Esimerkiksi nämä kirjat sopivat hyvin ääneenlukukirjoiksi:
Mikko Kalajoki: Almus-sarja
Jukka Itkonen: Koira nimeltä Mutsi
Camilla Brinck: Musse ja Helium -sarja
Petronella Grahn: Pomenia -sarja
Elina Hirvonen: Pehmoeläinten maailmanneuvosto -sarja
Cristal Snow: Penni Pähkinäsydän -sarja
Julian Gough: Karhu ja kaniini -sarja
Santa Montefiore: Lontoon kuninkaalliset kanit -sarja
Helena Immonen: Näkymätön Milanna -sarja
Uppo-Nalle lausuu runon alkua teoksessa Uppo-Nalle ja setä Tonton (1981), mutta koko runoa en siitä löytänyt. Se löytyy kuitenkin kokonaisuudessaan ainakin teoksesta Uppo-Nallen kootut runot : Uponneen kansan lauluja (1985).
Linkit
Elina Karjalainen: Uppo-Nalle ja setä Tonton https://finna.fi/Record/anders.33000?sid=4393285947
Elina Karjalainen: Uppo-Nallen kootut runot https://finna.fi/Record/3amk.86648?sid=4393278651
Osoitetietoja julkaistiin puhelinluetteloissa. Vanhoja puhelinluetteloja on säilynyt kirjastoissa ja arkistoissa niukasti ja hajanaisesti, Helsingin kaupunginkirjastosta kuitenkin löytyy Helsingin seudun puhelinluettelo vuodelta 1987.
Helsingin kadunnimet -kirjasta (1981), s. 131:"Reijolankatu - Grejusgatan ko 14, 18, 1906 muodossa Greijuskatu - Greijusgatan, Pikku Huopalahden kylässä sijainneen Grejus-nimisen tilan mukaan, jonka eräs ulkopalsta sijaitsi tämän kadun tienoilla. Suom. nimeksi ehdolla Greijuksenkatu 1908, mutta viralI. vahvistettiin 1909 asu Grejuskatu. Eräässä kartassa 1907 esiintynyt myös muoto Rekolankatu. Nyk. suom. nimi vahvistettiin 1928, sen jälkeen kun ehdolla oli 1926 ollut nimiasu Greijunkatu."
Vaski-verkkokirjastosta voi kokeilla hakea aihetta sivuavaa kirjallisuutta hakusanalla kaksikielisyys ja sitten rajaamalla hakutulokset kaunokirjallisuuteen ja aikuisten aineistoon. Myös Kirjasammosta löytyy muutamia tuloksia kyseisellä hakusanalla, ja lisäksi kollegat osasivat vinkata teoksia, joissa näkyy tavalla tai toisella kaksikielisyys tai kahden kulttuurin välissä kasvaminen. Esimerkiksi oheiset teokset tulivat vastaan:Andrei Makine: Maa ja taivas (ranska-venäjä)Mikael Niemi: Populäärimusiikkia Vittulajänkältä (suomi-meänkieli)Fatma Aydemir: Jinnit (saksalais-turkkilainen perhe)Meri Valkama: Sinun, Margot (suomalainen perhe asuu Itä-Saksassa)Eija Hetekivi Olsson: Tämä ei ole lasten maa (ruotsinsuomalaiset)Petra Rautiainen: Meren...
Helsingin kaupungin Sinetti-arkistotietojärjestelmän mukaan Kustaankartano olisi otettu virallisesti käyttöön 11.2.1953.
Arkistosta vahvistettiin, että tuo on ollut juhlapäivä myöskin. Aiheesta on ollut uutinen Suomen Sosialidemokraatti-lehdessä 12.2.1953 nrossa 41 sivulla 1.
Valitettavasti Lope de Vegan valtaisaa tuotantoa on suomennettu hyvin vähän. Etsimästäsi sonetista 126 ei ole suomennosta.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/palvelut-organisaatioasiak…
Sitä ei löydy Suomen murteiden sanakirjasta, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=searchresults eikä slangisanastoista, Erkki J. Kauhanen, http://stadinslangi.fi/wordpress/wp-content/uploads/2014/11/suomi_slang… ja Seppo Palander, https://seppopalander.webnode.fi/sanasto-s-o/. Se on siis ilmeisesti yleistä puhekieltä. Kotuksella on kielineuvontaa myös verkossa, https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kielineuv… myös murteiden sanakirjan toimitukseen saa yhteyden, https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/ota_yhtey…
Hr1-veturisarja oli tärkein pikajunien vetäjä vuosina 1949–63. Vetureita käytettiin pääasiassa Etelä-Suomen pikajunissa rataosilla Helsinki–Tampere ja Helsinki–Kouvola. Vuonna 1955 niillä alettiin ajaa Tampereelta Haapamäelle ja 1957 Seinäjoelle. 1957 Hr1-sarjan ajot laajenivat myös Kouvolasta Imatralle.
60-luvun alussa Pekat otettiin käyttöön Haapamäen ja Pieksämäen väliseen liikenteeseen, ja vuosina 1960-64 niillä hoidettiin säännöllistä pikajunaliikennettä Kouvolasta Kuopioon. Lisäksi muutamalla yksilöllä liikennöitiin 60-luvun puolivälissä Pieksämäen ja Joensuun välisiä kiitotavara- ja yöjunia.
Viimeisinä ajovuosinaan Hr1-veturit olivat henkilöjunaliikenteessä väleillä Helsinki–Riihimäki–Tampere sekä vielä keväällä...
Aiheesta löytyy dataa monestakin lähteestä. World Population Review'n kartasta ja listoista voi tutkia, kuinka suuri osa kunkin maan väestöstä poltti vuonna 2018.
https://worldpopulationreview.com/country-rankings/smoking-rates-by-cou…
Maailmanpankin selvitys vuodelta 2020 listaa maittain, kuinka suuri osa aikuisista käyttää tupakkatuotteita.
https://data.worldbank.org/indicator/SH.PRV.SMOK?name_desc=false
Tobacco Atlasin tilasto vuodelta 2016 listaa maittain, kuinka monta savuketta poltetaan aikuista asukasta kohden.
https://tobaccoatlas.org/topic/consumption/
Lisää dataa tupakoinnista ja sen vaikutuksista maailmalla tarjoaa Our World in Data.
https://ourworldindata.org/smoking
Sanojen taivutukset johtuvat niiden etymologiasta. Wiktionarysta löytyy kantasuomen etymologinen tietokanta:
https://en.wiktionary.org/wiki/amme#Finnish
Sen mukaan lumme on rekonstruoitu muotoon lumbeh, ja amme muotoon ammeh kantasuomen kielessä.
Kuntaliiton mukaan
https://www.kuntaliitto.fi/
Suomessa on tällä hetkellä 309 kuntaa, joista 108:sta käytetään nimitystä kaupunki, ja 201:stä nimitystä kunta.
Paljon toistettu "If you live to be a hundred, I want to live to be a hundred minus one day, so I never have to live without you" on yksi niistä Nalle Puh -sitaateista, jotka eivät ole A. A. Milnen kirjoittamia, vaan ainoastaan hänen kirjojensa ja hahmojensa inspiroimia. Se ei ole peräisin Milnen teoksista, vaan Joan Powersin kirjasta Pooh's little instruction book.
Sitaatin inspiraationlähteenä lienee ollut Risto Reippaan ja Nalle Puhin välinen loppukohtaus kirjasta Nalle Puh rakentaa talon (Annikki Saarikiven suomennos):
– Ja Puh, lupaa ettet unohda minua. Et koskaan. Et vaikka minä olisin satavuotias.
Puh mietti hetken.
– Kuinka vanha minä olen silloin?
– Yhdeksänkymmentäyhdeksän.
Puh nyökkäsi.
– Minä lupaan, sanoi hän...
Oloilta kirjoitetaan yhteen, koska se muodostaa yhden käsitteen.
Lisää yhdyssanoista esimerkiksi Kielitoimiston ohjepankista: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/112
Kirjoja on suomennettu 8 kappaletta. Englanniksi niitä on ilmestynyt yli 60. Gummerus ei suunnittele uusia suomennoksia Risingshadow-sivuston mukaan. Linkki sivustolle.Kirjat ovat: Alaston kuolema, Maineikas kuolema, Kuoleman ikuistama, Kuoleman hurmio, Kuoleman riitit, Kuoleman enkeli, Kuolema ovella ja Kuoleman salaliitto.
Kiitos palautteestasi!
Hämeenkylän kirjaston nimen muuttaminen Pähkinärinteen kirjastoksi on vireillä. Prosessi kestää kuitenkin aikansa, siksi on vaikea sanoa tarkkaa ajankohtaa.
Varauksia voi toki tilata myös pieniin kirjastoihin, olen pahoillani, että olet joutunut tilamaan varauksesi Myyrmäen kirjastoon.
Uusikuu-DVD tullee keväällä 2010. Optimistisimmat arviot tarjoavat julkaisuajankohdaksi maaliskuuta (http://houkutus-twilight.blogspot.com/2009/11/tietoja-uusikuu-dvdsta.ht…). Jotkut verkkokaupat ilmoittavat DVD:n julkaisupäiväksi 31.5.2010, mutta siitä päätellen, että läheskään kaikilla kauppiailla tätä tietoa ei ole, kyseessä saattaa olla pelkkä arvio.
Roihuvuoren kirjaston remontin ajan varaukset ovat noudettavissa Herttoniemen kirjastosta.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Herttoniemen_kirjasto/…
Kouvolan kirjaston tietokannan mukaan laina on uusittu 25.4., ja uusi eräpäivä on 25.5. Ilmeisesti olet onnistunut myöhemmin samana päivänä sen uusimaan, ja kyseessä on ollut lyhyt, tilapäinen häiriö Kyyti-sivustolla. Eli asia lienee nyt kunnossa.
Ebsco on käytettävissä HelMet-kirjastoissa paikan päällä asiakaspäätteillä. HelMet-verkkokirjaston kautta pääsee kuitenkin etäkäyttämään sen artikkelihakua.
HelMet-verkkokirjastossa hakukenttään kirjoitetaan esim. telephone wiring tester, minkä jälkeen kirjauduttuaan artikkelia pääsee lukemaan.
