Poro kasvattaa uudet sarvet joka vuosi ja kasvaessaan sarvet voivat tuntua lämpimiltä. Tämä johtuu siitä, että sarvet kasvavat samettimaisen nahan suojassa, jossa veri pääsee kiertämään aina sarvien kärkiin asti. Kun sarvet ovat kasvaneet täyteen mittaansa, samettinen nahka irtoaa paljastaen luiset sarvet, jotka eivät ole lämpimät.
Lähde: The real Rudolph : a natural history of the reindeer / Tilly Smith. Sutton, 2006.
Oikeaa tietoa olet saanut. Karamellia tarkoittavia karjalan kielen sanoja ovat sekä karameli että n'amu. N'amu-sana alkaa pehmeällä eli liudentuneella konsonantilla n'. Sanan kirjoitusasussa käytetään pehmennysmerkkiä ('), koska siinä konsonanttia seuraa takavokaali a. Karjalan kielessä on kaikkiaan kuusi pehmeätä eli liudentunutta konsonanttia: t', d', l', n', r', s'. Pehmennysmerkkiä tarvitaan siinä tapauksessa, että konsonanttia seuraa takavokaali a, o tai u. Etuvokaalit pehmentävät edeltävän konsonantin automaattisesti, joten niiden kanssa pehmennysmerkkiä ei tarvita.
Lähde:
Ljudmila Markianova & Raija Pyöli, Sanakirja suomi-karjala. Salmi-säätiö, 2008
Hei,
Kuntalehden mukaan ennen Kittilän vs. kunnanjohtajaksi valintaa Jämsén on toiminut kunnanjohtajana tai kunnanjohtajan sijaisena Enonkoskella, Sammatissa, Sysmässä, Nummi-Pusulassa, Taivassalossa, Honkajoella ja Kinnulassa.
Suositeltavia yleisteoksia liittyen viime sotien ylimmän johdon tiedustelutoimintaan ovat esimerkiksi:
Heiskanen, Raimo: Saadun tiedon mukaan...: Päämajan johtaman tiedustelu 1939-1945 (1989)
Palokangas, Marko: Hankitun tiedon varassa: yhtymätason tiedustelutoiminnan kehitys Suomessa itsenäisyytemme aikana (2018), myös verkkoversiona: www.urn.fi/URN:ISBN:978-951-25-3005-2
Salaisen sodan sivut: tiedustelua, vakoilua ja salatoimintaa jatkosodassa (2003)
Hannen esittämän kappaleen Verushka on säveltänyt Antti Hyvärinen ja sanoittanut Vexi Salmi. Kappaleen nuotti ja sanat sisältyvät nuottijulkaisuun Sanojen takana Vexi Salmi : 80 laulua Veikko Salmen sanoihin (1997).
Nuottijulkaisu on saatavana oman kirjastoalueenne kokoelmista, joten voitte tilata sen omaan lähikirjastoonne.
Kyseessä on Bénédicte Lafartén lastenkirja Koppilakki ja pullatäti (Passe-casquette et petits gâteaux, suom. Pirjo Santonen, Kustannus-Mäkelä, 1992). Kirja kuuluu Osaan jo lukea -sarjaan.
Kirjan sisältö on kuvattu lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa näin: "Vanhat sisarukset Leevi ja Maria käyvät joka iltapäivä kävelyllä koulun luona. Leevi pelaa poikien kanssa koppilakkia ja Maria jakelee leivonnaisia. Mutta kotona he vain riitelevät."
Kirja kuuluu lukuisien kirjastojen kokoelmiin, myös sinun kirjastoalueellasi.
https://www.finna.fi/
https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Netistä löytyy Singer Sewing Machine Serial Number Database -sivusto.
Osoite sivustolle: http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-v…
Sieltä selviää, että Singer V725747 -ompelukoneesi on valmistettu tammikuun ja kesäkuun välillä vuonna 1908.
Yst. terv.
Virpi Naumanen
Rakkauden intiaanikesässä (2014) alkanut Kukkamarin tarina jatkuu Heleena Lönnrothin kirjassa Kukkamarin kolmas elämä (Zuppa di Porri, 2015).
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789526814926&…
https://satakirjastot.finna.fi/Search/Results?lookfor=kukkamarin+kolmas…
Hakupalvelu Finnan mukaan kappaleen sanoittajiksi on merkitty Jurek, Sonny Kylä-Liuhala ja H. Vähäkainu ja säveltäjiksi Jurek ja Ilta Fuchs:
https://www.finna.fi/Record/fikka.5393662
Hei
Kirjastohakemistosta https://hakemisto.kirjastot.fi/ voit hakea tiettyä palvelua tietyssä paikkakunnassa. Vaasan kirjaston sivulta https://vaasankirjasto.finna.fi/OrganisationInfo/ löydät ne palvelut, jotka ovat tarjolla Vaasan pääkirjastossa.
Tällä hetkellä näyttää siltä, ettei Vaasan pääkirjastossa ole digitointimahdollisuutta.
Teoksessa Edith Södergran: Elämäni, kuoleman ja kohtaloni : kootut runot (1995) on Pentti Saaritsan suomennos runosta Om hösten (kokoelmasta Landet som icke är). Runon on suomentanut myös Uuno Kailas.
Kaarina Helakisa on suomentanut Bo Carpelanin runon Unelma puusta (Drömmen och trädet) kokoelmasta Poesi... Poeså... : dikter för stora och små (1982).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://finna.fi/
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla Suomen murteista kerrotaan: "Suomessa puhuttava suomi jakaantuu useisiin murteisiin. Pääryhminä on pidetty itä- ja länsimurteita. Itämurteita ovat savolais- ja kaakkoismurteet. Länsimurteita ovat lounaismurteet, lounaiset välimurteet, hämäläismurteet, eteläpohjalaismurteet, keski- ja pohjoispohjalaismurteet sekä Peräpohjan murteet." Suomenvenäjä ei siis ole Suomen murre.
Lisätietoja murteista: https://www.kotus.fi/kielitieto/murteet/suomen_murteet
Kielitoimiston sanakirjan ja Nykysuomen sanakirjan mukaan asiayhteydestä riippuen molemmat verbit voivat esiintyä sanan tolkku kanssa. Nykysuomen sanakirjasta löytyy esimerkkilauseet: "Jonkun puuhissa ei ole mitään tolkkua" ja "Koettaa saada tolkkua asioiden hoitoon".
Lähteet ja lisätietoa:
Kielitoimiston sanakirja: tolkku https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/tolkku?searchMode=all
Sadeniemi, Matti: Nykysuomen sanakirja. Viides osa, S-Tr https://outi.finna.fi/Record/outi.1225846
Ilmeisesti ranskalaiset 1400-luvulla luulivat mustalaisten tulevan juuri Böömistä ja boheemi kuvasi mustalaisten tapaa elää vakiintuneiden yhteiskunnallisten tapojen ulkopuolella ja muutenkin vähän epäsovinnaisesti. Boheemius on siis ollut synonyymi vaeltaville mustalaisille ja heidän elämäntyylilleen, ja samalla he ovat ranskalaisten mukaan olleet "bohemialaisia" eli Böömistä kotoisin. Todennäköistä on, että ranskalaiset ovat saaneet ensikosketuksen mustalaisista juuri Böömistä, jolloin virheellinen ajatus siitä, että he ovat Böömistä, on päässyt syntymään.
Boheemi – Wikipedia
bohemian | Etymology, origin and meaning of bohemian by etymonline
Aika suurelta osin tuntomerkit sopisivat vuonna 2008 ensi-iltansa saaneeseen elokuvaan City of Ember. Suomessa elokuvaa esitettiin nimellä Hehkuva kaupunki. Maanalaisessa kaupungissa elää joukko suuresta katastrofista selviytyneitä. Pimeyttä valaisevat valtavat sähkövalot uhkaavat sammua generaattorien reistaillessa. Tässä tilanteessa kaksi rohkeaa nuorta etsii tiensä maan pinnalle.
http://www.filmgoer.fi/new/dvd-blu-ray/hehkuva-kaupunki
https://en.wikipedia.org/wiki/City_of_Ember
Sire, suomalaisittain Siiri, on saamelainen naisen nimi. Siirin tavoin se on oletettavasti muunnos nimestä Sigrid. Sigrid puolestaan muodostuu muinaisskandinaavisista sanoista "voitto" ja "kaunis, rakastettu". Sire viettää saamelaisen nimipäiväkalenterin mukaan nimipäiväänsä 12.6.
Sire-nimen muita merkityksiä on kollega pohtinut aikaisemmin täällä.
Lähteet
Yliopiston nimipäiväalmanakka / Universitehta nammabeaivealmenáhkki 2014
Kotus: Mistä tulee nimi Siiri?
Helmet-verkkokirjastossa voit päivittää osoitteesi, puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi Omat tiedot -välilehdellä. Nimenmuutoksen voit tehdä vain paikan päällä kirjaston asiakaspalvelussa. Ota mukaan henkilöllisyystodistus, jossa on uusi nimesi (tai henkilötodistus vanhalla nimelläsi ja erillinen todistus nimenmuutoksesta). Saat uuden kirjastokortin maksutta.
Kirjastojen yhteystiedot https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84917.
Kielitoimiston sanakirja sanoo, että sana on taipumaton tai vaillinaisesti taipuva. Verbiä laasta ei siis voi taivuttaa kaikissa persoonamuodoissa.LähdeKielitoimiston sanakirja: laasta https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/laasta?searchMode=all
Helsingin kaupungin Sinetti-arkistotietojärjestelmän mukaan Kustaankartano olisi otettu virallisesti käyttöön 11.2.1953.
Arkistosta vahvistettiin, että tuo on ollut juhlapäivä myöskin. Aiheesta on ollut uutinen Suomen Sosialidemokraatti-lehdessä 12.2.1953 nrossa 41 sivulla 1.
Anthony Fardet määrittelee käsitteen artikkelissaan Vegetarian and Plant-Based Diets in Health and Disease Prevention, 2017: "Plant-based foods are generally classified into fruits, vegetables, legumes, grains, nuts, and seeds; their derived processed counterparts such as breads, pasta, breakfast cereals, cooked and fermented vegetables and legumes, and fruit purées, juices, and jams; and their derived ingredients such as oleaginous seed–derived oils, sugars, and some herbs and spices. What differentiates them from animal-based foods is that their fiber fraction is made of indigestible compounds, mainly cellulose, hemicellulose, pectins, and/or resistant starch." https://www.sciencedirect....