Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö julkaisi 1970-80-luvuilla useita nuottikokoelmia luovutetun Karjalan eri puolilta kerätyistä lauluista. Julkaisuissa on laulujen sanat ja melodianuotinnos. Omat julkaisunsa on mm. Impilahden, Kivennavan, Salmin, Sortavalan, Suojärven, Suistamon ja Viipurin alueilta.
Kokoelmien saatavuus Vaski-kirjastoista.
Helsingin Sanomat kertoi kulttuurisivuillaan 5.8.1967: "Alkusyksystä 1967 Otava aloittaa uuden korkealuokkaisen taskukirjan Delfiinikirjojen julkaisemisen. Sarjan alkaessa tulee samanaikaisesti kauppoihin kahdeksan Delfiinikirjaa, joista osa on vanhoja, arvostettujen kirjojen taskukirjalaitoksia, osa ennestään suomeksi julkaisemattomia, mutta kauan odotettuja teoksia." Ensimmäisten joukossa mainittiin olevan mm. Veijo Meren Manillaköysi, Ezra Poundin Lukemisen aakkoset ja Markku Rautosen Itä on punainen.
Otavalta saamiemme tietojen perusteella Delfiinikirjoja julkaistiin noin 185 eri nimekettä. Julkaisutahti hiipui 1980-luvulla, eikä 1990-luvulla uusia nimekkeitä sarjassa enää julkaistu. Vuoden 1988 kirja, August Strindbergin Neiti Julie...
Triola-orkesterista on hämmästyttävän vähän tietoa internetissä. Soittajien henkilöllisyydestä ei löytynyt mitään tietoa ja epäselväksi jäi, oliko Triola-orkesteri yksi ja sama orkesteri, vai useampia kokoonpanoja, jotka kulkivat samalla nimellä.
Lisätietoa asiasta voisi löytyä seuraavista julkaisuista:
Niemi, Tapio: Keltaruusu ja täysikuu - Suomalainen levyiskelmä 1950-54 ja laulajakultin synty (2022)
Tikka, Marko: Iskusäveliä - Suomalaisen tanssimusiikin varhaishistoria (2022)
Kuukkonen, Einari: Liljankukka - Suomalaisen levyiskelmän vaiheita 1945 - 1949 (2004)
Saman tyylisiä esineitä on tehty eri maissa esimerkiksi 1800-luvulla, mutta niitä on myös uustuotannossa. Kuvan perusteella ei valitettavasti pysty sanomaan, mistä tarjotin on kotoisin tai kuinka vanha se on. Suosittelen kääntymään asiassa jonkin antiikkikaupan puoleen.
Kollega ehdotti Asko Martinheimon kirjaa Polttaa polttaa (WSOY 1968). Päähenkilöinä ovat Ami ja Sinikka sekä lukiolaispoika Homeros. Nuoret ovat 15-vuotiaita ja tarina sijoittuu muun muassa Tampereelle. Kirja kertoo päähenkilön elämästä viikon ajan. Kirjan kansi on pohjaväriltään musta ja siinä on tyylitelty avain, jossa on oranssia.
Kirjasta voi lukea pidemmän kuvauksen Lastenkirjainstituutin tietokannasta: Tarkennettu haku - Lastenkirjainstituutin kirjasto (verkkokirjasto.fi)
Vanhoja Koululainen-lehden vuosikertoja voi lukea Kansalliskirjastossa. Lehtiä ei saa kotilainaan.https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3423710?sid=4726359870Sinun kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Kansalliskirjaston asiakaspalveluun, jos haluat käydä lukemassa lehtiä.https://kansalliskirjasto.finna.fi/OrganisationInfo/Home#86154Pasilan kirjaston lehtiosastolla on myös luettavissa joitakin satunnaisia numeroita, mutta ei kokonaisia vuosikertoja.https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84924
Lukukausi on alkanut 1.9.1970.Lähde: Elimäen yhteiskoulun toimintakertomus 1969 - 1970. (Toimintakertomuksen lopussa toukokuussa on kerrottu, milloin seuraava lukuvuosi alkaa.)
"Nukkuneen rukous on käytetty vertaus sellaisesta joka unehtuu, sammuu, raukeaa, nököttää, loppuu, katkeaa tai on hiljainen" (Sakari Virkkunen, Suomalainen fraasisanakirja). Sanonta perustunee vanhaan suomalaiseen sananlaskuun "Vaipuu niinkuin nukkuneen rukous" (Matti Kuusi, Vanhan kansan sananlaskuviisaus).
Koraani on käännetty suomeksi. Ensimmäisen käännöksen vuonna 1957 ovat tehneet Jussi Aro, Armas Salonen ja Knut Tallqvist, toisen Jaakko Hämeen-Anttila 1995 ja uusin käännös on Muhammad Tahir-ul-Qadrin suomennos vuodelta 2015. Oulun kaupunginkirjastosta löytyy kaksi ensimmäisenä mainittua käännöstä.
Hadith-kirjoituksia suomeksi löytyy ainakin kokoelmasta Profeetta Muhammadin opetuksia : pieni suomenkielinen hadith-kokoelma (2021). Sitä ei ole Oulun kaupunginkirjaston kokoelmissa, mutta voit halutessasi tehdä siitä kaukolainapyynnön.
Koraani OUTI-verkkokirjastossa: https://outi.finna.fi/Search/Results?lookfor=koraani&type=AllFields
Hadith-kirjoituskokoelma: https://finna.fi/Record/helmet.2470033
Lokit munivat kerran kesässä ja ne voivat munia hävitettyjen munien tilalle uudet munat useita kertoja
Mielenkiintoisia tietoja lokkeista (openworldinfo.com)
Kyseessä saattaisi olla vuosina 1974–76 ilmestynyt Flip : teen magazine.
Flip : teen magazine | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Flip Teen Magazine (afka.net)
Jos tingitään nimen ”magazine”-vaatimuksesta, vaihtoehtoinen tarjokas voisi olla vuosina 1976–77 ilmestynyt Popfoto.
Popfoto : uusi svengaava nuortenlehti | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Fosca Innocenti -sarjan ensimmäisen ja toisen tuotantokauden musiikista on julkaistu albumit digitaalisessa muodossa. Nämä ovat saatavissa esimerkiksi Apple Musicin ja Amazon Musicin kautta.
Osa tästä musiikista on kuultavissa Youtubessa, myös Savio Riccardin säveltämä tunnussävelmä.
Sukunimeä Nikkola esiintyy lähinnä Eteläpohjanmaalla. Sukunimi on peräisin samannimisistä taloista, joiden nimiin sisältyy varhaisen isännän nimi Nikko.
Nikkoloita on asunut etenkin Ilmajoella, jossa on ollut Nikkola-niminen kylä jo vuonna 1571.
Lähteet: Pirjo Mikkonen, Sukunimet, 2000.
Anni Korpelan runo Satakymmenen sormea löytyy teoksesta Rakkaus on kotini : kootut runot (2001), sivuilta 176-177. Runoteos on Kokkolan kaupunginkirjastossa.Runo löytyy myös verkosta Pyhäjoen lukion tuottamasta joukkojulkaisusta Pyhäjoen kuulumiset, sivulta 3. https://kuulumiset.pyhajoki.fi/arkisto/pdf/2012/pyhajoenkuulumiset-38.pdf
Arja on suomalainen naisen etunimi. Nimi on alkujaan Irja-nimen muunnelma, ja se esiintyi ensimmäisen kerran Eino Leinon Helkavirsien runossa Arja ja Selinä vuodelta 1916 [1]. Siinä Arja oli miehen nimi, mutta se yleistyi pian naisen nimenä. Nimi Irja on muodostunut kreikkalaisperäisen, maanviljelijää tarkoittavan Georgios-nimen vanhasta yläsaksalaisesta muodosta Irg ja on siten samaa alkuperää kuin miehennimi Yrjö. Suomeen nimi saapui alkujaan Viron ruotsalaisten välityksellä ja oli aikoinaan käytössä miehennimenä, mutta sittemmin on vakiintunut naisennimeksi ja mieheen viittaavana säilynyt vain eräiden paikan- ja sukunimien osana.[1]Seuraavaksi Kotimaisten kielten keskuksen sivulta Arjasta ja Irjasta [2]:Arja-nimeä on yleensä...
Aiheesta löytyy kirjoja, joiden yhtenä tekijänä on Elisa Poskiparta. Pelkästään hänen nimissään on kirja: Miten ehkäisen oppilaitteni luku- ja kirjoitusvaikeuden syntymisen? : kielellisen tietoisuuden kehittäminen 1. luokalla ryhmämuotoisena erityisopetuksena / Elisa Poskiparta (julkaistu: Turku : Turun yliopisto, oppimistutkimuksen keskus, [1995] (Painosalama)
Ulkoasu: v, 45, [2] s. ; 22 cm). Kristiinankaupungin kirjaston aineistoa voi hakea osoitteessa: http://www.fredrika.net/fin/. Sieltä pääsee tutkimaan laajalti myös muiden Pohjanmaan alueiden kirjastojen aineistoa kohdasta Linkit -> Pohjanmaa.
Etsit varmaankin säveltäjä Jacques Offenbachin can can -musiikkia ooperasta Orphée auf Enfers (suom. Orfeus manalassa). Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy muutamia CD-äänilevyjä, jossa kyseinen kappale on kuultavissa, esim. "Klassinen musiikki elokuvissa", "Ballet favorites", "Can-can and other dances from the opera". Kirjastossamme on myös DVD-taltiointi kyseisestä oopperasta. Aineiston saatavuutta voit tiedustella Jyväskylän kaupunginkirjaston musiikkiosastolta ma-pe 11-20 ja la 11-16, puh. 014-624448. Kirjaston verkkosivuilla on myös mahdollisuus hakea kaikkea kirjaston aineistoa osoitteessa: http://www.aaltokirjastot.fi
Vaasan kaupungikirjastossa ei ole kyseisiä lehtiä, mutta Vaasan tiedekirjasto Tritoniassa ne näyttävät kokoelmatietokannan mukaan olevan. Voit tiedustella niitä Tritonian Raastuvankadun toimipisteestä, puh. +358207663538, sp-osoite raastuvankatu@tritonia.fi.
Omaperäisyys on kirjallisuudessa kuten kaikilla muillakin luovuuden aloilla varsin harvinaista, pääosa kirjallisuudestakin nojaa vahvasti aiempiin ideoihin. Jos omaperäisyyttä voisi jollain yksinkertaisella tavalla hankkia, maailma olisi sitä varmasti pullollaan. En usko, että kaipaamaasi vinkkiä on kenelläkään tarjolla, koska emme edes tiedä, mistä aidosti omaperäiset ideat syntyvät.
Mutta lienee yleinen kokemus fiktion kirjoittajilla, että vain kirjoittamalla paljon löytyy myös niitä omaperäisyyden helmiä. Jokaisen julkaistun tarinan rinnalla on tuhansia pöytälaatikkoon jääneitä. Siksi ei kannata masentua vaan tehdä töitä eli kirjoittaa.
Sekin kannattaa muistaa, että maailmassa on paljon kirjallisuutta, jota luetaan mielellään, vaikka...
Kyseessä on Volkswagenin omien sivujen mukaan Kiss-yhtyeen esittämä laulu "Beth". Se on albumilta "Destroyer" vuodelta 1976. Laulun ovat tehneet Bob Ezrin, Stanley Penridge ja Peter Criss.
Heikki Poroila
