ELY-keskuksen kalataloussivuilta löytyi Kokemäenjoen historiaa: "Kokemäenjoki oli aikoinaan Etelä-Suomen tuottoisimpia vaelluskalajokia. Merestä nousivat jokeen kudulle lohi, meritaimen, vaellussiika ja nahkiainen ja joen yläjuoksulla tavattiin myös harjusta ja järvitaimenta. Korkea kalantuotto ylläpiti tuottoisaa kalastusta sekä joessa että merialueella, mutta 1800-luvun lopulla saaliit alkoivat selvästi vähentyä. Muutamassa kymmenessä vuodessa Kokemäenjoen vaelluskalakannat heikkenivät lähes olemattomiin ja joen oma lohikanta kuoli sukupuuttoon.
Perimmäisenä syynä oli kalojen lisääntymisen epäonnistuminen, sillä kasvavat jätevesipäästöt, joen perkaukset ja tukinuitto tuhosivat sekä mätiä että kalojen kutupaikkoja. Voimalaitosten...
Ompelukoneiden Suomi-merkki on ollut jälleenmyyjien käyttämä myyntinimi, joka on liitetty ulkomailla valmistettuihin koneisiin. Tässä tapauksessa valmistaja on siis saksalainen Biesolt & Locke, joka oli toiminnassa vuosina 1869-1914. Yhtiön Meissenissä sijainnut tehdas tuhoutui tulipalossa vuonna 1914.
Biesolt & Locke -koneiden sarjanumeroista en löytänyt listausta. Kuvahaulla "Biesolt & Locke sewing machine" saa näkyviin kuvia yhtiön eri konemalleista.
Lähteet:
Triumph Bicycles -blogin artikkeli: https://triumphbicycles.wordpress.com/1888-biesolt-locke-sewing-machine/
Kansallismuseon sivut: https://www.kansallismuseo.fi/fi/kuukauden-esineet/2008/suomi-ompelukone
Suosittelen olemaan yhteydessa Adoptioperheet ry -yhdistykseen. Sieltä osataan parhaiten neuvoa asiassa eteenpäin.
Yhteystiedot: https://adoptioperheet.fi/yhdistys/
Kiitos kysymyksestä! Syke-sarjan soundtrackista ei löydy mainintoja, joten näyttäisi siltä, että sarjan musiikin kokoavaa äänitettä ei ole julkaistu.Terveisin,Jyväskylän kaupunginkirjasto
Kyläsaaren Kierrätyskeskuksen rakennuksessa Helsingissä on aiemmin ollut Kyläsaaren jätteenpolttolaitos. Kierrätyskeskus on toiminut rakennuksessa vuodesta 1990.https://www.finna.fi/Record/hkm.13761930-30B6-4BDF-BE1F-B7A1DA502DC8?si…
Heikki Metsämäen ja Juha Miettisen kirjassa ”Badding : Rauli Somerjoen elämä ja laulut” (Sputnik, 1996, s. 135-136) on kerrottu ”Paratiisi”-laulun syntyhistoriasta. Arja Tiainen, jolta sanat oli tilattu, lähetti Rauli Somerjoelle kaksi kertovaa säkeistöä ja kertosäkeen varustettuna kommentilla: ”saat korjata jos ei mee”. Kirjassa on Tiaisen alkuperäinen teksti ja Somerjoen tekstiin tekemät korjaukset ja lisäykset. Esimerkiksi mainitsemasi kohdan alkuperäisessä tekstissä ”Meri vaahtosi kuin lahden A.” Kolmannen säkeistön Somerjoki kirjoitti itse.Jukka Rajalan kirjassa ”Kaita polku : Rauli Badding Somerjoen tarina” (Kustannusosakeyhtiö Siltala, [2018], s. 120-121) kerrotaan, että Somerjoki soitti Tiaiselle ja pyysi tätä kirjoittamaan...
Matematiikan lakeja uhmaava 1+1=11 on erityisesti ihmissuhteisiin liitetty metafora eli vertauskuva. Kun kaksi henkilöä on ikään kuin samalla taajuudella, heidän yhteinen energiansa tai voimansa on suurempi kuin kummankaan yksin. Kaksi henkilöä vaikuttavat toisiinsa niin, että syntyy positiivinen synergia eli yhteisvaikutus, jonka pohjalta voi kasvaa esimerkiksi kestävä parisuhde tai yhteistyökumppanuus. Ajatus voidaan liittää mihin tahansa ihmissuhteisiin. Taustalla on siis vanha viisaus, että kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa.Hieman toisin ilmaistuna 1+1=11 kuvaa sitä, kuinka kaksi yksilöä (1) tulee yhteen kuitenkaan menettämättä omaa identiteettiään. He eivät sulaudu kahdeksi (2), vaan ovat kaksi yksilöä yhdessä (11)....
Yksittäistä kirjaa en löytänyt David Röntgenistä, mutta Töölön kirjaston käsikirjastossa on Helena Howardin toimittama World Furniture, 1969 sekä Phoebe Phillipsin toimittama the Collector’s Encyclopedia of ANTIQUES, 1973, ISBN 0-90030-507-X. Näistä hakuteoksista löytyy kuvia ja tietoa Röntgenin elämäntyöstä. World Furniture löytyy myös lainakappaleena, ISBN 0-600-3462-X (painosvuosi 1981) tai ISBN 0-600-03955-2 (painosvuosi 1971).
Ebsco-artikkelitietokannasta löytyi Röntgenistä elämäkertatietoa sekä artikkeliviite New York Timesin artikkeliin 9/18/98 vol 148 issue 51284 pE37, Op. New York Timesin artikkelin voi lukea mikrofilmiltä Helsingin yliopiston kirjastossa, Ebscon artikkelin lähetän sähköpostiisi.
Google-haulla hakusanalla ”David...
Kirjastossa säilytetään ja varastoidaan vain osa aikakauslehdistä, mitä meille tilataan. Osa lehdistä säilytetään pysyvästi ja osa poistetaan esim. 5 vuoden varastoinnin jälkeen. Joten lehtiä todellakin poistetaan runsaasti vuodenvaihteen tienoilla.
Luontevin aloituspaikka lähisukulaisten sotatien metsästämiseen on Kansallisarkisto, jossa säilytetään kaikkien viime sotiin osallistuneiden ns. sotilaskantakortteja. Niihin on merkitty muun muassa sotilaan henkilö-, palvelus- ja terveystiedot. Kantakorteista selviää myös joukko-osastot sekä taistelut, joihin henkilö on osallistunut.
Kantakortteja voi tutkia maksutta paikan päällä Kansallisarkiston toimipisteessä Helsingissä, tai niistä voi tilata maksua vastaan kopioita postitse. Kantakorttien käyttö edellyttää tilaus- ja tutkimuslupahakemuksen täyttämistä. Lisätietoja Kansallisarkiston sivuilta:
http://www.arkisto.fi/fi/aineistot/arkistolaitoksen-aineistot/aineistot…
Kantakortit voivat sisältää paljon erilaisia lyhenteitä ja koodeja,...
Alfred Tennysonin runoelmasta Maud on suomennettu vain ensimmäinen osa. Etsimäsi kohta on runoelman XXII runosta, josta valitettavasti ei löydy valmista suomennosta.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3.
Hakuteosten mukaan liettualainen Balys Dvarionas näyttäisi säveltäneen yhden viulukonserton (1948), jonka sävellaji on h-molli. Concertinoa viululle C-duurissa en kyennyt löytämään. Liettuan musiikin tiedotuskeskuksen sivuilla (http://mic.lt/en/database/classical/composers/dvarionas/) olevassa Dvarionasin teosluettelossa on mainittu yksi Concertino (1972), mutta se on sävelletty jousiorkesterille eikä mitään sävellajeja ole mainittu.
Tadas Sérnas lienee tässä tapauksessa sovittaja, mutta mikä teos on kyseessä ja millainen sovitus (esimerkiksi viululle ja pianolle), jää näillä tiedoilla avoimeksi. Mutta ainakaan Sibelius-Akatemian kirjastossa ei ole mitään hakuehtoihin osuvaa Dvarionasin nuottia. Jos etsitystä teoksesta löytyy lisätietoja,...
Kuvaillun kohtauksen perusteella kyseessä voisi olla John Carpenterin Hulluuden syövereissä (In the mouth of madness, 1994). Televisiossa se on esitetty MTV3:n ohjelmistossa 28.9.1999.
Kotimaisten kirjastojen kokoelmissa Carpenterin elokuvaa ei näytä olevan tarjolla. Kaupallisilta toimijoilta sitä on kyllä saatavilla suomeksi tekstittämättömänä versiona.
Jos asut edelleen ulkomailla, et voi lainata e-kirjoja.
Useimpien kirjastojen säännöissä vaaditaan osoitetta Suomessa.
Voimassa olevalla kirjastokortilla ja tunnusluvulla voit käyttää esim. Helmet e-aineistoa myös ulkomailla oleskellessasi.
Jyväskylän kaupunginkirjaston kortin voimassaolo selviää helpoiten ottamalla yhteyttä suoraan Jyväskylään.
Helmetissä tehty varaus liikkuu varausjonossa, jos edellä olevat varaukset ovat lukitsemattomia varauksia. Jos olet varausjonossa sijalla 3 ja lukitset varauksen, edellä olevat varaukset lähtevät pois, kun kirjoja palautuu ja siirryt jonossa ensimmäiseksi. Sen jälkeen varaukset menevät jonossa takanasi oleville, kunnes vapautat lukituksen.
Joskus varauksesi ei liiku varausjonossa siksi, että edellä on myös lukittuja varauksia. Jos äskeisessä esimerkissäni sijalla 2 oleva varaus olisikin lukittu, sijalla 1 olevan varauksen tarttuessa palautuvaan kirjaan sijalla 2 oleva varaus ja sinun varauksesi liikkuvat yhden sijan eteenpäin. Sen jälkeen ne kuitenkin jumittuvat paikoilleen, kunnes jompikumpi poistaa lukituksen. Tuo lienee syy siihen,...
Automaattista sisällönkuvailua on kokeiltu tässä yleisten kirjastojen yhteisessä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa, jossa toimi vuodesta 2008 vuoteen 2015 semanttinen analyysi, joka poimi automaattisesti kysymyksen tekstistä käsitteitä, jotka automatiikka arvioi merkittävimmiksi. Nämä näkyivät asiasanaehdotuksina vastaussovelluksessa. Vastaaja toki valitsi sopivat ja jätti sopimattomat käyttämättä sekä lisäsi sellaisia asiasanoja vastauksia kuvaamaan, jotka puuttuivat automaattisesti valikoiduista, mutta automaattinen kuvailu toimi silti melko hyvin.
Samaa automatiikkaa hyödynnettiin myös kysymyksen lähettämisen yhteydessä niin, että kysyjälle tarjottiin mahdollisuutta tarkistaa, oliko saman tapaiseen kysymykseen vastattu aiemmin....
Tutkin sekä antikvariaattien verkkoluetteloita että kansallisbibliografiaa.Tällä perusteella sanoisin, että tuorein nidottu keltakantinen Neiti Etsivä -kirja on Neiti Etsivä ja hehkuvan silmän arvoitus (1976). Samana vuonna julkaistiin vielä myöskin uusintapainoksia sarjan varhaisemmista osista keltakantisina versioina, mutta vuoden 1978 julkaisut ovat jo olleet sidottuja painoksia uudenlaisilla kansikuvilla.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.antikvaari.fi/
https://www.antikka.net/index.asp
Runo löytyy kirjasta Saarikoski, Pentti: Runot ja Hipponaksin runot (Otava, 1959):Kirja on lainattavissa kirjastoista, muun muassa Kouvolan pääkirjaston varastosta.
Kyseessä on varmaankin Bo Carpelanin runo Det stumma gräset kokoelmasta Den svala dagen (1961). Runo alkaa rivillä "Hjärtat överenstämmer inte med sina gränser…"
Runo on luettavissa myös mm. antologiasta Levande svensk poesi : dikter från 600 år (i urval av Björn Håkanson, 1996)
Runotietokanta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/