Sauhu-Santtu -sarjaa esitettiin alun perin Pikku Kakkosessa vuonna 1998. Se on esitetty uudelleen vuonna 2008. Sarja oli katsottavissa Yle Areenassa, mutta se on poistunut 10.3.2022. Sitä ei tällä hetkellä pysty katselemaan missään, koska se ei ole katsottavissa myöskään RTVA-katselu- ja kuuntelupisteissä, eikä siitä ole tehty DVD-julkaisua. Voit toivoa sarjan palauttamista Areenaan Ylen palautekanavan kautta.
Lähteet
Sauhu-Santtu -sarja: Sauhu-Santtu – kotitonttu seikkailee 1990-luvun lastensarjassa | Elävä arkisto | yle.fi
Yle Areena: K1, J1: Puuhellan uusi asukas | Sauhu-Santtu | Yle Areena
RITVA-tietokanta: Ohjelman tiedot : RITVA-tietokanta (kavi.fi)
YLEn palaute (toive ohjelmista): Asiakkaiden...
Totta se on. Hiekka on maailman toiseksi käytetyin luonnonvara veden jälkeen. Hiekkaa tarvitaan valtavat määrät mm. kaupunkien ja teiden rakentamisessa. Hiekkaa käytetään betonin, asfaltin, lasin ja piisirujen valmistuksessa. Hiekkaa käyttää myös öljy- ja maakaasuteollisuus. Jo vuonna 2014 YK:n ympäristöohjelmassa todettiin, että hiekkaa ja soraa kaivetaan nopeammin kuin niitä syntyy ja siksi ihmisen toimiin käyttökelpoinen hiekka uhkaa loppua. Hiekan ylisuuri kysyntä on johtanut myös heikkarikollisuuteen ja hiekan hallitsematon hankinta aiheuttaa niin ympäristötuhoja kuin sosiaalisia ongelmia. Hiekan korvaamiseksi etsitään keinoja betonin, kaivosjätteiden ja lasin kierrätyksestä.
Seuraava katastrofi: Hiekka loppuu - Suomenkuvalehti.fi...
Yliopistojen rakennukset ovat julkisia tiloja, ja niiden avoimissa osissa voi vierailla aukioloaikojen mukaan. Helsingin yliopiston rakennusten aukioloajat löytyvät täältä: https://www.helsinki.fi/fi/tutustu-meihin/tama-helsingin-yliopisto/ylio…. Kuvaamisesta löytyy tietoa tältä sivulta: https://www.helsinki.fi/fi/ajankohtaista/medialle/valo-ja-videokuvaamin….
Senaatintorin ympärillä olevista rakennuksista avoimia vierailukohteita ovat myös Kansalliskirjasto (https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi/vierailu-kirjastossa), tuomiokirkko (https://helsingintuomiokirkko.fi/index/info.html#) ja Sederholmin talossa sijaitseva Helsingin kaupunginmuseo, johon on maksuton pääsy (https://www.helsinginkaupunginmuseo.fi/). Tuomiokirkon kivijalassa...
Suomessa Marabou-boikoteista ovat ilmoittaneet ainakin Tallink Silja, Viking Line sekä VR.
Katso esimerkiksi:
Yle: Maraboun myynti loppuu Ikean Suomen myymälöissä. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009663506.html
Tunnettu suklaabrändi joutui Ruotsissa boikottiin Venäjä-kytkösten vuoksi: Nyt myös Silja Line poistaa Maraboun valikoimastaan. https://yle.fi/a/74-20036353
Katso täältä, mitkä yritykset jatkavat myyntiä Venäjällä sodasta huolimatta – professori kannustaa kuluttajaboikottiin. https://yle.fi/a/74-20053067
Meditaation vaikutuksia ruumiinlämpöön Tummo-meditaation perinteessä on tutkittu edelleen jokseenkin niukasti, mikä on syytä pitää mielessä, kun ilmiöstä muodostaa käsitystä. Ilmiötä käsitteleviä tutkimuksia voi etsiä Google Scholarin kautta: https://scholar.google.com/scholar?hl=fi&as_sdt=0,5&q=tummo+meditationBensonin vuonna 1982 julkaistua artikkelia "Body temperature changes during the practice of g Tum-mo yoga" voi pitää eräänlaisena nykyaikaisen tutkimuksen lähtölaukauksena. Tuoreemmista tutkimuksista varsin paljon huomiota on saanut Kozhevnikov et. al. vuonna 2013 julkaistu "Neurocognitive and Somatic Components of Temperature Increases during g-Tummo Meditation: Legend and Reality" sekä Amihain ja Kozhevnikovin vuonna 2015...
Torjumistahto löytyy ainakin teoksesta Hakkapeliitta : runo- ja kuvakirja suomalaisesta sotilaasta (Karisto, 1997). Leino kirjoitti runon Hakkapeliitta-lehteä varten 18.12.1925. Alla linkki Kansalliskirjaston digitoimaan Hakkapeliitan numeroon 1/1926, jossa runo alkuaan julkaistiin. Julkaisussa ollut virheellinen päivämäärä 18.6.1925 oikaistiin lehden seuraavassa numerossa. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1120966?page=17
Sukunimen alkuperään löytyy vastaus Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan tietokirjasta Sukunimet (Otava 2000).Sen mukaan nimi perustuu Kristofferin kansanomaiseen puhuttelumuotoon Tofferi. Selityksen mukaan nimeää tapaa mm. Keski-Pohjanmaalla, jossa Halsuan Tofferia isännöi 1607-14 Kristoffer Paavonpoika.
Gary Carson teosta The complete book of hold 'em poker ei ole suomennettu.
Myöskään David Sklanskyn ja Mason Malmuthin kirjaa Hold'em poker for advanced players ei ole suo-mennettu.
David Sklanskyn teoksista on suomennettu seuraavat:
-Hold’em-pokeri, Nemo, 2006
-Hold’em pokeri: pelaa pienillä panoksilla ja voita erikoispelillä, Readme.fi, 2006
- Hold’em pokeri. teoria ja käytäntö, Readme.fi, 2009
-Pokerin teoria, Readme.fi, 2006
Suomeksi käännetyt teokset saa selville Suomen kansallisbibliografiasta (Fennica). Sen osoite on https://finna.fi . Kyseessä on tietokanta, jolloin hakua suoritettaessa ensin valitaan hakutapa (esim. tekijä tai teoksen nimi). Sen jälkeen kirjoitetaan hakusana(t) hakuruutuun ja painetaan Hae-komentoa.
Joitakin harvoja poikkeuksia lukuunottamatta kirjastossa on vieraskielisiä kirjoja vain yhdet kappaleet. Kysymästäsi kirjasta on tällä hetkellä 5 voimassaolevaa varausta. Kirja on viimeksi palautettu 10.11, eli myöhässä, ja saman tien se on laitettu varaushyllyyn ja ilmoitettu seuraavalle jonottajalle. Silloin kun kirja on varaushyllyssä, sillä ei näy eräpäivää, mutta se ei myöskään ole lainattavissa. Lastu-tietokanta näyttää todellisen sen hetkisen tilanteen, eli ko. kirja on pääkirjaston omaisuutta, mutta oli edellisellä lainaajalla Mukkulan kirjaston kautta. Omasta varauksestasi en pysty nyt sanomaan mitään, koska tässä viestissä ei näy nimeäsi. Jos teet varauksen Lastu-tietokannassa, se ilmoittaa, kun varauksen teko onnistui....
Runojen etsiminen tietokannoista on usein hankalaa, varsinkin jos niiden tekijästä ei ole tietoa. Runokokoelmien sisältöjä ei nimittäin ole useinkaan luetteloitu tietokantoihin runo runolta.
On kuitenkin muutamia lähteitä, joista voit yrittää tarkastaa, ovatko runot peräisin joltakulta tunnetulta runoilijalta. Ainakin Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta runoja on mahdollista etsiä niiden alkusanoilla ja siten selvittää, kenen kirjoittamia ne ovat:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Tietokannassa kuitenkin on vain muista kielistä suomennettuja runoja, ei alun perin suomeksi kirjoitettuja.
Myös Kymenlaakson kirjastoilla on runotietokanta:
http://www.kirjasto.sci.fi/runokanta/
Kirjastokimppa Kirin kokoelmatietokannasta...
Teosten luokkanumerot näkyvät vasta saatavuustiedoissa jokaisen kirjaston kohdalla. Luokkanumero ja hyllysijoitus saattavat vaihdella eri kirjastoissa, siksi sen voi näyttää vasta kyseisen kirjaston kohdalla.
Klikkaa teostietojen sivulla ensin otsikkoa esim. Hämeenlinnan kaupunginkirjasto ja sen jälkeen kirjastoa esim. Hämeenlinnan pääkirjasto. Luokka näkyy kohdassa Hyllypaikka.
Vaaranvuosilta 1945-1947 -nimistä pakinaa tai pakinakokoelmaa ei pakinoitsija Ollilta löytynyt. Hänen lukuisat kokoelmansa löytyvät lähes kaikki Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan Kirjavarastosta. Halutessasi voit jatkaa etsimistä niistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
Ikävä kyllä tällaista runoa ei löytynyt. Runoa on kysytty myös kirjastojen valtakunnallisen sähköpostilistan kautta, ja jos sitä kautta vastaus löytyy, lähetän tiedon sinulle.
Kirjaa ei ole enää helmet-kirjastoissa, mutta muualta Suomesta sen saisi kaukolainaksi muutamasta paikasta. Kaukolainat ovat maksullisia (Helsingistä noudettaessa 4 euroa, Espoosta ja Vantaalta 7 euroa, Kauniaisista alkaen 4 euroa). Kaukolainapyynnön voit halutessasi tehdä www.helmet.fi, sieltä oikealta yläpalkista Kirjastot ja palvelut, alimmalla rivillä on kaukopalvelu, jota klikkaamalla pääset tekemään pyynnön.Antikvariaateista saattaisi myös löytyä.
Näyttäisi siltä, että tällä hetkellä pääkaupunkiseudun kirjastojen ainoa toimiva roolipelikerho on Sellon kirjastossa Espoossa. Siitä löytyy tarkempaa tietoa osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Tapaht….
Roolipelikerhoja on toiminut aikaisemmin muutamissa muissakin kirjastoissa, mutta ne eivät ilmeisesti enää toimi, koska niistä ei ole ajantasaista tietoa kirjastojen sivuilla. Suomen Rooli- ja Miniatyyripelaajat ry mainostaa sivuillaan osoitteessa http://www.roolipelit.fi pitävänsä sunnuntaisin peli-iltoja nuorten toimintakeskus Hapessa.
Kirjastolle voi esittää toiveen roolipelikerhosta laittamalla palautetta osoitteessa http://www.helmet.fi/fi-FI/Palaute(3938) tai ottamalla suoraan yhteyttä johonkin...
Internetistä Matti Pulkkisesta löytyy tietoa kahdestakin osoitteesta:
http://www.htk.fi/kirjasto/kirjai/pulkk.htm (siinä on kirjailijan ajatuksia kirjoittamisesta ja teosluettelo) ja
http://www.jns.fi/kirjailijat/pulkinen.html (matrikkelitietoa).
Matti Pulkkista käsitellään myös Pekka Tarkan teoksessa Suomalaisia nykykirjailijoita, jonka uusin
painos on vuodelta 2000 ja teoksessa Miten kirjani ovat syntyneet osa 3. WS 1991
Ainakaan leivonnaismunkkeja käsittelevä Wikipedian artikkeli ei anna mitään vuosilukuja, mikä onkin tavallista ruokalajien kohdalla. Tällaisia arkisia "keksintöjä" harvemmin kukaan on merkinnyt muistiin, eikä ole helppoa ylipäätään selvittää, kuka, milloin ja missä on jonkin nopeasti yleistyneen ruokaidean keksinyt ensimmäisenä.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla nimellä berliininmunkki (vaaleanpunainen pomada päällään) hyvin tunnettu munkki on Turun suunnalla usein kuorrutettu valkoisella pomadalla ja tunnetaan siellä nimellä piispanmunkki. Todennäköisesti tällaiset herkut liittyvät ruotsalaisen tai venäläisen yläluokan tapakulttuuriin ja saattavat olla 1800-luvulta asti. Tavallisen kansan suuhun tällaiset makeat herkut ovat ehkä päässeet...
