Sankarihautoja (Hjältegravar) on ilmestynyt Diktoniuksen runokokoelmassa Stenkol vuonna 1927. Arvo Turtiaisen käännös Diktoniuksen runoista on julkaistu vuonna 1972 nimellä Runoni.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/?lang=fin&target=diktonius+sten…
https://finna.fi
Suomen tietokirjalijat ry:tä kerrottiin, että ainakaan heidän apurahahakemuksensa ei ole riippuvainen hakijan asuinmaasta. Lisää tietoa löydät heidän sivuiltaan:
http://www.suomentietokirjailijat.fi/apurahat/
Apurahoja myöntäviä tahoja on monia, ja jokaisella on omat sääntönsä. Aurora-tietokannan kautta voit etsiä rahoitusmahdollisuuksia:
http://www.aurora-tietokanta.fi/
Kyseessä on L. Onervan runo Sota. Runo on ilmestynyt ensimmäisen kerran kokoelmassa Särjetyt jumalat (1910). Runo on sikermästä Erämaa.
Runo sisältyy myös esimerkiksi L. Onervan runojen kokoelmaan Etsin suurta tulta : valitut runot 1904-1952 (toim. Helena Anhava, Otava), joka on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
Saatte runon sähköpostiinne.
https://finna.fi/
L. Onerva: Särjetyt jumalat (Otava, 1910)
Tanskalaisen Johannes Møllehaven (s. 1937) laajasta tuotannosta ei valitettavasti ole suomennettu yhtään teosta, ei siis myöskään tätä vuonna 2009 ilmestynyttä teosta, joka tanskankieliseltä nimeltään on Det ender godt.
https://finna.fi
https://da.wikipedia.org/wiki/Johannes_M%C3%B8llehave
Kyllä tulee. Voit valita ilmoituksen joko postitse, sähköpostitse tai tekstiviestinä.
Lisätietoja asiasta saat Vaski-kirjastojen sivuilta osoitteesta: https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana
Kansalliskirjaston Melinda-tietokanta sisältää Suomen kansallisbibliografia Fennican, jossa periaatteessa on tiedot kaikesta suomeksi ja Suomessa julkaistusta sekä käännöskirjallisuudesta.
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/II99TBVVS2RG3YHYUYQB159EDNXLQ3SSB…
Melindasta voi hakea vaikkapa hakusanalla lastenkirjallisuus ja rajata haun haluttuihin julkaisuvuosiin.
1920-luvun lastenkirjallisuudesta saa tietoa esim. teoksesta Pieni suuri maailma : suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden historia / toimittaneet Liisi Huhtala ... [et al.] Tammi, 2003.
Etsimäsi katkelma Knut Hamsunin teoksesta Viktoria (1928) kuuluu Lauri Viljasen suomennoksessa vuodelta 1952 näin:
"Rakkaudesta tuli maailman alku ja maailman valtias; mutta kaikki sen tiet ovat täynnä kukkia ja verta, kukkia ja verta."
https://archive.org/stream/in.ernet.dli.2015.97511/2015.97511.Victoria-…
Anita Hallaman kuolinsyytä ei ole julkisuudessa kerrottu. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu julkaisee vain muutenkin julkistettua yksityishenkilöihin liittyvää informaatiota.
Heikki Poroila
Näyttää siltä, ettei Jean Plaidyn nimellä julkaistuja brittikuninkaallisia ja muita historiallisia henkilöitä käsitteleviä romaaneja ole suomennettu. Eleanor Hibbertin romaanien suomenkielisissä versioissa on käytetty samaa pseudonyymiä kuin alkuteoksissa: Victoria Holt -suomennokset on julkaistu Victoria Holtin kirjoina, Philippa Carrit Philippa Carrina. Muilla Hibbertin salanimillä (Elbur Ford, Kathleen Kellow, Anna Percival, Ellalice Tate) ja hänen omalla nimellään ilmestyneitä kirjoja ei ole käännetty suomeksi.
http://jeanplaidy.tripod.com/id18.htm
http://jeanplaidy.tripod.com/id21.htm
Tupakan nauttiminen on todistetusti hengenvaarallista sekä tupakoitseville itselleen että joskus huonolla onnella jopa muitten käryjä hengittämään joutuneelle. Myös tupakoivan naisen sikiölle aiheutuu vakavia vaaroja. Yleisluonteinen listaus tupakan terveysvaikutuksista löytyy mm, Wikipedian artikkelista tai Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilta, https://thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/tupakka/tupakka-…. Tupakkakasvi itsessään ei ole sen vaarallisempi kuin muutkaan myrkkyjä sisältävät kasvit.
Heikki Poroila
Gambina on eräs Alkon (tuolloin Alkoholiliike Oy) vanhimmista tuotteista. Se on sekoitettu punaisesta vermutista ja ginistä ja maustettu appelsiininkuorella. Lisätietoa löytyy esim. Viinimaa-sivustolta: https://viinimaa.fi/juomat/vakevat-viinit/gambina.
Erkki Hautamäen kirjoittaman teoksen ensimmäistä osaa Suomi myrskyn silmässä : Marsalkka C.G.E. Mannerheimin kansion S-32 salaiset asiakirjat vuosilta 1932-1949. Osa 1 : 1932-1940 (kustantaja Erkki Hautamäki, 2005) on useiden Suomen kirjastojen kokoelmissa. Voitte tehdä teoksesta kaukopalvelupyynnön omaan kirjastoonne. Toisen osan pitäisi ilmestyä syksyllä 2019. Kun teos on ilmestynyt, voitte tilata sen kaukolainana, mikäli sitä ei hankita oman alueenne kirjastoihin.
https://www.finna.fi/
Pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannasta löytyy hakusanoilla 'kirjoittaminen' ja 'oppaat', jokunen 1970-80-luvuilla julkaistu kirjoitusopas. Kaikkia tuon ajan teoksia ei ole välttämättä asiasanoitettu tietokantaan, joten niitä voi olla hankala löytää, jos ei tiedä tarkasti kirjoittajan tai teoksen nimeä. Mutta kokeile tosiaan kirjoittaa nuo hakusanat Helmetin hakukenttään, ehkä joku noista kirjoista kuulostaa tutulta!
Helmet-verkkokirjasto: https://www.helmet.fi/fi-FI
Sen sijaan uudempia kirjoittamisen oppaita löytyy lukuisia ja niissä käsitellään myös noita mainitsemiasi asioita. Ehkäpä esimerkiksi joistakin näistä voisi olla sinulle apua:
Suhola, Aino: Journalistisen kirjoittamisen perusteet (Finn Lectura, 2005)...
Tätä on kysytty takavuosina aiemminkin. Taru on tullut etunimistöön 1900-luvun vaihteen tienoilla. Alkuperä voi olla kahtalainen: Taru on ehkä suomennos ruotsinkielisestä nimestä Saga. Molemmat merkitsevät satua. Nimi voi olla myös muunnelma Dagmarista tai Dariasta, jonka suomalaistettu versio on Tarja. Tarjan ja Darian lähtökohta ja rinnakkaisversio on kreikan mahtavaa merkitsevä miehen nimi Darius.
Saikan Manta -maalauksesta on kuva ainakin kirjassa Kansallispuku (Leena Holst, 2011). Maalauksen on tehnyt Agathon Reinholm vuonna 1879. Tarkempaa aineistoa (sekä tekstiä että kuvia) Mouhijärven kansallispuvun jäljittämisestä on koottuna SKS:n kansanrunousarkistosta.
Suomi-neito on kulttuurihistoriallisesti ollut pikemminkin symboli eikä kukaan tietty hahmo tai henkilö. Suomi-neito on useimmiten kuvattu nuorena, kauniina ja vaaleahiuksisena naisena, joka on pukeutunut kansallispukuun tai neitseellisen valkeaan mekkoon. Näin ollen Saikan Manta on istunut tähän Suomi-neidon tyyppiin.
Hei,
Elokuva vois olla Kananlento (Chicken Run) on vuonna 2000 ensi-iltansa saanut vaha-animaatio. Elokuvan ovat ohjanneet Peter Lord ja Nick Park. Ääninäyttelijöinä ovat muun muassa Mel Gibson ja Julia Sawalha. lokuva kertoo Inkku-kanasta ja tämän kanaystävistä, jotka asustelevat ilkeän rouva Piipun kanafarmilla. Kanojen yhteinen unelma on karata farmilta ja elää vapaana. Pakoyrityksiä on ollut monia, mutta ne eivät ole koskaan onnistuneet. Eräänä päivänä farmille tupsahtaa kukko Roki, jolla on "varma" suunnitelma pakenemiseen.
Elokuvassa on varsin kauhuelokuvamaisia kohtauksia. Esim. Chicken pie. K s Youtube: Chicken Run (2000) - The Pie Machine Scene (6/10) | Movieclips
Televisioesitykset
24.12.2003
YLE...
Markku Aro levytti samaan Brahmsin teemaan perustuvan kappaleen nimellä Yön sävel. Levytysvuosi oli 1972. Kappale löytyy Aron v. 2001 julkaistulta cd-kokoelmalta sekä Youtubesta.
Eila Pellisen Eron hetki vuodelta 1962 perustuu samaan Brahmsin teemaan.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4584150
https://lastu.finna.fi/Record/lastu.353249#componentparts
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=eron+hetki&esittaja=pellinen+eila&ID=2b12590e-1a7c-4fee-bb9c-a59acaf4002e
Suomen Rautatiemuseolta kerrotaan, että 187 kilometrin matka II luokassa on vuonna 1910 maksanut 9 mk 30 penniä. Matka on kestänyt kesän 1910 virka-aikataulun mukaan postijunassa tai matkustajajunassa 5h 1min - 5h 35min junasta riippuen. Kuitenkin niin, että Helsingistä Tampereelle yleensä kauemmin kuin Tampereelta Helsinkiin vastaavalla junaparilla.
