Tuntomerkkien perusteella elokuva voisi olla vuonna 1947 valmistunut Kummitus ja rouva Muir (The Ghost and Mrs. Muir). Elokuvan päähenkilö, nuori leskinainen vuokraa rannikolta mökin. Tutuksi tulee pian myös talossa majaa pitävä kummitus.
https://www.imdb.com/title/tt0039420/?ref_=tt_urv
https://areena.yle.fi/1-2283486
Rakkauden intiaanikesässä (2014) alkanut Kukkamarin tarina jatkuu Heleena Lönnrothin kirjassa Kukkamarin kolmas elämä (Zuppa di Porri, 2015).
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789526814926&…
https://satakirjastot.finna.fi/Search/Results?lookfor=kukkamarin+kolmas…
Vuoden 1918 taistelut huhti-toukokuussa Ruotsinpyhtäällä ja Ahvenkoskella on kirjallisuudessa kuvattu sen verran yleistävästi, että tapahtumista Tallinmäellä ei yksityiskohtaista tietoa löydy ilman arkistoihin tutustumista. Kansallisarkiston Vapaussodan arkiston kautta http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Vapaussodan_arkisto saa kuvaa, millaisia aineistoja on. Niiden penkomiseen saa apua arkiston henkilökunnalta. Muistitietoa on kerätty esimerkiksi Kansan Arkistoon, Työväenarkistoon, Suomalaisen kirjallisuuden seuraan sekä työväenmuseo Werstaan kokoelmaan. Ahvenkosken taisteluihin osallistuivat myös saksalaiset, joten Saksalaisen kirjaston kokoelma Helsingissä https://www.deutsche-bibliothek.org saattaa tarjota tietoa.
Vuoden 1918 lehtiä...
En löytänyt tähän yksittäistä syytä. Ehkä eläinlääkäri osaisi auttaa tässä asiassa.
Kanin hoito-ohjeita löytyy verkosta ja kirjoista,
kirjaston kirjat, https://kirkes.finna.fi/Search/Results?lookfor=kanin+hoito&type=AllFiel…
Pesu ry, https://www.pesu.org/kanin-hoito-ohjeet ja
Sey, https://sey.fi/lemmikkitieto/kani/
Kanin ravinto, https://evidensia.fi/hoitovinkit/kanin-ruokinta-elainlaakarin-ohjeet/
Kotuksen Kieli-ikkunasta löytyy artikkeleita, joista selviää, että kyseessä ei ole laiskajaakko, vaan laiskakoira tai laiskankoira.
Laiskakoira avuksi, https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…
Helppoheikki ja laiskajaakko, https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…
Kuvassa taitaa olla jalokuusi. Niissä kävyt kasvavat usein ylöspäin.
Kenties laji on Koreapihta. Puutarhakauppa kertoo siitä:
"KOKO: korkeus: 10-15m Leveys: 6-8m
KASVUVYÖHYKE: I - V
KUVAUS: Pihdat eli jalokuuset kasvavat avoimella paikalla tasaisiksi, alhaalta asti tuuheiksi. Oksat ja runko ovat sileät. Neulaset ovat lyhyet, litteät, alta vaaleammat (kaksi vaaleaa juovaa) ja voimakastuoksuiset. Kävyt kasvavat ylöspäin ja ovat tiiviitä sekä tylppäkärkisiä. Koreanpihta kasvattaa jo melko nuorena koristeellisia, tylppäkärkisiä, violetin värisiä käpyjä, jotka muuttuvat ruskeiksi. Hidaskasvuinen.
HOITO: Helppo hoitoinen. Tasainen kastelu istuttamisen jälkeen. ...
Yksi syy siihen, että lauluja lauletaan ”väärin”, on varmaankin se, että laulujen sanoituksista on vuosien varrella julkaistu erilaisia versioita esimerkiksi lehdissä ja nuoteissa. Laulujen sanat kuullaan usein väärin ja sanoja kirjoitettaessa voi helposti tulla kirjoitusvirheitä ja nämä virheellisetkin sanoitukset lähtevät leviämään. Laulujen sanoja voidaan muuttaa myös tietoisesti. Esimerkiksi runoa voidaan muokata, jotta se sopii paremmin sävelmään. Myös kieli muuttuu ajan kuluessa. Voi olla erittäin hankalaa, usein jopa mahdotonta, tarkistaa, mikä on sanoituksen varhaisin tai alkuperäinen tai ”oikea” versio tai kuka sanoja on muuttanut. Joskus sanoittajan nimi jää selvittämättä.
Heikki Nurmion ”Jääkärimarssi”-sanoituksesta löytyy...
Kyseessä on Aulikki Oksasen Opettajattaren laulu, jonka voit lukea kokoelmasta Maallisia lauluja : laulutekstejä vuosilta 1964-74 (1974).
https://vaasankirjasto.finna.fi/Record/vaasa.128523?sid=2944819773
Voit lukea runon myös esimerkiksi teoksesta Aulikki Oksanen: Helise, taivas! : Valitut runot 1964 - 2014 (2014).
https://vaasankirjasto.finna.fi/Record/vaasa.909972?sid=2944843719
Runo on tullut tunnetuksi Kaj Chydeniuksen säveltämänä lauluna.
Tilastokeskuksella ei valitettavasti ole elävänä syntyneistä tietoa päiväkohtaisesti kuin vasta vuodesta 1987 alkaen. Väestötilastoista voidaan kuitenkin tarkastella, kuinka moni nykyväestöön kuuluva viettää syntymäpäiväänsä tammikuun ensimmäisenä päivänä. Suomen nykyväestössä (31.12.2022) on 24 525 henkilöä (12 779 miestä, 11 746 naista), joiden syntymäpäivä on tammikuun 1. päivä.
Tokihan kaipaamiasi dekkareita löytyy vielä paljon lisää. On tosin vähän määrittelykysymys, milloin dekkari olisi tarpeeksi eksoottinen maantieteellisesti tai historiallisesti, mutta tuossa alla olisi hiukan listaa kirjoista, jotka tulivat mieleeni. Väkivaltaa on mukana vaihtelevasti.
Moni kirjoista on myös osa sarjaa, joten jos tuossa mainittu sarjan ensimmäinen osa miellyttää, samanlaista löytyy lisää. Täytyy vielä huomauttaa, ettei tämä ole mitenkään kattava lista tällaisista eksoottisista dekkareista, joten niitä on varmasti vielä enemmänkin.
Tässä siis vinkkilistani:
Ajan tytär / Josephine Tey (sijoittuu 1400-luvun Englantiin)
Ajan varas / Tony Hillerman (sijoittuu navahojen keskuuteen)
Alan Bradley: Piiraan maku makea (...
Kaarina Buure-Hägglund nousi ensimmäisenä naisena kenraalikuntaan jo 1996, ottaessaan vastaan Puolustusvoimien asessorin viran.
Aiemmin tässä palvelussa on vastattu, että puolustusvoimien komentajan vuoden 2019 arvion mukaan ensimmäiset kadettiupseeritaustaiset naiskenraalit saatamme nähdä noin kymmenen vuoden kuluttua, eli ehkä noin vuoden 2030 tienoilla.
Lähteitä ja lisätietoja:
Kaarina Buure-Hägglund – Wikipedia
Ensimmäinen naiskenraali nähdään ehkä vuoden 2030 tienoilla | Kaleva
"Suomessa ensimmäinen naiskenraali 2030-luvulla" – Naisupseerit pitävät etenemistä mahdollisena, mutta hitaana (yle.fi)
Aihesanalla Tee löytyy Helmet haulla vain neljä kirjaa. (Hakusana tee, rajaus aihe, kirja, suomenkieli, aikuisten kokoelma ja kaunokirjallisuus) Helmet hakutulos
Teemestarin kirjan lisäksi löytyivät Teen kuiskaus : runoja / Taolin, On ilo juoda teetä kanssasi / Mamen Sánchez ; suomentanut Satu Ekman, Merenneito tavaratelineellä : teetarinoita / Ulrika Ylioja
Hakusanalla teeseremoniat löytyi Teemestarin kirjan lisäksi vain kaksi muuta Geishan muistelmat / Arthur Golden ja Vihreä tee / Vesa Pekka Kontinen. Linkki Helmet hakutulokseen
Tarkennetulla haulla Japani ja estetiikka, löytyi myös teehen liittyviä kirjoja. mm. Kirja teestä / Kakuzo Okakura,
Teetaide ja runous : wabi ja sabi japanilaisessa...
"Porilaiseksi", johon Linna Täällä Pohjantähden alla -kirjansa toisessa osassa viittaa sanoin "porilainen karvalakki oli väärin päin päässä, sarvet edessäpäin", kutsuttiin seuraavanlaista turkislakkia:
Tampereen museot
Sanaa ei löydy Kielitoimiston sanakirjasta eikä Suomen murteiden sanakirjasta. Verkosta hakemallakaan ei selviä, mitä sillä voitaisiin yksiselitteisesti tarkoittaa. Sitä on käytetty ainakin verbien elättää ja mielistellä tai "nuoleskella" sijaan, mutta en tiedä, sopiiko kumpikaan muurahaiskarhujen tapaukseen, koska lainaus on niin lyhyt.
Suomessa oli pitkään käytössä vain yksi nimiluettelo, vaikka nimet saatettiinkin suomen- ja ruotsinkielisissä kalentereissa kirjoittaa eri tavalla. Vuonna 1929 kieliryhmien nimipäiväkalenterit eriytettiin. Tällöin molemmissa esiintyi yhteisiä päiviä miesten ja naisten nimille. Lähtökohtana oli nimien yhteinen tausta (esim. Julius ja Julia, Aukusti ja Augusta). Vuoden 1950 uudistuksessa tämä käytäntö purettiin, ja miesten ja naisten nimet siirrettiin eri päiville. Tällöin ainoa poikkeus olivat Aatami ja Eeva, jotka saivat yhteiseksi nimipäiväkseen joulukuun 24. päivän. Tätä ennen Aatamin päivää vietetettiin 23.12. ja Eevan päivää 24.12. Seuraavissa, vuosien 1973 ja 1984 uudistuksissa tätä linjaa jatketiin. Vuonna 1995 tehdyssä...
Helsingin Pasilan paikannimissä on käytetty paljon junaliikenteen termistöä. Yksi näistä on mainitsemasi Asemapäällikönkatu, joka on ruotsiksi samaa merkitystä kantava Stinsgatan. Stins on lyhennetty muoto sanasta stationsinspektor ja tarkoittaa siis asemapäällikköä.Lähde: Nordisk familjebok, 1917.
Ilmainen sanakirja ehdottaa käännökseksi Lehmänpapu tai pitkäpapu. https://ilmainensanakirja.fi/englanti-suomi/black-eyed%20pea
On myös olemassa suora suomennos eli Mustasilmäpapu, joka näyttäisi hakemaltasi pavulta. Koti ja keittiö lehti
Neiliveden, Gillywater, koostumuksesta ei ole tarkempia tietoja. Harry Potter Wikipediassa sen mainitaan vain olevan taikajuoma (a wizarding beverage) ja kerrotaan, missä se teoksissa esiintyy. Lisäksi sanotaan, että sillä on arveltu olevan yhteys kidusruohoon, Gillyweed, mutta että siitä ei ole kirjoitettu teoksissa missään kohdin. Suomenkielisessä Potterwikissä arvellaan, että kidusruoho oli oletettavasti ainesosa juomassa nimeltä neilivesi , https://harrypotter.fandom.com/fi/wiki/Kidusruoho. Tuo oletettu yhteys ilmeisesti liittyy aineiden nimiin.
Myöhästymismaksut voi maksaa etänä. Helmet -kirjastoilla on käytössä verkkomaksaminen. Ohjeet löytyvät sivulta https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__verkkom…
