Teosten luokkanumerot näkyvät vasta saatavuustiedoissa jokaisen kirjaston kohdalla. Luokkanumero ja hyllysijoitus saattavat vaihdella eri kirjastoissa, siksi sen voi näyttää vasta kyseisen kirjaston kohdalla.
Klikkaa teostietojen sivulla ensin otsikkoa esim. Hämeenlinnan kaupunginkirjasto ja sen jälkeen kirjastoa esim. Hämeenlinnan pääkirjasto. Luokka näkyy kohdassa Hyllypaikka.
Vaaranvuosilta 1945-1947 -nimistä pakinaa tai pakinakokoelmaa ei pakinoitsija Ollilta löytynyt. Hänen lukuisat kokoelmansa löytyvät lähes kaikki Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan Kirjavarastosta. Halutessasi voit jatkaa etsimistä niistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
Ikävä kyllä tällaista runoa ei löytynyt. Runoa on kysytty myös kirjastojen valtakunnallisen sähköpostilistan kautta, ja jos sitä kautta vastaus löytyy, lähetän tiedon sinulle.
Lähettämäsi viestihän ei ole varsinainen kysymys, haluatkohan siihen selvennystä vai testaatko hoksaako kirjastonhoitaja? ;)
2 Y's U R 2 Y's U B I U R 2 Y's 4 Me! -akronyymin voisi kääntää seuraavasti:
Too Wise You Are, Too Wise You Be, I See You Are Too Wise for Me
(vaikkakin kirjainlitaniasta puuttuu tuo yksi C välistä.)
Tämän kaltaiset lyhennelmät ja akronyymit ovat kovasti yleistyneet netin keskustelupalstoilla ja tekstiviesteissä, ovathan ne nopeita kirjoittaa.
Kirjaa ei ole enää helmet-kirjastoissa, mutta muualta Suomesta sen saisi kaukolainaksi muutamasta paikasta. Kaukolainat ovat maksullisia (Helsingistä noudettaessa 4 euroa, Espoosta ja Vantaalta 7 euroa, Kauniaisista alkaen 4 euroa). Kaukolainapyynnön voit halutessasi tehdä www.helmet.fi, sieltä oikealta yläpalkista Kirjastot ja palvelut, alimmalla rivillä on kaukopalvelu, jota klikkaamalla pääset tekemään pyynnön.Antikvariaateista saattaisi myös löytyä.
Kirjastojen yhteistietokanta Melindasta löytyivät seuraavat viitteet :
Translating and interpreting conflict / edited by Myriam Salama-Carr.
Salama-Carr, Myriam. Amsterdam : Rodopi, 2007.
Translation and conflict : a narrative account / Mona Baker.
Baker, Mona. New York ; London : Routledge, 2006.
http://finna.fi
Helmetistä seuraava asiaa sivuava viite :
The translator : a tribesman's memoir of Darfur / Daoud Hari as told to Dennis Michael Burke and Megan M. McKenna. Random House, cop. 2008
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1867824__Stulkit__Ff%3Afac…
Nettilinkkejä :
http://www.doria.fi/handle/10024/97901
https://hal-confremo.archives-ouvertes.fr/hal-00599599
http://aiic.net/page/3853/aiic-red-t-and-fit-introduce-the-first-...
Verkkosivuihin viitattaessa neuvotaan toimimaan ensinnäkin samoin kuin painettuihinkin lähteisiin viitattaessa. Eli jos lähteellä on henkilötekijä, viitataan nimellä ja vuosiluvulla.
Verkossa toimivasta äidinkielen viestintäopas Kielijelpistä löytyvät ohjeet myös verkkolähteiden merkintään:
http://kielijelppi.virtamieli.fi/kirjoitusviestinta/lahdeviitteiden-mer…
Internetistä Matti Pulkkisesta löytyy tietoa kahdestakin osoitteesta:
http://www.htk.fi/kirjasto/kirjai/pulkk.htm (siinä on kirjailijan ajatuksia kirjoittamisesta ja teosluettelo) ja
http://www.jns.fi/kirjailijat/pulkinen.html (matrikkelitietoa).
Matti Pulkkista käsitellään myös Pekka Tarkan teoksessa Suomalaisia nykykirjailijoita, jonka uusin
painos on vuodelta 2000 ja teoksessa Miten kirjani ovat syntyneet osa 3. WS 1991
Vaski-verkkokirjastosta löytyvät seuraavat teokset:
Mannerheimin lastensuojeluliiton julkaisu Tepa tahtoo tietää, jossa käsitellään äidin masennusta tarinan muodossa.
Eoin Colfer: Tohtori Anna-Liisa (helppolukuiset), jonka aiheena isän masennus.
Paula Mäkinen: Mikon äiti on masentunut (kuvakirja).
Lisäksi voisi mainita Pia Lindenbaumin kirjan Kun Ollin äiti unohti (kuvakirja), jossa äiti ilmeisesti stressin seurauksena on muuttunut lohikäärmeeksi.
Pikaisen nettihaun perusteella kaikki kolme ovat perinteisiä, anonyymejä loruja, joista ainakin ensimmäisen tuntevat varmaan kaikki suomalaiset kesän tulon odottelijat.
Suhteellisen varmasti anonyymiksi perinteeksi tiedettyjen tekstien lisäksi "kansan suussa" liikkuu valtava määrä tekstejä, sanontoja ja loruja, joitten alkuperästä ei ole mitään tietoa. Teoriassa on mahdollista, että joku osoittautuu nimeltä tunnetun ihmisen kirjoittamiseksi. Mutta jos näin käy, mikä ei ole tavallista kun puhutaan vanhoista teksteistä, asiaan voidaan palata ja tieto korjata.
Suurten epämääräisten tekstijoukkojen kohdalla on normaali menettely julkaisun alussa todeta, että tekstien tekijänoikeudellinen asema on pyritty selvittämään mahdollisuuksien mukaan...
Helsingin kaupunginkirjasto on vastannut ansiokkaasti samantapaiseen kysymykseen. Vastauksen perässä on hyödyllinen linkkilista. http://www.kysy.fi/kysymys/omistan-singer-koneen-vuodelta-1938-onko-singer-koneilla-joku-museo-tai-vastaava-kuka
Tekniikan museolta voi myös pyytää apua ompelukoneen ajoitukseen. https://kysymuseolta.fi/tekniikanmuseo/#!id=111
Juho A. Mäkisen Sota ja rauha -suomennos julkaistiin vuosina 1895-97 20-sivuisina vihkoina, joita ilmestyi kaikkiaan 100 kappaletta, ja neljänä niteenä. G. E. Jansson ja Kumpp. oli tamperelainen kirjapaino, jolla oli myös omaa kustannustoimintaa. Suurena kustantajana sitä ei voi pitää, mutta sen julkaisut olivat kyllä yhtiön painamasta tuoteluettelosta tilattavissa Tampereen ulkopuolellekin.
"Arkeittain" merkitsee painoarkki kerrallaan. Painoarkilla tarkoitetaan painettua paperilevyä, tietyn määrän sivuja tai sivuladelmia käsittävää yhdistelmää. Kirjat painetaan tavallisesti 8-, 16- tai 32-sivuisina arkkeina riippuen mm. sivujen koosta ja paperin paksuudesta. 16-sivuinen kirja-arkki on tavallisin, ja sitä tarkoitetaan, kun puhutaan...
Asiaa voi tutkia näistä lähteistä: Suomen hallitukset löytyvät sivulta Hallituksen ministerit vuodesta 1917, https://valtioneuvosto.fi/hallitukset ja Naiset hallituksessa https://valtioneuvosto.fi/hallitukset.
Löysin nämä sivut Makupalat.fi:n kautta, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?search_api_views_fulltext=minist…
Karhua on nimitetty äijäksi Pohjois-Pohjanmaalla niin arkikielessä kuin loitsuissakin (lähde: Kalevalaseuran vuosikirja 48, s. 77, 1968). Karhun lukuisista nimityksistä löytyy tietoa myös mm. Ylen Aristoteleen kantapäästä, jossa on haastateltu Helsingin Yliopiston uskontotieteen perustajaprofessoria ja Lapin yliopiston ja Pohjoisen kulttuuri-instituutin pohjoisen etnografian professoria Juha Pentikäistä:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/09/10/aristoteleen-kantapaa-otso-mes…
Tuntomerkkien perusteella elokuva voisi olla vuonna 1947 valmistunut Kummitus ja rouva Muir (The Ghost and Mrs. Muir). Elokuvan päähenkilö, nuori leskinainen vuokraa rannikolta mökin. Tutuksi tulee pian myös talossa majaa pitävä kummitus.
https://www.imdb.com/title/tt0039420/?ref_=tt_urv
https://areena.yle.fi/1-2283486
Hakupalvelu Finnan mukaan kappaleen sanoittajiksi on merkitty Jurek, Sonny Kylä-Liuhala ja H. Vähäkainu ja säveltäjiksi Jurek ja Ilta Fuchs:
https://www.finna.fi/Record/fikka.5393662
Valitettavasti kirjaa ei ole enää saatavilla HelMet-kirjastoissa. Järjestelmän viimeinen kappale on poistettu tänä vuonna.
Poistettujen kirjojen luokka- ja luokitustiedot poistetaan HelMetistä aina keskitetysti vuoden alussa, joten tuonkin teoksen tiedot ovat vielä tämän vuoden hämäävästi näkyvillä.
