Näyttäisi siltä, että tällä hetkellä pääkaupunkiseudun kirjastojen ainoa toimiva roolipelikerho on Sellon kirjastossa Espoossa. Siitä löytyy tarkempaa tietoa osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Tapaht….
Roolipelikerhoja on toiminut aikaisemmin muutamissa muissakin kirjastoissa, mutta ne eivät ilmeisesti enää toimi, koska niistä ei ole ajantasaista tietoa kirjastojen sivuilla. Suomen Rooli- ja Miniatyyripelaajat ry mainostaa sivuillaan osoitteessa http://www.roolipelit.fi pitävänsä sunnuntaisin peli-iltoja nuorten toimintakeskus Hapessa.
Kirjastolle voi esittää toiveen roolipelikerhosta laittamalla palautetta osoitteessa http://www.helmet.fi/fi-FI/Palaute(3938) tai ottamalla suoraan yhteyttä johonkin...
Aineistoa aiheesta kyllä löytyy. Laitan tähän listan uusimmasta muuttamista käsittelevästä lastenkirjoista.
Missä meidän koti on, Isäkarhu? / teksti ja kuvitus: Nicola O'Byrne.
Ystäviä nyt ja aina / teksti ja kuvitus: Günther Jakobs.
Aatos ja Sofian sorsapuisto / Riitta Jalonen.
Tuulentaittaja / [teksti ja kuvat:] Lauri Hirvonen.
Talo kulman takana / Jenni Erkintalo, Réka Király.
Sopu sijaa antaa! / kirjoittanut Tracey Corderoy ; kuvittanut Jane Chapman.
Nämä kaikki ylläolevat ovat aika uusia kuvakirjoja. Laitan mukaan myös pari helppolukuista uutta lastenromaania aiheesta.
Kirppu ja Rami Rautasen räpylä / Tarja Leinonen ; kuvitus: Johanna Taskinen.
Opossumi repussa / Johanna Venho ; kuvittanut Emmi Jormalainen.
Pyysimme muutamalta museoalan asiantuntijalta vastaukset kysymyksiinne. Tässä heidän esittämiään faktoja.
Teemu Korkiakangas Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskuksen tiedemuseosta vastasi kahteen ensimmäiseen kysymykseen näin:
”Vanhoja Suomen lippuja, esimerkiksi mainittuja 1918-1920 välillä käytössä olleita kruunullisia valtiolippuja sekä kansallislippuja, on useissa eri museoissa. Niitäkin vanhempia leijonalippuja on samoin säilynyt eri paikkakunnilta.”
”Lipuilla on paljon nimenomaan käytön mukana tulevaa paikallista merkitystä, minkä vuoksi niitä säilytetään eri puolilla eri museoissa. Vanhoja lippuja pitää säilyttää tarkoissa olosuhteissa, että ne säilyvät ehjinä tulevillekin sukupolville. Siksi museot tuskin asettavat...
Ainakaan leivonnaismunkkeja käsittelevä Wikipedian artikkeli ei anna mitään vuosilukuja, mikä onkin tavallista ruokalajien kohdalla. Tällaisia arkisia "keksintöjä" harvemmin kukaan on merkinnyt muistiin, eikä ole helppoa ylipäätään selvittää, kuka, milloin ja missä on jonkin nopeasti yleistyneen ruokaidean keksinyt ensimmäisenä.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla nimellä berliininmunkki (vaaleanpunainen pomada päällään) hyvin tunnettu munkki on Turun suunnalla usein kuorrutettu valkoisella pomadalla ja tunnetaan siellä nimellä piispanmunkki. Todennäköisesti tällaiset herkut liittyvät ruotsalaisen tai venäläisen yläluokan tapakulttuuriin ja saattavat olla 1800-luvulta asti. Tavallisen kansan suuhun tällaiset makeat herkut ovat ehkä päässeet...
Lainat voi uusia viisi kertaa, ellei niihin ole varauksia. Jos sinulla on maksamattomia maksuja 30 euroa tai enemmän, et voi uusia lainojasi.
Helmet-kirjastoissa myöhästymismaksut voi myös netissä. Linkki löytyy Helmetin etusivulta kohdasta Verkkomaksaminen.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Verkkomaksaminen(115033)
Tähän kysymykseen on lähes mahdotonta antaa tyhjentävää vastausta, asia riippuu paljon myös näkökulmasta. Jos lähdetään oletuksesta, että osallisuuteen riittää vaikkapa miehitys ilman vastarintaa, niin viimeistään toinen maailmansota osallisti käytännössä kaikki modernin ajan valtiot osaksi jonkinlaisia sotatoimia.
Jos ajatellaan, että osallisuuteen vaaditaan aktiivista sotimista maiden välillä, niin silloin aihetta voidaan tarkastella hieman laajemmasta näkökulmasta. Tällöin hyvä esimerkki voisi olla vaikkapa Islanti (https://fi.wikipedia.org/wiki/Islanti), joka historiansa aikana ei ole ollut aktiivisena toimijana yhdessäkään sodassa. Islanninkin voi silti nähdä osallistuneen toiseen maailmansotaan epäsuorasti amerikkalaisten...
Niin on. Pulttiboisin jaksossa 26 on imitointi, jonka kohteena on Pirkka-Pekka Petelius ja Pedro Hietanen esittämässä iskelmää Muistan sua, Elaine. Pirkka-Pekka Petelius esittää Pedro Hietasta ja Aake Kalliala esittää Pirkka-Pekka Peteliusta. Jakso on dvd-levyllä Pulttibois : originaalijaksot 23–34. Levyn voi kaukolainata.
Markkinointi & mainonta -lehden osoitteessa olevassa https://www.marmai.fi/uutiset/salkkari-varkaalle-rotos-kavi-kalliiksi/e8d999db-c44a-35aa-9a52-f185b3ae0910 jutussa mainitaan, että henkilö on tuomittu Salatut elämät -sarjan jaksojen levittämisestä ja MTV3:n oikeuksien loukkaamisesta. Emme pysty kuitenkaan sanomaan, mistä oikeuksista on ollut tarkalleen ottaen kyse. FremantleMedia Finland Oy on tuottanut sarjan, joten luultavasti sillä on oikeuksia myös hallussaan. Lisäksi esimerkiksi sarjaan musiikkia tai muita asioita tehneillä saattaa olla tekijänoikeuksia sarjassa esiintyviin asioihin.
Edellä mainituilla tahoilla on asioista luultavasti sopimuksia, joilla oikeuksia on luovutettu. Emme pysty kuitenkaan ottamaan kantaa niihin....
Revohka o:lla tarkoittaa mm. (epämääräistä) joukkoa, porukkaa, mutta revahkaa eivät lähteeni tunteneet. Sanan internet-esiintymien perusteella sillä ei vaikuttaisi olevan täsmällistä, vakiintunutta merkitystä. Jotkut käyttävät sitä revohkan synonyymina, toiset taas aivan muissa merkityksissä, jotka usein selviävät vain asiayhteyden perusteella.
Varhaisin näyttö jonkinlaisista kangaspuista on vaasimaalaus muinaisesta Egyptistä noin vuodelta 4400 ennen ajanlaskun alkua.
https://en.wikipedia.org/wiki/Loom#cite_note-17
Tämä ei tarkoita, että ne olisi keksitty juuri Egyptissä. Tämän tutkielman mukaan kangaspuiden käytöstä löytyy jälkiä samalta ajanjaksolta myös muualta (s. 33):
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/1983/antiikinaikainen_kan…
Kyllä, myös special-niteitä voi lainata kuka tahansa Helmet-kirjaston asiakas. Special-määrite tarkoittaa, että kyseistä kirjaa ei voi varata eikä uusia, siten ne ovat kuin Bestseller-kirjat. Special-määritettä käytetään laitoskirjastojen ei-varattavista kirjoista sekä niin sanottujen pokkarihyllyjen kirjoista. Pokkarihyllyjä on ainakin Keskustakirjasto Oodissa.
Sauhu-Santtu -sarjaa esitettiin alun perin Pikku Kakkosessa vuonna 1998. Se on esitetty uudelleen vuonna 2008. Sarja oli katsottavissa Yle Areenassa, mutta se on poistunut 10.3.2022. Sitä ei tällä hetkellä pysty katselemaan missään, koska se ei ole katsottavissa myöskään RTVA-katselu- ja kuuntelupisteissä, eikä siitä ole tehty DVD-julkaisua. Voit toivoa sarjan palauttamista Areenaan Ylen palautekanavan kautta.
Lähteet
Sauhu-Santtu -sarja: Sauhu-Santtu – kotitonttu seikkailee 1990-luvun lastensarjassa | Elävä arkisto | yle.fi
Yle Areena: K1, J1: Puuhellan uusi asukas | Sauhu-Santtu | Yle Areena
RITVA-tietokanta: Ohjelman tiedot : RITVA-tietokanta (kavi.fi)
YLEn palaute (toive ohjelmista): Asiakkaiden...
Jos kysymyksellä tarkoitetaan kultaan sidottua Venäjän ruplaa v. 1900, niin asian voi selvittää rahamuseon rahanarvolaskurilla. Ensin kohdasta ”vertaa valuuttoja” voi muuttaa v. 1900 Venäjän 200 000 ruplaa Suomen markoiksi. Tämän jälkeen rahanarvolaskurissa voi muuttaa saadun summan euroiksi syöttämällä ensin ao. summa markkoina vuoteen 1900 ja pyytämällä nykyarvoa euroissa. Valitettavasti rahamuseon rahanarvolaskuri on juuri nyt remontissa. Sen pitäisi korjautua parin viikon sisällä.
Totta se on. Hiekka on maailman toiseksi käytetyin luonnonvara veden jälkeen. Hiekkaa tarvitaan valtavat määrät mm. kaupunkien ja teiden rakentamisessa. Hiekkaa käytetään betonin, asfaltin, lasin ja piisirujen valmistuksessa. Hiekkaa käyttää myös öljy- ja maakaasuteollisuus. Jo vuonna 2014 YK:n ympäristöohjelmassa todettiin, että hiekkaa ja soraa kaivetaan nopeammin kuin niitä syntyy ja siksi ihmisen toimiin käyttökelpoinen hiekka uhkaa loppua. Hiekan ylisuuri kysyntä on johtanut myös heikkarikollisuuteen ja hiekan hallitsematon hankinta aiheuttaa niin ympäristötuhoja kuin sosiaalisia ongelmia. Hiekan korvaamiseksi etsitään keinoja betonin, kaivosjätteiden ja lasin kierrätyksestä.
Seuraava katastrofi: Hiekka loppuu - Suomenkuvalehti.fi...
Suomessa Marabou-boikoteista ovat ilmoittaneet ainakin Tallink Silja, Viking Line sekä VR.
Katso esimerkiksi:
Yle: Maraboun myynti loppuu Ikean Suomen myymälöissä. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009663506.html
Tunnettu suklaabrändi joutui Ruotsissa boikottiin Venäjä-kytkösten vuoksi: Nyt myös Silja Line poistaa Maraboun valikoimastaan. https://yle.fi/a/74-20036353
Katso täältä, mitkä yritykset jatkavat myyntiä Venäjällä sodasta huolimatta – professori kannustaa kuluttajaboikottiin. https://yle.fi/a/74-20053067
Nokkakärryjä on lainattavissa joissakin Helsingin ja Espoon kirjastoissa. Kärryjä ei voi varata.Nokkakärryjen sijainnit löytyvät Helmet-haulla sanalla nokkakärryt.https://helmet.finna.fi/Alla olevasta linkistä näet, missä nokkakärryjä on tällä hetkellä vapaina.Nokkakärryt Helmet-kirjastoissa
Torjumistahto löytyy ainakin teoksesta Hakkapeliitta : runo- ja kuvakirja suomalaisesta sotilaasta (Karisto, 1997). Leino kirjoitti runon Hakkapeliitta-lehteä varten 18.12.1925. Alla linkki Kansalliskirjaston digitoimaan Hakkapeliitan numeroon 1/1926, jossa runo alkuaan julkaistiin. Julkaisussa ollut virheellinen päivämäärä 18.6.1925 oikaistiin lehden seuraavassa numerossa. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1120966?page=17
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjasta Sukunimet (Otava 2000) löytyy hieman taustatietoa sukunimestä.Kittilän Tepsan kylän on kerrottu saaneen nimensä 1600-luvulla sinne tulleesta Tepsa-nimisestä asukkaasta. Tepsoja on myös Sodankylässä (jonka Tepsan taloa pidetään Orajärven vanhimpana), Kemijärvellä ja Tervolassa. Pelkosenniemellä on Tepsanlampi.Väestörekisterin sukunimihausta löytyy kuinka monella on Tepsa sukunimenä: Sukunimihaku | Nimipalvelu | Digi- ja väestötietovirasto
Voisiko kysymyksessä olla Martti Korpilahden säveltämä ja sanoittama ”Pimpeli pompeli”, joka alkaa: ”Voi miten pieniä tonttulapsia jossakin näin minä äskettäin”? Kertosäkeessä lauletaan: ”pitkäpartoja, pitkähapsia, kaikilla kilkkavat kulkuset näin”. Toisen säkeistön kertosäkeessä lauletaan: ”kaikki ne juoksivat varpaillaan”. Tämä laulu sisältyy nuottiin Korpilahti, Martti: ”Koulun joulu : 25 pientä joululaulua” (Gummerus, 1931). Nuotissa on laulun melodia ja sanat.
