisiä taloja on ollut pääasiassa Oulunjokilaaksossa. Siellä nimi on siirtynyt tarkoittamaan myös talon asukkaita. Putaala-nimisiä on pääasiassa Utajärvellä, Muhoksella, Pudasjärvellä ja Oulunjoella.
Putaala ei ole kovin yleinen sukunimi: Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomen väestötietojärjestelmään on rekisteröity 272 tämännimistä henkilöä.
Hei!
Kirjastot.fi -sivulla on kirjastojen monihaku, josta hakemalla tuli Indiana Jones ja Tuomion temppeli -kirja, joka olisi lainattavissa joissakin kirjastoissa Suomessa, ei Hämeenlinnassa. Voitte saada kirjan tekemällä kaukolainatilauksen kirjaston verkkosivulla. Kaukolainatilaus Hämeenlinnan kirjaston asiakkaille maksaa 8 €. Myös Indiana Jones ja kadonneen aarteen metsästäjät -kirjasta kannattaa tehdä kaukolainatilaus.
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Alla linkki muutamalle sammakkosivustolle ja Helmet-kirjastojen sammakkoaiheisen aineiston luetteloon:
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2005/06/03/sammakko-ja-sen-kehitys
http://www.suomenluonto.fi/tag/sammakko/
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sd%3A%28sammakot%29%20c%3A11…
Kannattaa myös lähettää meille, Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun, tarkempi kysymys. Etsimme tietoja ja lähteitä sinunkin kysymykseesi.
On, sana on nimenomaan lounaissuomalainen. Koska vanhan suomenkielisen kirjallisuuden julkaisijat olivat voittopuolisesti lounaissuomalaisia, tama nimitys esiintyi usein myös painetuissa lähteissä, usein kyllä muodossa 'hakkinen'.
Häkkinen, Kaisa
Linnun nimi. - Teos, 2004
Etsimänne Zacharias Topeliuksen runo Tidigt bruten vuodelta 1869 sisältyy kokoelmaan Sånger. Runo on luettavissa digitoituna Project Runebergista. Alla on linkki runoon.
http://runeberg.org/topesang/c0103.html
http://runeberg.org/topesang/
Nykyinen Päivölänkuja (Päivölägränden) Tapanilan kaupunginosassa Helsingissä oli vuoteen 1946 saakka nimeltään Oravatie (Ekorrvägen).
Nimi muutettiin vuoden 1946 tapahtuneen alueliitoksen yhteydessä, jolloin uusien esikaupunkialueiden ja kantakaupungin katujennimistöä sopeutettiin käyttökelpoiseksi kokonaisuudeksi ja laadittiin nimiä asemakaavoitettavien alueiden uusille kaduille.
https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kadunnimien_historia/pdf/Helsingin_kadunnimet_1.pdf
Rakel Liehun runo Pääsiäiscredo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Ihmisen murhe on yhteinen (WSOY, 1974). Runo sisältyy myös Liehun koottujen runojen valikoimaan Runot 1974-1997 (WSOY, 2002).
Suosikki-lehti on vuodesta 1983 Helmet-kirjastojen kirjavarastossa Pasilan kirjastossa. Valitettavasti kuitenkin juuri vuosi 1984 puuttuu. Voit halutessasi pyytää lehden kaukolainaan muualta Suomesta lähikirjastosi kautta.
