Ohuimmasta päästä nuorille sopivia teoksia voisivat olla esimerkiksi Emmi Itärannan Teemestarin kirja tai Siri Kolun nuortenromaani P.I.: pelko ihmisessä. Molemmissa on kylläkin yli 250 sivua.
Entäs sitten novellit? Esimerkiksi Anne Leinosen Valkeita lankoja. Tarinoita toisista todellisuuksista, Maarit Verrosen Älä maksa lautturille, Pasi Ilmari Jääskeläisen Taivaalta pudonnut eläintarha, Johanna Sinisalon Kädettömät kuninkaat ja muita häiritseviä tarinoita ja Tiina Raevaaran En tunne sinua vierelläni ovat spefinovellikokoelmia, jotka sopivat myös nuorille ja voisivat toimia ääneen luettuina.
Kyseessä taitaa olla John Vernon Lordin lastenkirja Rullaluistin karkuteillä (1973). Saatavuustiedot on täällä: https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=rullaluistin+karkuteill%C3%A4&type=AllFields
E-kirjana en teosta valitettavasti löytänyt, eli pitänee odottaa kunnes kirjastot taas aukeavat.
Otavan, Tammen ja WSOY:n julkaisemia kirjallisia äänilevyjä voi hakea Kansalliskirjaston hakupalvelusta (https://kansalliskirjasto.finna.fi/). Kaikkein aktiivisin levyjulkaisija näistä oli Otava, jonka Otavan kirjallinen äänilevy -sarjassa julkaistiin yli 70 levyä.
Otavan kirjallinen äänilevy
Tammen kirjallinen äänilevy
WSOY:n äänilevy
Kaisa Melartinin ja Anu Södermanin teos Maalauksia ja runoja (1987) kuuluu vain joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmiin.
Pääkaupunkiseudulla teos kuuluu vain Kansalliskirjaston kokoelmiin, mistä teosta ei saa kotilainaan. Tämän lisäksi teos on muutaman yliopistokirjaston kokoelmissa. Koska teosta ei saa Kansalliskirjastosta kotilainaan, voitte tehdä teoksesta kaukolainapyynnön esimerkiksi alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3389257
Kyselin kolleegoilta vinkkejä ja eräs heistä sanoi:" Kaikki jotka osaavat liikua itse, osaavat tanssia ja kaikki jotka saavat ääntä aikaan, osaavat laulaa." eli toivoa on.
Samoilla linjoilla on myös Savon Sanomien Veikko Virtanen:"Vaan eipä silti huolta: vaikka rytmitaju on toisilla parempi kuin toisilla, kykyä on mahdollista kehittää harjoittelun kautta. Olennaista on hahmottaa soitinten äänten joukosta kappaleen taustalla käynnissä oleva säännöllisyys. Mitä enemmän musiikkia kuuntelee, sen paremmin siitä oppii hahmottamaan asioita. Ei muuta kuin jalalla koreasti!" https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/3014534
Pikaisella googlettamisella löysin seuraavat kurssit: Helsingin aikuisopisto biletansseja tumpeloille, Ladyt: Joogaa...
Nuohakka on lähinnä kaakkois- ja savoilaismurteissa tunnettu sana, jolla on useita merkityksiä – käyttäjän ja tämän kotipaikan mukaan. 'Liikkeellä olevaa pölyä' se on tarkoittanut ainakin Kuopion seudulla, 'lumituiskua' suurimmassa osassa Savoa sekä Kainuussa ja osassa Karjalaa, 'nopeata liikehtimistä, telmimistä, meteliä, tappelua, riitaa' ainakin Pohjois-Savossa, mutta myös osassa Kainuuta. Adjektiivina nuohakka voi tarkoittaa jotakin sellaista, mitä kirjakielessä vastaa sana halukas. Sillä on myös sellaisia merkityksiä kuin 'kiihkeä, yrittävä, joutuisa', 'ravakka, ahkera, työssään kiitettävä, toimelias'. "Nuohakka" on sekin, jolla on hyvä huomiokyky, joka on etevä etujensa valvoja.
Lähde:
Lauri Hakulinen, Nuoha. -...
Kysymys ei ole varsinaisesti tietopalvelukysymys siten, että siihen olisi tarkistettavissa lähteistä oikea vastaus. Sikäli vastaus sisältää väistämättä myös vastaajan subjektiivisia näkemyksiä.
Feminiiniset johtimet tuntuvat nykyään varsin vanhahtavilta ja niiden käyttö on selkeästi vähentynyt. Sukupuolittuneisuutta on karsittu kielestä tietoisesti instituutioiden ja työnantajien taholta - Helsingin kaupungilla esimies on kuollut herättäen tilalleen henkiin esihenkilön - ja toisaalta sukupuolen erillinen korostaminen tuntuu tarpeettomalta ellei typerältä: miksi vaikka hiihtäjän sukupuoli tarvitsisi erikseen liitteellä tai johtimella kertoa, jos kaikki tietävät asian ilmankin?
Toisaalta voinee ajatella, että...
Kirjoja voisi lähteä etsimään esimerkiksi niin, että hakee kirjaston verkkokirjastosta Kingin kirjat ja tutkii, onko ne sijoitettu kauhugenreen. Eepos-kirjastoista ainakin Seinäjoen kirjastossa on käytössä sijainti Kauhu, joten jos rajaat hakutuloksen Seinäjoen kirjastoihin, voit katsoa, mitkä kirjat eivät ole tätä sijaintimerkintää saaneet. Eepos-Finnan hakutulos Hakutuloksesta huomaa, että eri kirjastoissa kirjoja on voitu luokitella eri tavoin. Huomaathan myös, että varastossa oleviin kirjoihin sijaintia ei ole merkitty.
Englanninkielisellä sivulla https://stephenkingbooks.co.uk/books/ Kingin kirjat on ryhmitelty erilaisiin kategorioihin. Ryhmät "Crime" ja "Reading group suspense" sisältävät enimmäkseen sellaisia kirjoja...
Lähetin kysymyksesi Tampereen kadunnimitoimikuntaan, jossa haluttaisiin tietää, kuinka vanha tuo osoite mahtaa olla? Toimikunnan sihteerin mukaan yleensä kattavassa ja poistuneetkin kadunnimet sisältävässä Maija Louhivaaran teoksessa Tampereen kadunnimet (1999) kyseistä osoitetta ei ollut ainakaan katuna mainittu. Avulias sihteeri etsi myös netistä, mutta sieltäkään ei löytynyt karttaa, jossa kyseinen kadunnimi olisi ollut.
Helvi Juvosen runo Muodonmuuttaja on kokoelmasta Kääpiöpuu (1949).
https://finna.fi/Record/vanamo.37039?sid=4106975708
Voit lukea runon myös esimerkiksi Helvi Juvosen Kootuista runoista.
https://finna.fi/Record/vanamo.4791?sid=4106976131
Linkeistä näet, missä oman kirjastoalueesi kirjastoissa teoksia on lainattavissa.
Hissien ohjausjärjestelmät olivat alkuun nykyistä monimutkaisempia, minkä vuoksi hissinkuljettajat olivat tarpeen. Vähitellen hissialalla tapahtunut huomattava tekninen kehitys muutti tilannetta, ja vuonna 1960 ilmestyneessä Kone-yhtiön historiikissa todetaankin: "Hissinkuljettajia käytetään nykyään tuskin muualla kuin tavarataloissa, joissa tarvitaan yleisön opastajia."
Lähde:
Kirsti Herlin, Kone Osakeyhtiö 1910–1960
Hei,latvialaisia kirjailijoita, joita on käännetty suomeksi, löytyy mm. Māra Zālīte on suomennettu suomennettu omaelämäkerrallinen romaani Viisi sormea.Nippernaati esittelee vuoden 2021 antologiassaan useita virolaisia, latvialaisia ja liettualaisia nykykirjailijoita. Nippernaati on suomennetun virolaisen kirjallisuuden antologiasarja, mutta vuoden 2021 julkaisussa oli mukana myös latvialaisia ja liettualaisia nykykirjailijoitaLähteet:Latvian tunnetuin nykykirjailija Māra Zālīte Suomeen Kalevalan päivänä - ePressiNippernaati esittelee latvialaista nykykirjallisuutta - Rozentāls-seura ry. (rozentals-seura.fi)Nippernaati | Virolaisen kirjallisuuden antologia – Viron Suomen-instituutti (viro-instituutti.fi)
Viimeistään varhaiselle keskiajalle ajoittuva nimi Jauhokuononmaa on peräisin Jauhokuonoksi kutsutulta mieheltä, jonka yksityinen erämaakappale alue oli. Jauhokuono-nimen taas otaksutaan viitanneen kantajansa valkoiseen partaan.Lähteet: J. Koskelo & L. Lammi, Hämeenkankaantien varrelta Pentti Papunen, Ikaalisten kylännimet asutushistorian valossa. – Pohjois-Satakunta 27.3.1978
Kirjastoalan koulutuksesta ja työllistymisestä on kysytty ennenkin. Kokoavasti voidaan todeta, että yleisten kirjastojen, tieteellisten kirjastojen, oppilaitoskirjastojen ja erikoiskirjastojen tehtävät ovat hyvin erilaisia ja niin ovat myös niiden työntekijöiden työnkuvat. Yleisissä kirjastoissa työ sisältää paljon asiakaspalvelua ja neuvonta- sekä opastustyötä, joten erilaisten ihmisten kohtaamista sekä ryhmien edessä esiintymistä kuuluu usein työnkuvaan. Myös oppilaitos- ja korkeakoulukirjastoissa on paljon opetustehtäviä. Työmarkkinatorin haulla löydät avoimet työpaikat. Tällä hetkellä kirjastoalalla näyttää olevan avoinna yhteensä yhdeksän paikkaa. Duunitorilla paikkoja on kahdeksan, mukaan lukien kaksi...
Illalla-runo sisältyy Kunnaksen esikoiskokoelmaan Villiomenapuu (WSOY, 1947). Sen voi löytää myös Kunnaksen runokokoelmat yksiin kansiin kokoavasta teoksesta Puut kantavat valoa : runot 1947-1986 ja suomennoksia. Jo ennen Villiomenapuuta Illalla oli mukana Nuoren voiman liiton kirjoittajien antologiassa Kerho 33 : runoja, novelleja, esseitä (Otava, 1946).
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Aura on johdettu Aurorasta, joka tarkoittaa aamuruskoa. Ilona- ja Vilhelmiina -nimistä löytyy vastauksia tämän palvelun arkistosta hakusanoilla etunimet Ilona sekä etunimet Vilhelmiina.
Wikipedian mukaan kidekone on yksinkertainen radiovastaanotin, joka ei tarvitse ulkopuolista virtalähdettä, vaan se saa käyttövoimansa suoraan vastaanottamistaan radioaalloista. Tämän takia se on täysin passiivinen vastaanotin, joten siinä ei ole vahvistinta, toisin kuin muissa radioissa. Siksi se synnyttää vain heikon signaalin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kidekone
https://en.wikipedia.org/wiki/Crystal_radio
Kidekoneen rakenne on kuvattu alla olevassa linkissä (2.1.). Yksinkertaisimmillaan laite tarvitsee vain antennin, diodin ja kuulokkeet.
https://docplayer.fi/10070776-Kidekone-eli-diodivastaanotin.html
Keskeinen osa laitteessa on diodi. Varhaiset diodit valmistettiin lyijyhohde-mineraalista. Kone toimi siis...
Selailin Areenassa olevia dokumenttipätkiä. Ainakin yhdessä filmissä kerrottiin sen olevan osittain dramatisoitu, mutta asiaa täytyisi tutkia ohjelma kerrallaan. Mennään junalla -ohjelmassa vuodelta 1972 näyttäisivät uuden Parkanon kautta avatun radan liikenteessä olleen juuri nuo maintisemasi disko-, ravintola- ja hyttivaunu salonkiosastoineen, https://areena.yle.fi/1-3549834. Ylen artikkelissa kerrotaan VR:n historiasta kertovista ohjelmista, https://www.vr.fi/vinkkeja-junamatkailuun/160-vuotta-matkalla. Nuo palvelut diskoteekkivaunua myöten näyttävän olleen todella olemassa. Parkanon radan avajaisten jälkeen diskovaunu eli kiskoteekki on tosin liikkunut mukana vain erillisestä tilauksesta. Rautatiemuseon...
Kyse lienee niin sanotuista väärin kuulluista laulunsanoista: tosiasiassa Arto Tamminen laulaa tulevansa Utopiasta.
Arto Tamminen – Utopia (1997, CD) - Discogs