Säveltäjä Paul Erik Fagerlund on todennäköisesti haudattu Helsinkiin Maunulan uurnalehtoon. Hautahaku-verkkosivusto antaa nimihaulla tällaisen tiedon ja syntymä- ja kuolinvuosikin täsmäävät.
Kyösti Juhani Härmä, eli Kössi Härmä oli kotoisin Kuopiosta. Hautapaikka näyttäisi olevan Kuopion seurakuntayhtymän Iso hautausmaa.
Hautahaku on luotu helpottamaan mukana olevien seurakuntatalouksien hautausmaille haudattujen vainajien hautapaikkojen löytämistä. Hautahaussa on noin 810 000 hautapaikan tiedot. https://www.hautahaku.fi/fi/home
Kyllä, mutta niiden esiintyvyys rajoittuu pääasiassa murteisiin ja lainasanoihin, kuten paus ja neutral.
Voit lukea lisää ruotsin murteiden diftongeista ISOF:in sivuilta: https://www.isof.se/lar-dig-mer/kunskapsbanker/lar-dig-mer-om-svenska-dialekter/dialektdrag-i-narbild
Kysyjä tarkoittanee vuosina 1984-1986 tehtyä Riptide-sarjaa.
Televisio-ohjelmatietojen mukaan sarjaa näytettiin Suomessa ainakin marraskuusta 1988 toukokuulle 1990 Kaapeli-TV:n Viihdekanavalla.
Lasikulho muistuttaa Aino Aallon niin sanottua renkaat vedessä -malliston tuotetta, alkuperäiseltä tuotantonimeltään Bölgeblick. Aitoa Aino Aallon suunnittelemaa mallia kulho ei silti ole. Aallon kulhojen raidanmuodot ovat vaihdelleet eri tuotantosarjojen mukaan. Missään tuotantosarjassa ei ole halkaisijaltaan kokoa 24,3 cm.
Merkittävän suunnittelijan sarjatuotantona tehdyissä tuotteissa on signeeraus lasissa. Se voi olla valmistajatehtaan nimi, valmistajan logo tai tuotenumero. Kuvan kulhossa ei näy mitään signeerausta. Toki signeeraus voi olla näkymätön.
Luultavimmin kyseessä on tavallinen käyttöesine, joita voi ostaa tai on voinut hankkia helpohkosti.
Lähteet:
Designlasin hintakirja : Kultakauden lasitaiteilijoiden...
Valitettavasti en onnistunut löytämään kirjaa, jossa etsitään nimenomaan luteita. Lähimmät ehdokkaat ovat nämä muitakin hyönteisiä sisältävät kuvakirjat:
Leikkisät ötökät (Kirjalito, 2005)
Scott, Peter: Etevät ötökät (Karisto, 2010)
Laululyriikka on oma kirjoittamisen lajinsa, jolla on omat vapautensa. Heikki Salo käsittelee sen ominaisuuksia kirjassaan ”Kahlekuningaslaji : laululyriikan käsikirja” (Like, useita painoksia, esim. 6. täydennetty painos 2014).Laululyriikka yksinään on puolivalmis tuote ilman musiikkia. Laululyriikka kirjoitetaan ensisijaisesti kuultavaksi. Salo tarkastelee musiikin ja tekstin yhteyksiä, esimerkiksi vokaalien ja konsonanttien soivuutta. On tärkeää, millaiseen konsonanttiin tavut päättyvät. Konsonantit d, k, p ja t ovat huonosti soivia. Tämä voi olla yksi selitys sanoittajien valinnoille.
Runo Riivaaja sisältyy Eeva-Liisa Mannerin runokokoelmaan Mustaa ja punaista (1944). Voit lukea runon myös Eeva-Liisa Mannerin kootuista runoista Kirkas, hämärä, kirkas (toim. Tuula Hökkä, 1999).Tekijänoikeudet vapautuvat 70 vuotta tekijän kuoleman jälkeen, joten Mannerin tuotanto ei pitäisi olla julkaistuna netissä.https://www.finna.fi/Record/rutakko.148768?sid=4821874955
Suomessa on järjestetty kaikki yleiset valtakunnalliset vaalit vuodesta 1907 lukien erikseen – yhtä kertaa lukuunottamatta: vuoden 1996 kunnallisvaalien yhteydessä toimitettiin myös Suomen ensimmäiset europarlamenttivaalit. Jos tarkasteltavaksi otetaan myös muut kuin valtakunnalliset vaalit, löytyy toinenkin poikkeus: Kainuun hallintokokeilun 2005–2012 yhteydessä alueen kahdeksassa kunnassa toimitettiin kokeilusta annetun lain mukaiset maakuntavaalit kunnallisvaalien yhteydessä 2004 ja 2008.Vaalien samanaikainen toimittaminen - Vaalit Kainuun maakuntavaalit 2004 ja 2008 - Vaalit Monella tapaa poikkeukselliset vaalit – "Suurimmissa kaupungeissa pitää jo kampanjoida kunnolla" | Kuntalehti
Web-Facta -tietosanakirjassa (WSOY) opintoviikko määritellään näin: "työpanos, jonka opiskelija tekee työskennellessään 40 tuntia viikossa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi mukaanlaskien myös opiskelijan itsekseen suorittama työ. Korkeakoulujen tutkintoihin johtavien koulutusohjelmien laajuus ilmoitetaan opintoviikkoina."
Opintoviikko mittayksikkönä kuuluu siis korkeakoulutasoiseen opetukseen, mutta näyttää siltä, ettei missään varsinaisesti lue, etteivätkö myös esim. opistot saisi sitä käyttää. Osassa määritelmiä ei mainitakaan lainkaan opetuksen tasoa. Esimerkiksi www.opintoluotsi.fi -sivuilta löytyy seuraava määritelmä: ”Opintojen laajuuden ja opintosuoritusten mittayksikkö. Yksi opintoviikko vastaa periaatteessa 40 tunnin...
Jyväskylän kaupunginkirjaston digitointitilaan voi varata ajan kirjaston musiikkiosastolta. Varauksen voi tehdä puhelimitse numerosta (014) 266 4115, tai paikan päällä kirjastossa.
Kankaat kiertoon -kirja on jo saatavissa HelMet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=kankaat+kiertoon&searchscop…
Hurmaavat kangaskorut -teosta on tilattu HelMet-kirjastoihin 16.1.12, eikä se vielä ole ehtinyt tulla kirjakaupasta kirjastoihin. Tilannetta kannattaa siis seurata HelMet-verkkokirjaston kautta.
Varauksen käsittelyssä näyttää tapahtuneen jokin inhimillinen erehdys. Lainaajarekisterin mukaan varauksesi tosiaan oli tarttunut niteeseen, joka oli lainassa (ei tosin sinulla, kuten luulit). Olen nyt korjannut varauksesi siten, että saat sen niteen, joka ensimmäiseksi palautuu lainasta. Pahoittelen virheestä aiheutunutta harmia.
Kappaleen nimi on "Viimeinen biisi". Sen on säveltänyt Arto Uotila ja sanoittaneet Arto Uotila ja Ville Sihvonen. Kappaleen esittää Arto Uotila levyllä nimeltä "Sanat" (CD-levy, single, julkaistu v. 2011).
Kysymyksessä saattaa olla Ian Banksin kirja Miehen tekniikka (kustantaja Alfmaer, ilmestynyt 2003, 112 s.).
SALOMO-tietokannan mukaan kirjaa on Halikon, Salon ja Särkisalon kirjastoissa, Saaristokirjastojen tietokannan mukaan se on Paraisten kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Novelli Hammassärky on Juhanin Konkan suomentamassa novellikokoelmassa Tarpeettomia ihmisiä. Kirja löytyy Kuopion pääkirjaston varastosta:
https://kirjasto.kuopio.fi/work?workId=a7b97bbf-21e7-46b3-a333-07bd7682…
Kansalliskokoelmassa Helsingissä näyttäisi olevan muutama koulutuskortiston osa.
Maastoleikit sekä suunnistus 1 ja 2.
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/19LMI3QY8565JKA5NSJI99T9FNMMS59N4…
Muita osia voisi metsästää Suomen partiomuseosta Turusta.
http://partiomuseo.fi/en/galleria/
Perusteellista tietoa löytyy Jörn Donnerin kirjoittamasta Fazerin 100-vuotishistoriikista nimeltä Fazer 100, joka löytyy myös Raision kirjastosta. Fazerin sivulla on tietoa myös historiasta tuotemerkkien lomassa, https://www.fazer.fi/ . Suklaayhdistyksen sivuilta löytyy myös jonkin verran tietoa mm.tuotteiden valmistuksen aloittamisvuosista:
http://www.suklaayhdistys.com/fazer.php
Ilmiön taustalla on pyrkimys vähentää polttoaineen kulutusta. Auton korin muotoilu mahdollisimman aerodynaamiseksi todettiin 1990-luvulla kustannuksiltaan edullisimmaksi tavaksi pyrkiä tähän tavoitteeseen. Korimallien suunnittelijat työskentelevät nykyään tiiviisti yhteistyössä insinöörien kanssa. Tietokonepohjainen suunnittelu, aerodynaamiset laskelmat ja tuulitunnelitestit asettavat muotoilulle tiukat rajat, minkä takia eri automerkkien ulkoasu väkisinkin muistuttaa toisiaan. Merkkikohtaiseen erottumiseeen pyritäänkin nykyään pienillä yksityiskohdilla, jotka eivät heikennä auton virtaviivaisuutta: logon näkyvyydellä, takavalojen muodolla yms.