Artikkeli oli Jari Paavonheimon Pakastepizzaa kuumentamassa eli käsityöläisyyden eloonjäämisoppia kirjastoväelle Kirjastolehdestä 3/2010 s. 16 - 18.
Artikkeli löytyy myös verkosta: http://kirjastoseura.kaapeli.fi/etusivu/jasen/lehtiarkisto?modeyksi=yks…
Lähde: SeAMK Kulttuuri, Kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelman henkilökunta
Tästä listasta näet, mihin Helsingin kirjastoihin Ilta-Sanomat tulee ja kuinka kauan sitä missäkin säilytetään: http://luettelo.helmet.fi/search~S2*fin?/Xilta-sanomat&searchscope=2&l=…
Voit siis käydä valokopioimassa haluamaasi lehteä näissä kirjastoissa. Alkuperäistä lehteä ei kuitenkaan voida antaa pois, koska kirjastot siis säilyttävät sen sovitun ajan. Joistakin kirjastoista on mahdollista saada vanhoja lehtiä säilytysajan umpeuduttua, mutta viime maanantain lehteä ei vielä voi saada. Jos valokopio ei riitä, sinun kannattaa ottaa yhteyttä lehden kustantajaan.
Teosten luokkanumerot näkyvät vasta saatavuustiedoissa jokaisen kirjaston kohdalla. Luokkanumero ja hyllysijoitus saattavat vaihdella eri kirjastoissa, siksi sen voi näyttää vasta kyseisen kirjaston kohdalla.
Klikkaa teostietojen sivulla ensin otsikkoa esim. Hämeenlinnan kaupunginkirjasto ja sen jälkeen kirjastoa esim. Hämeenlinnan pääkirjasto. Luokka näkyy kohdassa Hyllypaikka.
Laulun nimi on "Wilhelmina" ja Virran levytys CD-muodossa siitä löytyy 24 CD:n kokoelmasta "Laulaja : Kaikki levytykset" (Warner 2013) sekä Valittujen Palojen 2010 julkaisemasta kokoelmasta "Olavi Virta muistoissamme". Laulun nuotit löytyvät Virran kokoelmasta "Lauluja elämästä ja valkokankaalta" (F-kustannus 2005).
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Vaaranvuosilta 1945-1947 -nimistä pakinaa tai pakinakokoelmaa ei pakinoitsija Ollilta löytynyt. Hänen lukuisat kokoelmansa löytyvät lähes kaikki Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan Kirjavarastosta. Halutessasi voit jatkaa etsimistä niistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
Lähettämäsi viestihän ei ole varsinainen kysymys, haluatkohan siihen selvennystä vai testaatko hoksaako kirjastonhoitaja? ;)
2 Y's U R 2 Y's U B I U R 2 Y's 4 Me! -akronyymin voisi kääntää seuraavasti:
Too Wise You Are, Too Wise You Be, I See You Are Too Wise for Me
(vaikkakin kirjainlitaniasta puuttuu tuo yksi C välistä.)
Tämän kaltaiset lyhennelmät ja akronyymit ovat kovasti yleistyneet netin keskustelupalstoilla ja tekstiviesteissä, ovathan ne nopeita kirjoittaa.
Melkein romanttinen eläintarina löytyy Jarmo Niemisen kirjasta Aarresaaret. Uikkujen häät -luvussa kerrotaan uikkupariskunnasta Santahaminan Likolammella. Valitettavasti yhtään ihmistarinaa emme onnistuneet löytämään.
Alla tama kirja ja muutamia muitakin Helsingin saaristoon liittyvää:
- Aarresaaret : Helsingin saariston uskomaton luonto / [tarinat ja kuvat:] Jarmo Nieminen
- Helsingin saaristo = The Helsinki archipelago = Helsingfors skärgård / [editor: Manne Stenros ... ; photographs: Manne Stenros ; translation: Bellcrest translations]
- Keisarin perintö : kertomuksia Helsingin sotilassaarten historiasta / Jarmo Nieminen ; [maalaukset: Alpo Tuurnala]
- Höyryä Helsingin vesillä : pääkaupungin paikallisliikenteen höyryveneitä ja...
Vain kirjoittaja itse tietää, onko hän tehnyt teksteistään erillisiä sopimuksia niitä julkaisseiden lehtien kanssa. Jos mitään kertakaikkista oikeuksien luovutusta ei ole tapahtunut (sellaisesta täytyy olla mustaa valkoisella) eikä kirjoittaja ole ollut lehtiin työsuhteessa, jonka puitteissa tehdyt jutut ovat voineet siirtyä kustantajan haltuun, ei tekstien kopioimiseen ja julkaisemiseen uudelleen ole estettä.
Toimittajalle ei synny tekijänoikeutta, ellei hänen osuutensa ole niin merkittävä, että hänet voidaan arvioida toiseksi tekijäksi. Pelkkä jutun tiivistäminen tai kirjoitusvirheiden korjaaminen ei tähän riitä.
Sillä, ovatko lehdet toiminnassa vai ei, ei suoranaisesti ole merkitystä asian laillisuuspuoleen. Jos alkuperäinen kirjoittaja...
Kyseessä on luultavasti tv-minisarja Intensity ja elokuva Menneisyyden uhka.
Molemmat perustat Daniel Koontzin teokseen Kaiken keskellä yksin.
Wikipedian kuvaus Koontzin teoksesta sopii aiheeseen https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaiken_keskell%C3%A4_yksin
http://www.leffatykki.com/elokuva/menneisyyden-uhka/kommentit
Kuvaus teoksesta Kirjasammossa http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9726#.V_N9O3pS1c8
Jouhet ovat hevosen pitkiä hänta- tai harjakarvoja. (Lähde: Kielitoimiston sanakirja: http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80) Jouhinaru on tehty näistä karvoista.
Alla linkki Hämeen ammattikorkeakoulun sivulle, jossa kerrotaan, mistä materiaaleista köysiä, naruja ja nuoria on valmistettu:
http://www2.amk.fi/digma.fi/www.amk.fi/opintojaksot/500/1110273811521/1…
Tuusulan kirjastossa ei tällaisia karttoja ollut. Arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhteisen Finna-palvelun kautta löytyi tieto Tuusulan pitäjänkartoista 1920-50-luvuilta. Nämä kartat ovat Jyväskylän yliopiston kirjaston kokoelmissa:
https://www.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FMap…
Kysyin kartoista myös Tuusulan museosta. Palaan asiaan, kun saan sieltä vastauksen.
SKVR-tietokanta on kalevalaisten runojen verkkopalvelu, jonne on tallennettu lähes kaikki Suomen Kansan Vanhoissa Runoissa (SKVR) julkaistu kalevalainen runous. Sitä kautta ei löytynyt tällaista loitsua, mutta kannattanee vielä etsiä sieltä. Haun voi rajata esim. juuri loitsuihin. Hakusanalla metsä rajattuna loitsuihin löytyi 228 runoa. Tietokanta löytyy alla olevan linkin kautta:
https://skvr.fi/
Tytönnimi Ronja ei kaiketi varsinaisesti tarkoita mitään. Kirjailija Astrid Lindgren kehitteli sen saamelaisesta järvennimestä Juronjaure jättämällä siitä pois alun ja lopun. Suomessa jo ennen Lindgrenin Ronja rövarsdotter -kirjan ilmestymistä (1981) muutamalle kymmenelle tytölle annettu Ronja-nimi on selitetty meillä käytössä olleeksi Veronikan ja Matronan lempinimeksi.
Kyttälän poikki kulkeneen Ronganojan ja sen mukaan nimensä saaneen Rongankadun nimi puolestaan on muiden suomalaisten "Ronko"-nimien tapaan yhdistetty rukiin haltijan Rongoteuksen nimeen.
Lähteet:
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Väinö Voionmaa, Tampereen kaupungin historia. 1, Tampereen historia Ruotsin aikana
Rakkauden intiaanikesässä (2014) alkanut Kukkamarin tarina jatkuu Heleena Lönnrothin kirjassa Kukkamarin kolmas elämä (Zuppa di Porri, 2015).
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789526814926&…
https://satakirjastot.finna.fi/Search/Results?lookfor=kukkamarin+kolmas…
Katkelma on Paavo Haavikon runosta Ei sitä joulua vuodelta 1966, runon viimeinen kappale. Runo sisältyy teokseen Lapsuuden joulu. Osa 1: kauneimmat joulun runot ja laulut (koonneet Satu Marttila ja Juha Virkkunen, 1979). Teoksessa mainitaan, että runo on esitetty radiossa vuonna 1966. Muuta lähdettä runolle ei kerrota - toisin kuin muiden runojen kohdalla.
Yleisradion joulurunoja tai radiorunoja ei ole koottu erilliseen teokseen.
Saat koko runon sähköpostiisi.
Valitettavasti emme näillä tiedoilla onnistuneet tunnistamaan kirjaa. Kirjasampo-palvelussa voit hakea kirjoja kansikuvan perusteella ja asiasanahaussa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa
Suržyk on on nimitys, jota käytetään Ukrainassa yleisesti puhutusta ukrainan ja venäjän kielten seka- ja välimuodosta.
Lähde
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sur%C5%BEyk
Tolkienin lohikäärme Smaugin nimi ei sinänsä tarkoita mitään. Vaikka se vaikuttaakin muinaisnorjan sanalta samalla tavalla kuin vaikkapa Thorin, se on kuitenkin Tolkienin luomus: siitä ei löydy vanhempia esiintymiä.
Catherine McIlwainen kirjasta Tolkien : mies joka loi Keski-Maan löytyy erinomaisen seikkaperäinen selvitys Smaugin mahdollisesta etymologiasta: " -- muinaisenglannista tunnetaan adjektiivi smēah osana muistiin merkittyä loitsua: 'with smēagan wyrme', '(jonkinlaista) matoa vastaan'. -- Smēagan tunnetaan muinaisenglannissa myös verbinä 'harkita perusteellisesti, tunkeutua'. Siinäpä sopiva sana vaaralliselle madolle: tunkeutuva mato. Ja ehkä myös älykkäälle madolle. Muinaisnorjan ormr...
