Ignatiuksen virsi 596 "On kaikki tässä elossa..." löytyy kokonaisuudessaan esimerkiksi seuraavasta: Suomen evankelisluterilaisen kirkon virsikirja : hyväksytty kahdennessatoista yleisessä kirkolliskokouksessa v. 1938, J.F. Olan : Tampere, 1945.
HelMet kirjastojen sivulta löytyy Lukudiplomi, jonka kirjastolaiset ovat tehneet koululaisille eri ikääryhmiin sopiviksi. Tältä sivustolta voisi löytyä vinkkejä avaamalla otsikoita esim. Perhosia vatsassa, josta löytyvät kirjan tiedot ja sijainnit kirjastoissa kirjan kuvan avaamalla.
http://kirjasto.vantaa.fi/lukudiplomi/index.php?dipl=4
Myös Kirjasammon sivuilta voi etsiä mielenkiintoista luettavaa.
http://www.kirjasampo.fi/fi/node/5003#.Vh9Jq_PyXL8
Ratkes -lehteä tulee pääkaupunkiseudulla vain Pasilan kirjastoon.
Lehtien poistovarauksista tulee tiedustella kirjastokohtaisesti.
Pasilan kirjaston lehtialueen puhelinnumero on (09) 3108 5426 . Kirjasto on auki arkisin ma – to 9.00 – 20.00, perjantaina 9.00 – 18.00 ja lauantaina 10.00 – 16.00.
Vastausta voi syvemminkin etsiä esim. Aimo Reitalan tietokirjasta nimeltä
Suomi-neito : Suomen kuvallisen henkilöitymän vaiheet. Kirjassa on kiintoisia kappaleen nimiä aiheesi kannalta kuten Kansalliset piirteet hahmottuvat, Karhuntaljaan puettu Suomi, Kansallispukuinen Suomi, Turvaton tyttö, Suomi-neidon sisä- ja ulkopoliittiset roolihahmot jne.
Pasilan kirjasto Helmet-kirjavarastosta näyttäisi löytyvän Eeva-lehtiä vuosilta 1965-80. Se käy ilmi osoitteesta http://www.helmet.fi/download/noname/%7BA1BE3C47-7E64-477A-B128-6ACDA5F… löytyvästä varastolehtiluettelosta. Lehden saa varastosta milloin tahansa kirjaston ollessa auki pyytämällä sitä asiakaspalvelutiskiltä.
Pasilan kirjastossa on mahdollista ottaa kopioita lehdestä tai skannata sivuja sähköpostiin tai muistitikulle. Pasilan kirjaston käyntiosoite on Kellosilta 9, ja osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey… löytyvät muut yhteystiedot.
Kymenlaakson kirjastojen Kyyti-tietokannasta (https://kirjasto.kyyti.fi/) sekä Aleksi-tietokannasta (www.kyyti.fi/tietokannat)ei löytynyt ajantasaisia ja yleisesti ammateista tulevaisuudessa kertovia teoksia. Jonkin tietyn alan tai ammatin osalta löytyy vähän tietoa, mutta ei siis yleisesti kaikista ammateista. Tässä alla kuitenkin internetistä löytyviä lähteitä, jotka ovat varmasti hyödyksi.
Jos sinulla on jokin tietty ammatti mielessä, voit katsoa siitä tietoa ForeAmmatista. Se on sähköinen palvelu, joka on tarkoitettu työnhakijoille, ammatinvaihtoa harkitseville ja kouluista valmistuville. Palvelu tarjoaa alueellista tietoa ammateista ja niiden tulevaisuudesta. ForeAmattui löytyy osositteesta: www.foreammatti.fi
Jos pääset Heksingin...
Seuraava poistokirjojen myyntipäivä on tulevana Lainan päivänä 8.2.2017. Tässä tapahtumailmoitus: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Tapah…
Valitettavasti poistomyynnistä ei voi etukäteen varata tai tiedustella teoksia. Poistojen kokonaismäärän ja moninaisten syiden vuoksi emme voi tietää, mistä syystä teos tulee milloinkin poistetuksi. Esimerkiksi todella epäkuntoiset teokset menevät suoraan kierrätykseen.
Kokonaista kirjaa tapahtumasta ei ole kirjoitettu.
Jonkin kirjan osana uutinen voi olla, mutta sen löytäminen on melko mahdotonta selaamatta kirjoja läpi.
Onneksi Ylen Elävässä arkistossa on haastattelutallenne vuodelta 2017 (kuten uutisessakin sanotaan)
https://haku.yle.fi/?language=fi&UILanguage=fi&q=aulis%20kiviranta&cate…
Sieltä voi kuunnella Aulis kivimäen kertomuksen tapahtumasta.
Kommentissa tulleen lisäyksen mukaan löytyy tapauksesta toistakymmentä sivua Jari Leskisen ja Pekka Silvastin Porkkala-kirjassa Suljettu aika.
Heikki Ojan teoksessa Aikakirja 2000 todetaan seuraavasti: Seitsenpäiväinen viikko on ollut ajanlaskumme vanhin samanlaisena pysynyt ajanjakso, sillä jo yli 2500 vuoden ajan viikonpäivät ovat toistuneet katkeamatta seitsemän päivän jaksossaan aina uudelleen ja uudelleen. Suomen kalenterissa viikon kulkuun kajottiin vasta 1970-luvun alussa, jolloin maanantaista tuli viikon aloituspäivä.
Pyysimme muutamalta museoalan asiantuntijalta vastaukset kysymyksiinne. Tässä heidän esittämiään faktoja.
Teemu Korkiakangas Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskuksen tiedemuseosta vastasi kahteen ensimmäiseen kysymykseen näin:
”Vanhoja Suomen lippuja, esimerkiksi mainittuja 1918-1920 välillä käytössä olleita kruunullisia valtiolippuja sekä kansallislippuja, on useissa eri museoissa. Niitäkin vanhempia leijonalippuja on samoin säilynyt eri paikkakunnilta.”
”Lipuilla on paljon nimenomaan käytön mukana tulevaa paikallista merkitystä, minkä vuoksi niitä säilytetään eri puolilla eri museoissa. Vanhoja lippuja pitää säilyttää tarkoissa olosuhteissa, että ne säilyvät ehjinä tulevillekin sukupolville. Siksi museot tuskin asettavat...
1) Kirjaudu vanhaah verkkokirjastoon https://kirjasto.kyyti.fi/ omalla kirjastokortilla ja pin-koodilla.
2) Valitse ylävalikosta listat ja avautuvasta valikosta listasi.
3) Esiin tulevat tekemäsi listat. Avaa lista klikkaamalla sen nimeä.
4) Valitse sitten Tallenna lista.
5) Valitse valikosta vaihtoehto FNNA ja sitten ok. Tiedosto tallentuu omalle koneellesi todennäköisesti Ladatut tiedostot kansioon (Windows) tai vastaavaan ja se on muotoa shelfXXXX.json.
6) mene sitten uuteen Kyyti-Finnaan https://kyyti.finna.fi ja kirjaudu sisään omalla kirjastokortilla ja pin-koodilla.
7) mene Omat tiedot-sivulle ja siellä aivan sivun alalaitaan. Valitse eieltä tuo suosikit ja haut tiedostotsta.
8) Valitse sitten koneelta tallentamasi json-...
WSOY julkaisi vuosina 1931-33 viisiosaisen teossarjan Suomen maatilat : tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista:
Suomen maatilat : tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista. 1 osa, Uudenmaan lääni. 1931
Suomen maatilat : tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista. 2 osa, Hämeen lääni. 1931
Suomen maatilat : tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista. 3 osa, Turun ja Porin lääni, Ahvenanmaa. 1932
Suomen maatilat : tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista. 4 osa, Kuopion, Mikkelin ja Viipurin läänit. 1932
Suomen maatilat : tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista. 5 osa, Oulun ja Vaasan läänit. 1933
Karhumäki mainitaan tietojen kerääjänä...
Terveiset ulapalta -laulun ruotsinkielinen nimi on "En sjömanstrall". Laulu löytyy seuraavalta CD-levyltä : Malmstén, Georg: Stadin kundi : 100 v. juhlakokoelma (2002).
Vuonna 1953 tapahtuneesta Kyllikki Saaren surmasta ei ole koskaan syytetty ketään, mutta epäiltyjä on ollut kymmeniä. Anssi Orrenmaan Seura-lehdessä vuonna 2014 ilmestyneessä artikkelissa tapauksen tutkinnanjohtaja kertoo, että selvitettyjä tutkintalinjoja on yhteensä 370 ja mappeihin koottua aineistoa "vaatekaapillisen verran". Oletettavaa siis on, että hyvin monenlaisia mahdollisia tapahtumakulkuja on selvitetty. Poliisin tutkimusten lisäksi tapaus on ollut suosittu spekulaation aihe myös paikkakuntalaisille ja muille kiinnostuneille. Artikkelissa esitellään joitakin tunnetuimpia teorioita: https://seura.fi/ilmiot/mysteerit/kyllikki-saari-surma-1953-suohaudan-m….
Tapaukseen liittyvää tietoa, uutismateriaalia ja dokumentti YLE:n Elävässä...
Kyllä hän matkusteli Meksikossa ja Yhdysvalloissa. Tosin vasta vuonna 1954, ehdittyään jo sitä aiemmin kirjoittaa lukuisia Meksikoon ja ainakin pari Arizonaan sijoittuvaa seikkailukirjaa. Hän pyrki kuitenkin pitämään huolta siitä, että tapahtumapaikat kuvattiin kutakuinkin oikein. Hän luki Meksikoa käsittelevää kirjallisuutta ja tutki karttoja. Tarinoissa viitataan oikeisiin paikkoihin.
Penttilän matkakertomus Yhdysvalloista ja Meksikosta ilmestyi Otavan kustantamana vuonna 1954 nimellä Nauravan kuoleman maa. Haastatteluissa hän kertoi olleensa Meksikossa kuin kotonaan ja osuneensa tarinoissaan mielikuvituksensa avulla hyvinkin oikeaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Uuno_Hirvonen
Wild West Finland : suomalaisen...
Sekä uuskieli- että ajatuspoliisi-sanoista on tehty Wikipedia-artikkelit, joiden avulla voi tehdä päätelmiä yhtäläisyyksistä nyky-Suomeen:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Uuskieli
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ajatuspoliisi
Syvällisemmin voi aiheeseen tutustua esim. Orwellin Vuonna 1984 -teoksesta tehdyissä opinnäytetöissä, joista tässä kaksi: Maarit Kainulainen, Kieli ja poliittinen manipulaatio George Orwellin teoksessa Nineteen Eighty-Four Pro (Pro gradu, Jyväskylän yliopisto, 2004) ja Jonne Ritari, Kuinka dystopia toteutuu? 2000-luvun näkökulmia George Orwellin poliittiseen satiiriin Nineteen Eighty-Four (Pro gradu, Turun yliopisto, 2009). Opinnäytteet ovat myös verkossa luettavissa:
https://jyx.jyu.fi/bitstream...
Kärpäsnaaras munii valkoisia munia, joista kehittyy noin vuorokauden sisällä toukkia. Toukkavaihe kestää kymmenisen päivää.
Åke Sandhallin kirjassa Sääsket ja kärpäset (1980) on runsaasti tietoa eri kärpäslajeista. Lisätietoa löytyy myös mm. Ötökkätieto -sivustolta.
Muumilaaksoa edeltävästä asuinpaikasta ei kirjoissa kerrota tarkasti mitään. Se tiedetään, että varhaisina aikoina muumit ovat asustelleet kaakeliuunien takana. Ensimmäisen muumikirjan "Muumit ja suuri tuhotulva" (1945) Muumipeikko ja Muumimamma seikkailevat pimeässä metsässä Muumipappaa etsiskelemässä. Kirjan lopussa perhe ja Nipsu muuttaa Muumipapan rakentamaan Muumitaloon.
Seuraavassa kirjassa "Muumipeikko ja pyrstötähti" (1946) he tapaavat ensimmäistä kertaa Niiskun, Niiskuneidin, Hemulin ja Nuuskamuikkusen. Kohtaamisia ei kirjassa pohjusteta tai selitetä sen syvällisemmin. Kirjassa (ja kirjasarjassa) moni asia jää hämärän peittoon, kuten juuri muumiperheen aiempi asuinpaikka.
Wikipedian muumeja käsittelevissä...
Kyseessä on Miguel Hernándezin (1910-1942) runo Elegía a Ramón Sijé kokoelmasta El rayo que no cesa (1936).
Runosta ei löydy suomennosta, mutta voit lukea Michael Shaden englanninnoksen alla olevasta linkistä.
https://sites.google.com/site/nightingalesthatsing/40-poemas/elegia-a-r…
https://sites.google.com/site/nightingalesthatsing/home
