Hankala kysymys. Tietoa I.E.M. Gerhrdt nimisestä taiteilijasta, tai lähestulkoon tuolla nimellä esiintyneestä saksalaisesta taiteilijasta ei löydy. Olen käynyt läpi erinäisiä tietosanakirjoja sekä taiteilijaluetteloita, kuten netistä löytyvän www.wwar.com/artists sivuston. Lähimpänä oikeaa hakutulokseen löytyi Albert Gebhard (1869-1937) suomalainen taiteilija.
Apu voisi ehkä löytyä bukowskin (www.bukovski.fi) tai Hagelstamin
(www.hagelstam.fi) arviointipalveluista. He tekevät maksuttomia arviointeja kuvien perusteella. Ylläolevien nettiosoitteiden avulla ongelma siis voisi ratketa.
Hei!
Valitettavasti jotkin kirjastokortit eivät toimi PressDisplay-palvelussa ongelmitta, joten saat maksutta uuden kortin, kun seuraavan kerran käyt kirjastossa.
Hei!
Nyt en osaa sanoa, miksi verkkokirjastomme näyttää sinulle kummallista varausnumeroa. En pääse katsomaan tietojasi verkkokirjastoon.
Sitä vastoin katsoin varauksesi virkailijoiden käytössä olevasta järjestelmästä ja siellä näkymä on ihan kuten pitää. Olet tehnyt seutuvarauksen kertomaasi kirjaan ja olet varausjonossa sijalla 1.
Pahoittelen tapahtunutta!
Antiikin runoudesta löytyy hyvin tietoa esim. Horatius: Ars poetica ja Aristoteleen Runousoppi sekä Maarit Kaimion Antiikin kirjallisuus ja sen perintö. Teivas Oksala on kirjoittanut useammankin teoksen antiikin kirjallisuudesta. Keskiajan runoudesta löytyy mm. Päivi Mehtosen Poetria nova; johdatus keskiajan runousoppiin. Suomalaisia runouden tutkijoita ovat esim. Unto Kupiainen, Rafael Koskimies ja V.A. Koskenniemi. Nykypäivän runotuntijoilta Mervi Kantokorvelta ja Auli Viikarilta löytyy runoutta käsitteleviä teoksia. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimittamana löytyy Oi, runous , romantiikan ja modernismin runouskäsityksiä ja suomalaisista naisrunoilijoista löytyy antologia nimeltä Maailma, katettu pöytä.
Yhtä kaiken kattavaa...
Sokeroinnista tai muistakaan karvanpoistomenetelmistä ei löydy kokonaista kirjaa. Monista ihonhoitoon liittyvistä kirjoista löytyy jonkin verran tietoa, mm. alla mainitusta:
Ihmetiikka : ihonhoito- ja kosmetiikkaopas nuorille / Taina Paarmas (2013)
Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2086689__SIhmetiikka__Orig…
Mitä hitaammin ohjelma ja laitteisto polttaa uuden levyn, sitä vähemmän siinä on todennäköisesti ns. lukuvirheitä. Musiikkilevyillä asialla ei ole suurempaa merkitystä, mutta datalevyjä poltettaessa pienikin luku- tai polttovirhe voi johtaa siihen, ettei ohjelma tms. toimi ollenkaan.
Alhaisemmat polttonopeudet myös säästävät laitteistoa, jota huippunopeudella käyttäminen kuluttaa. Eli jos polton kanssa ei ole kiire, on aina suositeltavaa käyttää huippunopeutta alhaisempaa nopeutta. Hiljaa hyvä tulee.
Heikki Poroila
Tästä levystä löytyvät tiedot niin Yleisradion Fono-tietokannasta kuin Suomen kansallisdiskografia Violastakin:
http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=vilin+polkka&ID=98fe7d62-3cc…
https://finna.fi
Valitettavasti sitä ei ainakaan enää ole kirjastojen kokoelmissa. Kannattaa kuitenkin ottaa yhteyttä Kansalliskirjastoon. Kansalliskirjaston musiikkiäänitekokoelma sisältää suurimman osan kotimaisista musiikkiäänitejulkaisuista vuodesta 1901 alkaen. Alta löytyy lisää tietoa ja yhteystiedot:
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmat/musiikkiaanitekokoelma
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi/neuvonta
Hello
Fennica is the database of the National Library of Finland and it includes foreign authors and other languages too. You can read more about the collection policy of the National Library of Finland here:
https://www.kansalliskirjasto.fi/en/collections/development-of-collecti…
We also have Finna and Melinda databases. In Finna you can search material from all archives, libraries and museums in Finland. Melinda is a union catalogue of Finnish libraries. Both work in English too.
https://www.finna.fi/
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/
Vaski-verkkokirjastosta löytyvät seuraavat teokset:
Mannerheimin lastensuojeluliiton julkaisu Tepa tahtoo tietää, jossa käsitellään äidin masennusta tarinan muodossa.
Eoin Colfer: Tohtori Anna-Liisa (helppolukuiset), jonka aiheena isän masennus.
Paula Mäkinen: Mikon äiti on masentunut (kuvakirja).
Lisäksi voisi mainita Pia Lindenbaumin kirjan Kun Ollin äiti unohti (kuvakirja), jossa äiti ilmeisesti stressin seurauksena on muuttunut lohikäärmeeksi.
Näyttäisi vahvasti siltä, ettei teosta ole käännetty japaniksi, sillä Suomalaisen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta osoitteesta http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN japaninkielistä käännöstä ei löydy, eivätkä muutkaan käyttämäni tietokannat kerro, että sellainen olisi ilmestynyt. Japaninkielinen Wikipediakaan ei mainitse mitään käännöksestä.
On mahdotonta saada tarkkaa tietoa siitä, kuinka monella ihmisellä maailmassa on pesukone tai jääkaappi. Sekä pesukoneita että jääkaappeja on valmistettu suunnattomia määriä ympäri maailmaa 1940-luvulta alkaen. Kodinkoneiden valmistuksen tilastointi on kuitenkin vaihdellut hyvin paljon ajasta, valtiosta ja valmistajasta riippuen. Ei ole olemassa tahoa, joka pitäisi lukua koko maailmassa käytössä olevista jääkaapeista tai pesukoneista.
Saksalainen tilasto- ja markkinatutkimuspalvelu Statista tarjoaa jonkin verran tilastoja erilaisten kodinkoneiden tuotannosta. Statistan tilastoista löytyy esimerkiksi tietoa siitä, montako pesukonetta maailmassa on myyty vuosina 2013 ja 2014. Statistan pesukone-aiheiset tilastot löytyvät täältä: https://www...
ADHD on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, joka voi haitata ihmisen elämää monin tavoin. Tavallisia ongelmia ovat esimerkiksi keskittymisvaikeudet ja impulsiivisuus. ADHD ei kuitenkaan sinänsä vaikuta mitenkään esimerkiksi ihmisen älykkyyteen. ADHD-ihminen voi siis aivan hyvin oppia, mikä on laitonta ja mikä ei, siinä missä neuronormaalikin.
On kuitenkin huomattava, että tutkimusten mukaan monilla vangeilla on ADHD tai muu neurokognitiivinen häiriö. Esimerkiksi ADHD:hen liittyvä impulsiivisuus voi aiheuttaa sen, että henkilö tekee rikoksia, vaikka tietääkin, että hänen tekonsa ovat laittomia. Tällöin ihminen häiriöstä johtuen ikään kuin toimii ennen kuin ajattelee. Lisäksi keskittymisvaikeudet voivat haitata opiskelua ja...
Vanhempien puhetyyli voi vaikuttaa lapsen puhetapaan, jos lapsi omaksuu joitakin heidän käyttämiään sanoja tai sanontoja osaksi omaa puhettaan. Lapsen puhetyyliin vaikuttavat kuitenkin myös muu ympäristö, kuten televisio-ohjelmat ja hänen lukemansa kirjat, sekä muiden hänen lähipiiriinsä kuuluvien henkilöiden puhetyyli. Tutkimuksissa on myös huomattu, että koulutustausta ja yhteiskuntaluokka heijastuvat yksilön puheeseen.
Lähde:
Yule, George: The study of language (5th edition, 2014)
Näyttää siltä, ettei Jean Plaidyn nimellä julkaistuja brittikuninkaallisia ja muita historiallisia henkilöitä käsitteleviä romaaneja ole suomennettu. Eleanor Hibbertin romaanien suomenkielisissä versioissa on käytetty samaa pseudonyymiä kuin alkuteoksissa: Victoria Holt -suomennokset on julkaistu Victoria Holtin kirjoina, Philippa Carrit Philippa Carrina. Muilla Hibbertin salanimillä (Elbur Ford, Kathleen Kellow, Anna Percival, Ellalice Tate) ja hänen omalla nimellään ilmestyneitä kirjoja ei ole käännetty suomeksi.
http://jeanplaidy.tripod.com/id18.htm
http://jeanplaidy.tripod.com/id21.htm
Taianomaisiin seikkailuihin vievät pyöreät karkit ja kaunis kuvitus (Jaana Aalto) panevat ajattelemaan Ritva Luostarisen kirjaa Lumottu karkkipurkki (Lasten oma kirjakerho, 1982), vaikka tässä päähenkilö onkin poika (Ville).
Moderni luonnontiede ei tällaisia tapoja tunne. Ainoa yleisesti tunnettu tapa on fiktio eli mielikuvitus, mutta se ei täytä kysyjän ehtoa fyysisyydestä. Lähimmäs sitä päästäneen historiaa käsittelevien kirjojen ja elokuvien avulla.
Aineellinen todellisuus ei ole olemassa aikaan sidottuina "siivuina", joten menneisyyttä ei aineellisessa mielessä enää ole olemassa. Sama koskee tulevaisuutta, sitä ei vielä ole olemassa aineellisessa muodossa. Vain havaintoja tekevän "nyt" on tässä mielessä fyysisesti olemassa.
Heikki Poroila
Kansainvälisestä elokuvatietokannasta IMDb:stä ei löydy tietoja siitä, että Alistair MacLeanin esikoisteos HMS Ulysses olisi filmatisoitu. Elokuvan filmatisointia kyllä suunniteltiin pariinkin kertaan. Teos on muokattu radiokuunnelmaksi BBC:lle ja esitettiin vuonna 1997.
https://richardedwards.info/2015/01/18/alistair-macleans-hms-ulysses-an-improbable-debut-novel-60-years-ago-for-the-worlds-greatest-thriller-writer/
https://en.wikipedia.org/wiki/HMS_Ulysses_(novel)#Film,_TV_and_theatrical_adaptations
https://www.imdb.com/
Pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannasta löytyy hakusanoilla 'kirjoittaminen' ja 'oppaat', jokunen 1970-80-luvuilla julkaistu kirjoitusopas. Kaikkia tuon ajan teoksia ei ole välttämättä asiasanoitettu tietokantaan, joten niitä voi olla hankala löytää, jos ei tiedä tarkasti kirjoittajan tai teoksen nimeä. Mutta kokeile tosiaan kirjoittaa nuo hakusanat Helmetin hakukenttään, ehkä joku noista kirjoista kuulostaa tutulta!
Helmet-verkkokirjasto: https://www.helmet.fi/fi-FI
Sen sijaan uudempia kirjoittamisen oppaita löytyy lukuisia ja niissä käsitellään myös noita mainitsemiasi asioita. Ehkäpä esimerkiksi joistakin näistä voisi olla sinulle apua:
Suhola, Aino: Journalistisen kirjoittamisen perusteet (Finn Lectura, 2005)...
Asia on helpointa toteuttaa niin, että säädät Firefoxin tallentamaan kaikki ne välilehdet, jotka ovat olleet auki, kun selainohjelma suljetaan. Se onnistuu Firefoxin asetuksista kohdasta ”Yleiset”. Sitten valitse otsikon ”Käynnistys” alta ”Palauta edellinen istunto”. Tuon valittuasi voit aina huoletta sulkea selaimen, ja kun avaat selaimen uudestaan, samat välilehdet ilmestyvät automaattisesti esiin. Se säästää tosiaan paljon vaivaa, kun ei tarvitse avata niitä kaikki yksitellen uudestaan.
