Johan Ludvig Runebergin runosta Flickan kom ifrån sin älsklings möte (kokoelmasta Idyll och epigram, 1870) on kolme kirjoissa julkaistua suomennosta.
Otto Mannisen suomennos julkaistiin vuonna 1954 teoksessa Johan Ludvig Runeberg: Runoteokset I (WSOY).
Tarmo Maneliuksen suomennos vuodelta 1987 sisältyy teokseen Runeberg: Runoja I (Sahlgren).
Risto Ahti suomensi runon vuonna 2004 julkaistuun teokseen Idyllejä ja epigrammeja (WSOY).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Sibelius Akatemian Laura-suomennostietokannasta löytyvät lisäksi Teivas Oksalan, Kimmo Pihlajamaan, Kyllikki Solanterän, Erkki Pullisen ja Erkki Tammelan suomennokset Sibeliuksen lauluun (op. 37 nro 5) ja Wilhelm Stenhammarin lauluun (op. 4b...
Valitettavasti emme näillä tiedoilla onnistuneet tunnistamaan kirjaa. Kirjasampo-palvelussa voit hakea kirjoja kansikuvan perusteella ja asiasanahaussa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa
Vaski-kirjastoista löytyy venäjänkielisiä kaunokirjallisuuden lukemistoja. Nämä ovat lyhennettyjä ja yksinkertaistettuja versioita täyspitkistä romaaneista, ja ne on tarkoitettu kielen opiskelun tueksi.
Löydät venäjänkieliset lukemistot Vaski-verkkokirjastosta hakusanalla "lukemistot" ja haun tehtyäsi rajaamalla kieleksi "venäjä" sivun oikeasta sivupalkista.
Voit myös lisätä hakukenttään hakusanoiksi teoksen tai kirjailijan nimen.
Vaski-verkkokirjasto: https://vaski.finna.fi/
Kyse on saman teoksen eri painoksista. ISBN 978-951-656-502-9 on Kliininen neuropsykologia -teoksen 2015 ilmestynyt painos. https://kirkes.finna.fi/Record/kirkes.436092
ISBN 978-951-656-869-3 on Kliininen neuropsykologia -teoksen vuonna 2019 julkaistu, 3. uudistettu painos. Kustantajan mukaan tämä uudempi teos on kauttaaltaan päivitetty. https://kirkes.finna.fi/Record/kirkes.1364401
III/KTR 9 siirrettiin kesäkuussa 1941 10. Divisioonasta 5. Divisioonaan. Se osallistui mm. Korpiselän taisteluun. 9/KTR 9 vaikuttaisi toimineen jatkosodan aikana Itä-Karjalassa kantakortissa mainituilla aluella. 9. patterin liikkeitä 1941-1942 voi seurata digitoidusta sotapäiväkirjasta, joka löytyy kätevimmin Sotasampo-palvelun kautta.
Taustoittavaa tietoa sotapäiväkirjojen tulkintaan:
Paulaharju, J., Sinerma, M. & Koskimaa, M. (1994). Suomen kenttätykistön historia: 2 osa, 1939-1945. Suomen kenttätykistön säätiö.
Rautala, A. (2015). Karjalan armeija: 100 000 sotilaan hyökkäys. Gummerus.
Tirronen, E. (1980). Jylisevät tykit. Karisto.
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Aura on johdettu Aurorasta, joka tarkoittaa aamuruskoa. Ilona- ja Vilhelmiina -nimistä löytyy vastauksia tämän palvelun arkistosta hakusanoilla etunimet Ilona sekä etunimet Vilhelmiina.
Runo on perinteinen ruotsalainen lasten adventtiruno, jolle ei löydy alkuperäistä tekijää. Sitä on ollut tapana esittää koulujen joulujuhlissa. Myöskään suomennosta ei löydy.
Kuten pitkin Suomea Loimaallakin kansankirjastoasetus heräsi 1850-luvun lopulla. Kansankirjaston perustaminen hyväksyttiin pitäjänkokouksessa vuonna 1861 ja samana vuonna aloittivat toimintansa myös Loimaan ensimmäiset kansankirjastot.
Loimaan kauppalaan kirjasto perustettiin vuonna 1935. Aivan alkuvaihetta lukuun ottamatta kirjasto toimi kauppahallirakennuksessa. Kirjasto toimi kauppahallirakennuksessa vuoteen 1956 jolloin se muutti naapuritaloon ns.kauppalantaloon.
Veikko Laakso: Suur-Loimaan historia 2 (1994)
Jari Niemelä: Suur-Loimaan historia 3 (2003)
Brittien kruununperimysjärjestyksen säännöt ovat varsin yksiselitteiset: ensisijaisina perillisinä tulevat kyseeseen hallitsijan jälkeläiset, jotka ovat syntyneet hyväksytyn avioliiton aikana. Avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset eivät voi periä kruunua.
Jos kävisi ilmi, että toinen kuningas Charlesin pojista ei olisikaan hänen biologinen lapsensa, tämä todennäköisesti poistettaisiin kruununperimysjärjestyksestä kokonaan. Edes australialaisella Simon Dorante-Daylla, joka on väittänyt olevansa Charles III:n ja hänen kuningatarpuolisonsa Camillan 60-luvulla syntynyt lapsi, ei olisi sijaa perimysjärjestyksessä, vaikka hän onnistuisi osoittamaan väitteensä paikkansapitäväksi, koska Charles ja Camilla eivät olleet naimisissa Dorante-...
Linkeistä löytyvät artikkelit pohtivat kysymystä. Niiden mukaan painovoimaa ei voi käyttää energianlähteenä, juuri siksi, että se on voima eikä energiaa. Voima määritellään kahden kappaleen väliseksi vuorovaikutukseksi, jossa energiaa siirtyy kappaleesta toiseen. Energia taas on kappaleiden ominaisuus.
Painovoima osallistuu energiantuotantoon esimerkiksi vesivoimaloissa. Siinäkään se ei luo energiaa, vaan muuntaa olemassa olevaa potentiaalienergiaa liike-energiaksi. Painovoima saa veden laskeutumaan korkeammalta paikalta alemmas, jolloin veden virtaus pyörittää sähköä tuottavia turbiineita. Potentiaalienergia ei kuitenkaan ole peräisin painovoimasta vaan siitä lähteestä, joka kohotti vesimolekyylit sellaiseen...
Nykyinen presidentin valitsemiseen käytetty vaalitapa ja sitä koskeva uusi laki tulivat voimaan voimaan 1991. Uutta vaalitapaa sovellettiin ensimmäisen kerran vuonna 1994, kun Koiviston toinen kuusivuotinen kausi päättyi.
Verkon Finlex-tietopankista löytyy Laki Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta. Laki Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta 1074/1991 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ® Laista löytyy maininta: "Tämän lain 23 §:n 2 momenttia sovellettaessa ei oteta lukuun niitä toimikausia, jotka ovat päättyneet ennen lain voimaantuloa." Tämä selittää sen, että Koivistolla olisi ollut mahdollisuus asettua ehdokkaaksi kolmannellekin kaudelle.
Tasavallan presidentin toimivallasta löytää lisää tietoa myös täältä:...
Kirkkonummen aika ei kuulu dokumentoiduimpiin vaiheisiin Kiven elämässä. Kaikki eivät sitä mainitse lainkaan, ja nekin, jotka sitä käsittelevät, sivuuttavat sen varsin niukkasanaisesti. Kiven sairautta ja hoitojaksoja ovat perusteellisimmin käsitelleet Raimo K. R. Salokangas (Aleksis Kiven elämä ja sairaudet : tutkimus Aleksis Kiven sairauksista hänen elämänsä eri vaiheissa) ja Kalle Achté (Syksystä jouluun : Aleksis Kivi psykiatrin silmin), mutta Kirkkonummella oleskelun syyt eivät liittyneet sairasteluun tai toipumiseen, vaan Kiven opinnollisiin pyrintöihin.
"Niin tuli kesä 1857 ja Aleksis oli hyvin tietoinen, että saadakseen ylioppilastodistuksen ja lyyran lakkiinsa, oli ennen kuulustelua saatava tehokkaampaa opetusta. Eräänä toukokuun...
Omakotitalo ei ole sanana suomen kielessä kovin vanha. Sana omakotitalo esiintyy vasta 1920-luvulta lähtien, sitä ennen käytettiin vastaavista taloista nimitystä pienasunto, yhdenperheentalo tai pieni asuintalo.
Omakotitaloista ja niiden rakentamisesta säädettiin ensimmäinen laki vuonna 1927, jossa myös määriteltiin omakotitalo ensimmäisen kerran. Omakotitaloksi kutsuttiin yhden- tai kahden perheen taloa, joka oli rakennuttajansa omana asuntona ja johon kuului pieni puutarha. Samalla valtio perusti lakisääteisen omakotitalorahaston (ARAVA-järjestelmä), joka myönsi lainoja korkeintaan 100 neliömetrin kokoiselle asunnolle 30 - 40 % lainaosuudella.
http://www.museo24.fi/?action[]=INavigation::viewArticle(5701)
Myös...
Anna-Maija Raittilan runo "Hääaaton aamu" päättyy säkeeseen "On huomenna Inkerin häät!". Kuten jo tiedätkin, Runo sisältyy Raittilan kokoelmaan "Ruiskukkaehtoo" (WSOY, 1947) ja myös hänen teokseensa "Valitut runot : runoja vuosilta 1947-1974" (Kirjayhtymä, 1978).
Parhaiten tietoa Pielisjärven kunnansairaalasta taitaa löytyä teoksesta: Martiskainen, Jouko, et al. Kuvia ja muistikuvia Lieksasta. (2021; s. 78-81). Sen mukaan ensimmäinen sairasmaja rakennettiin Pielisjärvelle 1898. Finna-palvelusta löytyy tästä rakennuksesta vanha kuva, joka on kenties 1930-luvun alusta: https://finna.fi/Record/yo-museo_ah.M011-1452156?sid=4764259937 Tässä kuvassa on tuo Mähköltä edelleen löytyvä talo, joka toimi 1972 asti sisä- ja kulkutautisairaalana, ja vuoteen 1979 saakka vuodeosastona.Toinen kunnansairaala valmistui Pielisjärvelle vuonna 1932. Funkkistyylisen rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Yrjö Lindegren, ja se toimi lähes 50 vuotta sairaalana. Tämäkin rakennus löytyy edelleen Lieksasta,...
Vaattunki-nimiryppääseen kuuluu Rovaniemen lähistöllä useita paikannimiä, kuten Vaattunkivaara, Vaattunkiköngäs ja Vaattunkijoki.Nimen merkitystä ei löydy Suomalaisesta paikannimikirjasta eikä sen puoleen Rovaniemen murrekirjoista eikä Eränkäynnin perinnesanastosta, joten mikään aktiivisesti käytössä oleva murresana tuskin on kyseessä.Tiedustelimme asiaa nimistöntutkija Marketta Harju-Auttilta, joka kertoi että -nki-päätteestä voi päätellä, että kyseessä on hyvin vanha paikannimi.Jouko Vahtola arvelee väitöskirjassaan Tornionjoki- ja Kemijokilaakson asutuksen synty (1980, s. 90), että kyseessä olisi saamelaista alkuperää oleva nimi, mutta ei lähde arvailemaan sen merkitystä.Eeri Kiviniemi taas kertoo artikkelissaan Nimistö Suomen...
Vanhimpana vitsinä pidetään sumerialaista pieruvitsiä vuodelta 1900 ennen ajanlaskun alkua. Sen mukaan koskaan ei ole käynyt niin, että nuori morsian ei olisi pieraissut aviomiehensä sylissä.
Lähteet:
https://www.guinnessworldrecords.com/world-records/491582-oldest-joke
https://www.reuters.com/article/us-joke-odd-idUSKUA14785120080801
https://www.insider.com/historians-10-oldest-jokes-in-history-1900bc-20…
Kirjastot ottavat kokoelmiinsa valikoiden vain pieniä määriä lahjoituksia. Asiaa kannattaa kysyä etukäteen kirjastosta. Venäjänkielinen kirjasto Sellossa on keskittynyt venäjän- ja ukrainankieliseen aineistoon Helmet-alueella, mutta venäjänkielistä kirjallisuutta on toki saatavana muissakin kirjastoissa.
Keskustakirjasto Oodi ei ota vastaan aineistolahjoituksia lainkaan. Osassa kirjastoja on kirjakierrätyspisteitä, joihin voi tuoda pieniä määriä kerrallaan.
Venäjänkielinen kirjasto
Paras tapa eri maissa julkaistujen kirjojen selaamiseen on tutustua kansallisbibliografioihin. Ennen näitä julkaistiin jossain määrin painettuina, mutta nykyään ne toimivat verkossa. IFLA:n eli kansainvälisen kirjastojärjestön sivuilta löytyy melko kattava lista eri maiden kansallisbibliografioista: National Bibliographic Register
Suomen kansallisbibliografia on Fennica, joka toimii Kansalliskirjaston Finna-alustalla. Kansalliskirjasto myös ylläpitää Fennicaa. Tästä linkistä pääset suoraan Kansalliskirjaston Fennica-hakuun, jossa voit valita vuoden, jolta haluat etsiä aineistoa. Lisäksi haun voi rajata esimerkiksi pelkästään kirjoihin ja vaikkapa ainoastaan teoksiin, joiden alkukieli on suomi tai ruotsi.
Voisikohan kyseessä olla jokin kaksoisjalkaisten luokkaan kuuluva, esimerkiksi hietatuhatjalkainen? Tuntomerkkejä voi tarkastella Ötökkätiedon sivulta. Hietatuhatjalkaiset ovat Ötökkätiedon mukaan puutarhalle harmittomia.
