Kyseessä on Aulikki Oksasen Opettajattaren laulu, jonka voit lukea kokoelmasta Maallisia lauluja : laulutekstejä vuosilta 1964-74 (1974).
https://vaasankirjasto.finna.fi/Record/vaasa.128523?sid=2944819773
Voit lukea runon myös esimerkiksi teoksesta Aulikki Oksanen: Helise, taivas! : Valitut runot 1964 - 2014 (2014).
https://vaasankirjasto.finna.fi/Record/vaasa.909972?sid=2944843719
Runo on tullut tunnetuksi Kaj Chydeniuksen säveltämänä lauluna.
Anna-Kaarina Pohjakallion säveltämä ja sanoittama laulu "Pallopop" alkaa: "Mä ilmapallon puhalsin sinisen ja oranssin". Laulu sisältyy Viihdekuoro Kipinän cd-levylle "Suupoppia" (Avainsäätiö, 2011).
Vantaan Sanomissa on esimerkiksi tästä tietoa: https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/4703664
Sanna-Kaisa Kanerva
4.7.2022 7:25
Matelijoihin erikoistunut biologi Jarmo Saarikivi osaa antaa kolme syytä sille, miksi käärmeet yhtäkkiä pyrkivät asuntoihin sisälle. Yksi syy on lämpimät kelit.
”Käärmeet saattavat päätyä sisälle myös erilaisten tuoksujen perässä, etsiessään sopivaa ravintoa. Kolmas mahdollinen syy on uteliaisuus.
– Varsinkin nuoret yksilöt usein seikkailevat, Saarikivi kertoo.”
Yleisimmin kyseessä on siis vahinko, tai kissa on tuonut käärmeen sisälle. Joskus käärmeet päätyvät asuntoon tai mökkiin myös jyrsijöiden perässä.
Käärmeen voi siirtää itse ulos, kun on suojautunut: Tarvitsee vain...
Emme mekään onnistuneet löytämään mitään kattavaa teosta missä olisi esitelty Ruotsin linnoja. Helmet-verkkokirjastosta löytyy lähinnä tietoteoksia, jotka ovat keskittyneet johonkin yksittäiseen linnaan, sekä yksi teossarja liki sadan vuoden takaa, jossa on paneuduttu Ruotsin eri alueiden linnoihin, tässä suora linkki tekemääni hakuun: Helmet -- linnat ruotsi
Yleisemmissä matkaoppaissa voi toki olla esitelty myös linnoja, mutta sellaista kattavaa listausta ei kirjoista tunnu löytyvän. Lähtisin siis hakemaan tietoa verkosta. Näistä linkeistä voi olla apua ainakin alkuun pääsemisessä:
Keski-Ruotsin parhaat matkavinkit | Ruotsi 365.fi
Luettelo Ruotsin linnoista – Wikipedia
Historianopettajan matkassa: Ruotsin linnat | Somero (...
Kotimaisten kielten keskuksen aineistoista löytyy tietoa:
Yleistä tavutuksesta, http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/tavutus/ohje/153
Vierassanojen tavutus, http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/155
Kielikello 1/2003, https://www.kielikello.fi/-/tavun-rajat
Suomen kielen sanoissa tavuraja on aina konsonantin ja vokaalin yhdistelmän edellä, vierassanoissa tavun voi aloittaa konsonanttiyhtymä eli useampi peräkkäinen konsonantti. Vierassanoista on päätetty, että ne voi tavuttaa kuin kotoperäiset sanat. Eli esimerkiksi tuo kohta, jossa on ero suomen kielen sanan ja vierassanan tavutuksessa, voitaisiin tavuttaa Austr-alia ja strut-si tai stru-tsi ja Aus-tralia. Asia kannattaa tarksitaa Kotuksen...
Matkalipun ostaminen valtamerentakaisiin maihin ei ollut Suomessa mahdollista vielä 1870-luvulla eikä 1880-luvun alussakaan, vaan siirtolaiseksi lähtevän oli hankittava matkalippunsa joko Ruotsista tai Norjasta. Tämän lisäksi suomalaiset siirtolaisiksi aikovat saivat kuitenkin jo hyvin varhain matkalippuja myös Yhdysvalloista, jossa laivayhtiöillä oli asiamiehiä. Näiltä siirtolaiset saattoivat osaa niin sanottuja prepaid-lippuja, joita voitiin lähettää Eurooppaan. Suomalaisten lähtö siirtolaiseksi helpottui huomattavasti vuonna 1886: tästä alkaen siirtolaiseksi haluava saattoi nimittäin ostaa matkalippunsa jo kotimaasta. Ensimmäisen "tikettikonttorin" avasi kauppias K. J. Wahlstein Vaasassa.
Amerikan Suomalaisessa Lehdessä yleensä...
Kyseessä on Marjatta Kurenniemen lastenruno, joka alkaa rivillä Tulevana vuonna tuohikuussa, on luettavissa ainakin teoksista Vilkku (tekijät Marjatta Kurenniemi, Kari Vaijärvi, Maria Kaura-aho, 1979, useita lisäpainoksia) sekä Kolme kissimissiä ja muita runoja, joka tosin julkaistiin vasta vuonna 1995.
Vilkku-teosta ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta Suomealaisen Kirjallisuuden Seuran kokoelmista se on lainattavissa.
https://finna.fi/Record/helka.9923697373506253?sid=3943104857
Tuomas Salsten Sukunimi-info verkkosivuilla kerrotaan Enberg-sukunimestä. Nimen voi kääntää suomeksi "Katajavuori".
https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/enberg.html
Lisäksi sivuille on koottu monia sukulinkkejä Enberg-sukunimestä: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/linkit-Enberg~enberg
Useimmat helmet-kirjastojen sukunimiä käsittelevät kirjat keskittyvät suomenkielisiin sukunimiin. Marianne Blomqvist on tutkinut Suomen ruotsinkielistä nimistöä seuraavissa kirjoissaan:
Personnamnsboken (Finn Lectura, 1993) Teos on yleisesitys maamme ruotsalaisista henkilönnimistä.
Vad heter finlandssvenskarna? (Svenska folkskolans vänner, 2006)
Från tillnamn till släktnamn i österbottnisk allmogemiljö (Svensk-österbottniska samfundet, 1988)...
"Med en enkel tullipan" on Sven Paddockin 30-luvulla kirjoittama teksti, johon Jules Sylvain on säveltänyt melodian. Kauko Käyhkö on esittänyt laulun suomeksi. Tekstin kääntäjä on Veikko Vallas ja laulun nimi on Pikku tulppaanilla vain. Toisinaan nimi on kirjoitettu yhteen: Pikkutulppaanilla vain.
Kauko Käyhkö levytti kappaleen 60-luvulla. Sanoja tuskin löytyy painetussa muodossa, ja valitettavasti näyttää siltä, että äänitettäkin voi olla vaikea löytää. Helsingin yliopiston kirjastosta äänitettä voi kysyä. Jos se heillä on niin äänitettä voi käydä siellä kuuntelemassa. Yleisradion arkistosta äännitteen saattaisi löytää, mutta sieltä ei aineistoa saane kuunneltavaksi.
Kirjastoauton DVD-elokuvia voi palauttaa mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjaston toimipisteeseen, myös Ruoholahden lastenkirjastoon kirjaston aukioloaikoina ma, ke ja to klo 13-19, ti ja pe 12-16. Ruoholahden lastenkirjasto sijaitsee koulun tiloissa mutta on yksi Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä. Lauantaisin ja koulun lomien aikana kirjasto pidetään suljettuna. On kovin ikävää jos DVD on jäänyt palautumatta. Kyseessä on jokin harmittava erehdys, josta pahoittelut.
Tässä muutamia kotimaisia kirjailijoita, joiden tuotantoa voisin suositella serkullesi: Virpi Hämeen-Anttila, Sesse Koivisto, Eila Kostamo, Eeva Tikka ja Tuula-Liina Varis. Toivottavasti heistä joku miellyttää!
Levyn Me uskom' : suomalaisia koraaleja ja hengellisiä sävelmiä jousiorkesterille mukana olevassa englanninkielisessä esitteessä on kappaleen "Tulkaa te kun työtä teette" nimi englanniksi "O come all ye that labour".
Lähde:
Soli Deo Gloria, esitt. : Me uskom' : suomalaisia koraaleja ja hengellisiä sävelmiä jousiorkesterille / Soli Deo Gloria [S.l.] : Profile, p2001
http://luettelo.helmet.fi/record=b1521187~S9*fin
HelMet-kirjastoista kirjan saa omaan HelMet-lähikirjastoon tekemällä siitä varauksen. Hyllyssä oleva kirja käsitellään kirjastossa varauslistan mukaisesti eli palautetaan ja toimitetaan varausjonossa ensimmäisenä olevalle asiakkaalle hänen valitsemaansa noutokirjastoon. Varaus ei maksa mitään.
Ikävä kyllä vastausta ei löytynyt, vaikka kysyimme valtakunnallisella kirjastolaisten postituslistalla.
Toivottavasti joku palstaa seuraava tunnistaa kirjan!
Kouvolan kirjastoihin lehteä ei tule, mutta Kotkan pääkirjastoon se näyttää tulevan. Hankintatoive-lomake löytyy WWW.Kyyti.fi-sivulta ja sen kautta on mahdollista toivoa lehteä tilattavaksi.
Helsingin paikannimihakemisto ei tunne Signe Brander-alkuisia paikannimiä.
Wikipedia kertoo Signe Branderin synkästä lopusta näin:
"Loppuvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1930-luvulla Branderin terveys alkoi heikentyä ja hän joutui Kivelän sairaalaan 1941. Jatkosodan puhjettua Kivelän sairaalan vanhuspotilaita siirrettiin Sipooseen Nikkilän mielisairaalaan. Siirto johtui sota-ajan oloista eikä Branderin kohdalla ollut kyse mielenterveyden ongelmista. Vuonna 1942 yli sata Nikkilän sairaalan potilasta kuoli nälkään. Kuolleiden joukossa oli myös Brander, joka haudattiin sairaalan hautausmaan joukkohautaan muiden kuolleiden potilaiden kanssa. Branderin hautapaikalla ei ole tällä hetkellä minkäänlaista muistomerkkiä. [4]
Vuonna 2006...
Suomeksi ilmestyneet assosiaatiota käsittelevät teokset saa helposti kartoitettua esimerkiksi Kirjastot.fi:n Frank-monihaun avulla koko Suomen alueelta. Hakua voi rajata asettamalla avainsanaksi termin assosiaatio ja aineistolajiksi kirja. Avainsanaksi voi kokeilla myös termiä kognitiiviset prosessit, jolloin hakutulos on laajempi.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista löytyy muutamia suomenkielisiä tietokirjallisuuden teoksia, joissa käsitellään assosiaatiota mielenterveyden näkökulmasta:
Hiltunen, Sinikka; NLP : Perusteet (2003)
Torsti, Marita; Vapaan assosiaation paluu (2001)
Hämeenaho, Pauli; NLP mielenterveystyössä : kokemuksen rakenne muutoksen avaimena (2000).
Helsingin yliopiston kirjastosta kannattaa tiedustella assosiaatioon...
Kattavin apuraha-aiheinen sivusto lienee Suomen ylioppilaskuntien liiton apurahatietokanta:
http://apurahat.syl.fi/
Muita apurahatietokantoja ylläpitäviä sivustoja ovat mm. Suomen kulttuurirahasto ja Säätiöpalvelu.
http://skr.fi/
http://www.saatiopalvelu.fi/apurahan-hakijalle.html
Leena Harjun teoksen Työelämän tapahtumat ja tilaisuudet (Otava, 2003) luvussa 4 (s.87-92) annetaan ohjeita mm. peruskiven muuraustilaisuuteen, harjannostajaisiin ja toimitalon vihkiäisiin ja avajaisiin. Teos on lainattavissa ja varattavissa Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmassa.
