Antti Tuuri on teoksissaan leimallisesti Etelä-Pohjanmaan ja pohjalaisten kuvaaja. Toki muutakin aihepiiriä tuotannosta löytyy. Olisiko kyseessä siis kuitenkin Heikki Turunen, joka on mainitsemasi alueen sodanjälkeisistä asutustilallisista kirjoittanut useammassakin teoksessa?
Erityisesti ns. raivaajasarjan viidessä romaanissa liikutaan Lieksan seudun asutustilallisten parissa ja Egyptinkorvessa: Hupeli (1978), Kolmen hevosen mies (1981), Punahongan hehku (1982), Mustarinnan lapset (1985), Maan veri (1987).
Suojärveä ja suojärveläisiä evakoita Turunen on kuvannut myöhemmässä Kuokka ja kannel -trilogiassaan: Kuokka ja kannel (2016), Vinoristin kansa (2017), Nenkoset (2018)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Antti_Tuuri
http://...
Kyseessä on Bénédicte Lafartén lastenkirja Koppilakki ja pullatäti (Passe-casquette et petits gâteaux, suom. Pirjo Santonen, Kustannus-Mäkelä, 1992). Kirja kuuluu Osaan jo lukea -sarjaan.
Kirjan sisältö on kuvattu lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa näin: "Vanhat sisarukset Leevi ja Maria käyvät joka iltapäivä kävelyllä koulun luona. Leevi pelaa poikien kanssa koppilakkia ja Maria jakelee leivonnaisia. Mutta kotona he vain riitelevät."
Kirja kuuluu lukuisien kirjastojen kokoelmiin, myös sinun kirjastoalueellasi.
https://www.finna.fi/
https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
Kyseessä taitaa olla John Vernon Lordin lastenkirja Rullaluistin karkuteillä (1973). Saatavuustiedot on täällä: https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=rullaluistin+karkuteill%C3%A4&type=AllFields
E-kirjana en teosta valitettavasti löytänyt, eli pitänee odottaa kunnes kirjastot taas aukeavat.
Suomentajista nuortenkirjojen julkaiseminen ei varmastikaan jää puuttumaan, sillä suomentajia löytyy paljon, etenkin englannin, ruotsin ja saksan kaltaisista yleisemmistä kielistä.
Syy on varmaankin enemmän kustantajissa, jotka saattavat lopettaa kirjasarjojen julkaisemisen, jos se ei kannata taloudellisesti. Myynti voi olla liian pientä suhteissa kuluihin. Käännöskirjallisuudessa yleensä suomennospalkkio maksetaan kiinteänä summana, joten kirjoja pitää saada runsaasti myytyä, jotta suomennuttaminen kannattaa. Lisäksi käännöskirjoista täytyy maksaa palkkio alkuperäiselle kirjailijalle, ja maailmalla suosittujen kirjojen oikeuksien hinnat saattavat olla korkeat. Niinpä suositut sarjatkaan eivät välttämättä jatku, kuten vaikkapa Keplo...
Suomen Rautatiemuseolta kerrotaan, että 187 kilometrin matka II luokassa on vuonna 1910 maksanut 9 mk 30 penniä. Matka on kestänyt kesän 1910 virka-aikataulun mukaan postijunassa tai matkustajajunassa 5h 1min - 5h 35min junasta riippuen. Kuitenkin niin, että Helsingistä Tampereelle yleensä kauemmin kuin Tampereelta Helsinkiin vastaavalla junaparilla.
Uuno Turhapuro -elokuvat ovat Spede Pasasen ja Ere Kokkosen käsikirjoittamia.
Elokuvat ja niiden käsikirjoittajat: https://fi.wikipedia.org/wiki/Uuno_Turhapuro
Outlander - Matkantekijä –sarjan tunnusmusiikissa soi skotlantilainen kansansävelmä Skye Boat Song. Televisiosarjan tunnusmusiikin sanoituksessa on osa Robert Louis Stevensonin runosta Sing me a song of a lad that is gone, jota ei valitettavasti ole suomennettu.
https://finna.fi/
https://www.poetryfoundation.org/poems/45949/sing-me-a-song-of-a-lad-th…
https://www.kirjastot.fi/kysy/joko-ykkos-tv-n-outlander?language_conten…
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://en.wikipedia.org/wiki/The_Skye_Boat_Song
Tarkkojen lukujen saaminen sodan raivotessa täysillä on erittäin vaikeaa. Kuolleista ja haavoittuneista lukua pitävät verkostot ovat hajonneet hyökkäyksen aikana ja tietoa on vaikea saada tai vahvistaa. Esimerkiksi Yhdistyneiden Kansakuntien julkaisemia virallisia lukuja kuolleista sodan ensimmäisten kuukausien aikana on pidetty liian pieninä, koska järjestö oli vaatinut ainakin kolme erillistä tietolähdettä kuoleman varmistamiseksi. Aiheesta kertoo tämä artikkeli: https://newlinesmag.com/reportage/counting-the-dead-in-ukraine/
Metodeja on sittemmin muutettu. Nämä YK:n julkaisut toukokuun loppupuolelta laskevat siviilejä kuolleen yli 4 000 ja haavoittuneen hieman enemmän.
https://www.ohchr.org/en/news/2022/05/ukraine-...
Lokit munivat kerran kesässä ja ne voivat munia hävitettyjen munien tilalle uudet munat useita kertoja
Mielenkiintoisia tietoja lokkeista (openworldinfo.com)
Säveltäjä Paul Erik Fagerlund on todennäköisesti haudattu Helsinkiin Maunulan uurnalehtoon. Hautahaku-verkkosivusto antaa nimihaulla tällaisen tiedon ja syntymä- ja kuolinvuosikin täsmäävät.
Kyösti Juhani Härmä, eli Kössi Härmä oli kotoisin Kuopiosta. Hautapaikka näyttäisi olevan Kuopion seurakuntayhtymän Iso hautausmaa.
Hautahaku on luotu helpottamaan mukana olevien seurakuntatalouksien hautausmaille haudattujen vainajien hautapaikkojen löytämistä. Hautahaussa on noin 810 000 hautapaikan tiedot. https://www.hautahaku.fi/fi/home
Valitettavasti Ympäristökeskus Kammissa esillä olleesta ikiliikkujasta ei löytynyt lisätietoa tietokannoista eikä internet-artikkeleista. Ehkäpä joku lukijoista tietäisi, mistä ikiliikkuja oli peräisin ja missä se mahdollisesti nykyään on?
Marokosta Sudaniin on käännösversio kappaleesta El cumbanchero, jonka on säveltänyt puertoricolainen Rafael Hernández. Suomenkieliset sanat teki Kullervo eli Tapio Lahtinen. Suomenkielisen version levytti ensimmäisenä Veikko Tuomi vuonna 1949.
Yleisradion äänitetietokanta Fono.fi: Marokosta Sudaniin
Second Hand Songs: Marokosta Sudaniin
YouTube: Marokosta Sudaniin
Hei,
International Air Transport Association (IATA) raportoi lento-onnettomuuksia:
https://www.iata.org/en/pressroom/2023-releases/2023-03-07-01/
Onnettomuustutkintakeskuksen sivuilta löytyy tiedot lentoliikenneonnettomuuksista Suomessa vuosittain http://turvallisuustutkinta.fi/fi/index/tutkintaselostukset/ilmailuonnettomuuksientutkinta.html
Traficomin ilmailuonnettomuustilastosta saat tietoja yleis- ja harrasteilmailun onnettomuuksista:
https://tieto.traficom.fi/fi/tilastot/ilmailuonnettomuustilasto
Suoraa yhteyttä yhteenkään The Creamin kappaleeseen ei löytynyt. Sen sijaan sävellyksessä on havaittu yhtäläisyyksiä The Doorsin kappaleeseen "L'America". Alun kitara ja laulusäkeistöjen riffi ovat ainakin hyvin samanlaiset, vaikka laulumelodia ja muut osat ovatkin erilaisia.
Kyseessä voisi olla Hans de Beerin kuvakirja Pikku jääkarhu, auta minut lentoon! (Lasten Keskus, 2002). Lisätietoa kirjasta esim. Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9516273742
Levylle Luomisen on lausunut ainakin Veikko Sinisalo. Tampereen kaupunginkirjastosta se on tällä hetkellä saatavilla esimerkiksi äänitteellä Kesä jatkuu, kesä : kauneinta suomalaista runoutta.
Välttää-verbillä on karttamisen ja väistelyn lisäksi muitakin merkityksiä. Arvosana välttävä juontaa merkitykseen "kelvata, riittää" kuten esimerkeissä "vanha takki saa välttää vielä tämän talven" ja "vähempikin välttää".
Lähde:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/v%C3%A4ltt%C3%A4%C3%A4?searchM…
Helsingin Sanomien arkistohaku sanoilla "Millainen elämä" tai "Mikä elämä" ei valitettavasti antanut hakutuloksessa yhtään kuolinilmoitusta tai värssyä. Selailin läpi viikonloppunumerot ajalta 4.9.2021-29.1.2023 enkä löytänyt tällaista ilmaisua. E-press verkkopalvelussa voi selata vanhoja sanomalehtiä paikan päällä kirjastossa mm Porvoossa ja Pornaisissa.
Esimerkiksi näissä runoissa ei korosteta surua vaan elettyä elämää:
Parra, Violeta. Elämälle kiitos/Miten voin kyllin kiittää.
Kilpi, Eeva. Älä ajattele että elämä on lyhyt
Viita, Lauri. Oi kuinka ihana
Vala, Katri. Mikä siitä, että kuolema tulee!
Pohjanpää-Siimes, Elina. Mikäpä minun on lähtiessä
Juvonen, Helvi. Jäkälä nosti pikarinsa
Vainio, Juha. En päivääkään vaihtaisi pois...
Tämä kappale löytyy Suosikkisäveliä -nuottijulkaisusta vuodelta 1994. Löydät sen Kainetistä, josta voit varata sen Kuhmon kaupunginkirjastosta.
https://kainet.finna.fi/Record/kainet.687070?sid=3139357071
Sisältö: Nuo silmät ; Maa nauraa kukkasillaan ; Tähdenlento ; Rakkauden joki ; Yksi ainoa ihminen ; Pieni sinikello ; Kuunsiltaa ; Hän lähtee tanssiin ; Mun sydän villi vallaton ; Puut punertuu ; Kukkivat ruusut kerran ; Kaksi pihlajaa ; Orvokkiseppele ; Kahden ihmisen laulu ; Rytmi sama sydänten ; Yksi katse ; Mua pidä lähelläs ; Myrskytuulen lapsi ; Rakkauden ranta ; Kukka kämmenellä ; Mistä purjeisiin tuulen löysimmekään ; Mitkä silmät ; Tuu mun uniin.
Scovillen asteikko perustuu testimaistajien arvioihin. Yleensä käytetään viiden koemaistajan paneelia. Tarkkaan mitatusta määrästä chiliä uutetaan alkoholilla tulisuuttaa aiheuttava kapaisiini. Seosta laimennetaan sokerivedellä, kunnes ainakin kolme viidestä koemaistajasta ei enää tunne siinä tulisuutta. Asteikko kertoo, kuinka monta saman tilavuuden laimennusannosta tarvitaan tulisuuden hävittämiseen. Asteikon yksikön nimi on Scoville Heat Unit eli SHU. Jos chilin SHU on esimerkiksi 1000, lasillista sen kapaisiiniseosta täytyisi laimentaa 1000 lasillisella sokerivettä.Lähteet:https://fi.wikipedia.org/wiki/Scovillen_asteikkohttps://fivethirtyeight.com/features/rating-chili-peppers-on-a-scale-of…https://www.smithsonianmag.com/arts-culture/...
