Mest lästa svar

Fråga Läst Betyg Besvarad Öppna Svar
Mikä on vanhin tunnettu Albert Edefeltin maalaustyö? 528 Kuvataidematrikkeli kertoo Albert Edelfeltin debytoineen eli esiintyneen taiteilijana ensimmäisen kerran julkisesti vuonna 1872, jolloin hän esiintyi  Suomen Taideyhdistyksen vuosinäyttelyssä. Hän voitti sinä vuonna Dukaattikilpailun toisen palkinnon: https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/albert-edelfelt-2 https://suomentaideyhdistys.fi/awards-grants/awards/dukaattipalkinto/ar… Emme löytäneet tietoa, millä teoksilla hän debytoi, mutta Kansallisgallerian sivuilta löytyy kuvia mm. hänen varhaisista töistään (vuosilta 1870-1873), joista osa on maalauksia: https://www.kansallisgalleria.fi/fi/search?authors[]=Albert%20Edelfelt&… Teoksessa Albert Edelfelt 1854-1905: juhlakirja (2004) vanhimmat esitellyt maalaukset...
Missä teoksessa on Lassi Nummin runo Me hyvästelemme toisemme, joskus lähdön hetkellä, joskus ennen tai jälkeen. Usein hyvästely jatkuu ja jatkuu, ehkä vuosia… 528 Saimme lukijaltamme kommenttina tiedon, että runo löytyy kokoelmasta Karu laidunrinne.
Postikorttien arvo? 528 Harvinaisimmissa keräilyasioissa kannattaa ottaa aina yhteyttä asiantuntijoihin.  Korteista voisi kysyä esim Postimuseon Kysy museolta palvelusta. Siellä on vastattu postikorttien arvon kyselyyn 6.7.2018 Kysyä voi myös sivustolta Filatelisti.fi. Muitakin alan harrastajia löytyy esim. https://www.kultaomena.com/ Museo suositteli keräilykauppojen lisäksi kokeilemaan korttien myymistä Filateliaan erikoistuneissa huutokaupoissa. Esim Helander.com Iltalehti 5.6.2018  
Matkustin 1950-luvun lopulla Iisalmesta Helsinkiin höyryveturin vetämällä junalla, joka tuli Kontiomäeltä. Minusta veturi oli Hr1/Ukko-Pekka, mutta eräässä… 528 Hr1-veturisarja oli tärkein pikajunien vetäjä vuosina 1949–63. Vetureita käytettiin pääasiassa Etelä-Suomen pikajunissa rataosilla Helsinki–Tampere ja Helsinki–Kouvola. Vuonna 1955 niillä alettiin ajaa Tampereelta Haapamäelle ja 1957 Seinäjoelle. 1957 Hr1-sarjan ajot laajenivat myös Kouvolasta Imatralle. 60-luvun alussa Pekat otettiin käyttöön Haapamäen ja Pieksämäen väliseen liikenteeseen, ja vuosina 1960-64 niillä hoidettiin säännöllistä pikajunaliikennettä Kouvolasta Kuopioon. Lisäksi muutamalla yksilöllä liikennöitiin 60-luvun puolivälissä Pieksämäen ja Joensuun välisiä kiitotavara- ja yöjunia. Viimeisinä ajovuosinaan Hr1-veturit olivat henkilöjunaliikenteessä väleillä Helsinki–Riihimäki–Tampere sekä vielä keväällä...
Löytyykö luettavaa rajojen asettamisesta, kun joskus on rikottu, esim, koskemattomuus. 528 Liisa Keltikangas-Järvinen: Hyvä isetunto lkertoo luvussa 5 rajojen asettamisesta. Kyseessä ei ehkä ole korjaava toiminta. Korjausoppaiksi voisivat sopia: Heidi Alamikkelä: Opi sanomaan ei : aseta itsellesi rajat ja voi hyvin,  Henry Cloud ja John Townsend ; suomennos: Päivikki Ukkonen:Rajat : taito hallita omaa elämää ja kyky sanoa kyllä ja ei tai Thomas Johansson:Täydellinen minä? : rajat vaatimuksille  Helmet hakutulos (hakusanoina rajat ja itsetunto) Mervi Juusolan kaksi kirjaa Rajat kuntoon! : puolensa pitämisen ja omasta hyvinvoinnista huolehtimisen taito sekä Vahvaksi rakennettu itsetunto ja elämä voisivat myös toimia (hakusanoina henkinen hyvinvointi ja rajat)
Voiko pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuva tilata kirjastokortin käymättä paikan päällä? Lähinnä voidakseen kaukolainata Helmet-aineistoa. 528 HelMet-kirjastokortin saaminen edellyttää, että käyt henkilökohtaisesti missä tahansa HelMet-kirjaston toimipisteessä. Toivottavasti sinulla on mahdollisuus jossain vaiheessa käydä pääkaupunkiseudulla ja poiketa kirjastossa hankkimassa kirjastokortti. https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_… Jos pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuva haluaa kaukolainata Helmet-kirjastojen aineistoa, hän ei tarvitse siihen Helmet-korttia. Kaukolainanpyyntö tehdään omassa lähikirjastossa. Helmet-kirjastojen e-aineistojen lainaamiseen tarvitaan Helmet-kortti. https://www.helmet.fi/fi-FI
Onko Puolustusvoimissa maavoimien kenraalikunnan kauluslaatan väri aina vaaraimenpunainen, eli yleisesikuntaupseerin väri? Eikö ole olemassa kenraaleja joilla… 528 Kenraalin arvoisten erikoisupseerien kauluslaatan väri maavoimissa määräytyy aselajin mukaan. Lähteitä ja lisätietoja: Sotilaspuvut ja merkit PVHSM HENKILÖSTÖALA 038 - SOTILASPUVUSSA JA VIRKAPUVUSSA KANNETTAVAT MERKIT JA TUNNUKSET Palokangas, M. (2000). Itsenäisen Suomen sotilasarvot ja -arvomerkit: Suomen maavoimien sotilasarvojärjestelmä ja arvoasteiden merkitsemistavat vuosina 1917-2000 = Military ranks and rank badges of independent Finland. Apali.
Mihin luonnonilmiöön Dysonin potkuriton tuuletin perustuu? 528 Ilmiötä voidaan kuvata näin: Tuulettimen jalustan sisällä oleva moottori imee ilmaa tuulettimen alaosasta. Ilma ohjataan jalustan sisällä kiihtyvällä vauhdilla ylöspäin ja ulos kehämuotoisen yläosan kapeasta raosta. Kehys on muotoiltu kaartuvaksi lentokoneen siiven tapaan. Muodon ansiosta kehyksen läpi purkautuva ilma luo alipaineen, joka imee mukaan lisää ilmaa tuulettimen ympäriltä. Tämä lisää ilman virtauksen moninkertaiseksi.   Lähteitä: Valmistajan edustajan kuvailu toimintaperiaatteesta How the Dyson Bladeless Fan Works | HowStuffWorks Fläktar utan fläktar (nyteknik.se) Nostovoima Wikipediassa Tuulettimen periaatteesta englanninkielisessä Wikipediassa James Dyson esittelee tuuletinta videolla  
Minua kiinnostaa Turussa Pakkarinkatu 1:ssä oleva jugend-henkinen kivitalo. Milloin se on rakennettu ja kuka sen on suunnitellut? 528 Rauno Lahtisen ja Hannu Laaksosen teoksessa Kävely jugendtalojen Turussa (2006, s.151) kerrotaan, että rakennusmestari Adrian Thomander sai piirrettäväkseen Linnankadun ja Pakkarinkadun kulmassa olevat puutalot vuonna 1907. Talojen piirustukset tilasi talonomistaja, poliisikonstaapeli Gustaf Emil Järvinen. Sisäpihan rakennukset suunnitteli puolestaan veli rakennusmestari Kaarlo Thomander. Neljä vuotta myöhemmin, vuonna 1911, valmistui Pakkarinkadun puolella oleva kivinen naapurirakennus, joka sekin oli Adrian Thomanderin poliisikonstaapeli Järviselle suunnittelema. Kirjassa mainitaan talon huomiota herättävin osa, sen puolipyöreä torniosa. Kirjan mukaan samantyyppisen Thomander oli alun perin suunnitellut myös Humalistonkatu 13:een, mutta...
Mikä hanuri kappale soi elokuvassa Mies vailla menneisyyttä? 528 Kyseinen kappale on Antero Jakoilan säveltämä Bandoneon. Kappale on julkaistu myös kokoelma-cd:llä Jukebox : music in the films of Aki Kaurismäki. Lähteet: Mies vailla menneisyyttä -elokuvan tiedot Elonet-tietokannassa Kokoelma-cd:n tiedot Kansalliskirjaston tietokannassa Kappale Youtubessa          
Miksi koiras sorsan pään höyhenissä on "metallisen" näköinen pinta? 528 Suomessa pesiviä sorsalajeja on noin 35 ja säännöllisiä vierailijoita parikymmentä. Tunnetuin sorsalintumme on sinisorsan juhlapukuinen koiras, jonka pää on vihreänhohtoisesti musta. Vesilinnuilla on tiivis höyhenpeite, jonka läpi vesi ei pääse tunkeutumaan. Sorsalintujen pyrstön yläpuolella on rasvarauhanen, josta erittyvän rasvan ansiosta höyhenpeite säilyy vedenpitävänä. Lähteet ja lisätietoa: Luontoportti: Sinisorsa Peda.net: Vesilinnut  
Kuka on keksinyt pyyhekumin? 528 Pyyhekumin keksijänä pidetään britti Edward Nairnea. Hän esitteli luomuksensa keksintökilpailussa vuonna 1770. Made up in Britain: Eraser : Edward Nairne 1770
Kun suomalainen kuolee ulkomailla, siitä tulee tieto ulkoministeriöön ja sieltä ilmoitetaan asiasta poliisille. Miten tämä ilmoitus tehdään, kirjeellä,… 528 Kirjastonhoitajalla ei ole tietoa viranomaisten ja ministeriön välisistä viestintäkanavista, eikä niistä ole kerrottu julkisilla verkkosivuilla, joten en pysty vastaamaan, miten ulkoministeriö tiedottaa kuolintapauksesta poliisille. Asiakirjoista omaiset saavat ulkomailta ainakin kuolintodistuksen, joka tarvittaessa on käännettävä suomeksi. Ulkomailla tapahtuneita kuolintapauksia hoitaa ulkoministeriössä konsuliasioiden yksikkö. Voit kysyä lisätietoja heidän asiakaspalvelustaan. Lähteet ja lisätietoja Suomi.fi-oppaat: Jos läheinen kuolee ulkomailla https://www.suomi.fi/oppaat/laheisen-kuolema/kuolemantapauksen-sattuess… Digi- ja väestötietovirasto: Ulkomailla tapahtunut kuolema https://dvv.fi/ulkomailla-tapahtunut-kuolema...
Suomalainen naisrunoilija kirjoittanut runon Erakko. Kukahan on kyseessä ja missä kokoelmassa ilmestynyt? 528 Erakko-niminen runo löytyy useammaltakin suomalaiselta naiskirjailijalta seuraavista teoksista: L. Onerva, Etsin suurta tulta Anna-Maija Raittila, Valitut runot Mirkka Rekola, Virran molemmin puolin  
Uinnin mm-kisoissa kilpaili oman lipun alla " neutraalit urheilijat ", ymmärsin että venäjän ja valko-venäjän kisaajat. Miksi juuri nämä urheilijat ovat… 528 Yksittäisten neutraalien kilpailijoiden (Individual Neutral Athletes, AINs) kategoria otettiin käyttöön Kansainvälisen olympiakomitean toimesta Pariisin olympialaisissa vuonna 2024. Nämä kilpailijat ovat venäläisiä tai valkovenäläisiä, jotka eivät voi kilpailla oman maansa edustajina voimassa olevien pakotteiden vuoksi. Ehdot tällaiselle kilpailijalle ovat erittäin tiukat. Vuonna 2024 vain 11 kaikkiaan 4600 olympiakilpailijasta täytti nämä ehdot.Ehtoja on kaikkiaan kuusi. Nämä ovat ehdot tiivistetyssä muodossa ja niiden tarkempi sisältö löytyy alla olevasta linkistä.Ehdot täyttävät venäläiset tai valkovenäläiset kilpailijat kilpailevat ja palkitaan yksittäisinä neutraaleina kilpailijoina. Ei siis maidensa edustajina.Venäläisten tai...
Hatanpään kartanosta ja Idmanin perheestä on olemassa romaani. Kirjailija ehkä Pirjo Tuominen. Mikä kirja? (Luin Ari Järvelän kirjan samasta aiheesta ja… 527 Pirjo Tuomisen Tampereelle sijoittuvassa romaanissa "Hiljaiset huvimajat" (Tammi 2016) käsitellään sivujuonteena Hatanpään kartanoa ja erityisesti kartanonisännän Nils Idmanin kavallusta. Alueviestin arvostelussa kerrotaan juonesta tarkemmin. Arvio on sivulla 11: http://80.246.156.34/arkisto/2016/33/files/assets/common/downloads/publ… Tässä lisätietoja kirjasta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Isäni isoisä ja isoäiti vihittiin vuonna 1859. Vihkimistiedon lopussa "Hiskissä" on: "hemma i skrud". Mitä tämä tarkoittaa? 527 "Hemma i skrud" on suomeksi "(vihitty) kotona juhla-asussa". (Sinikka Karskela, Sukututkijan tietokirja)
Millä muilla Euroopan ja muunkin maailman valtioilla kuin Suomella ja Tanskalla (pää)värit vaakunassa ovat toiset kuin lipussa: Suomen vaakuna puna-kultainen … 527 Maailman lippuja voi tutkia esim. World Factbookista, https://www.cia.gov/the-world-factbook/references/flags-of-the-world/ ja vaakunoita on Heraldry-Wikissä, https://www.heraldry-wiki.com/heraldrywiki/wiki/Heraldry_of_the_world. Lisää lippu- ja vakuunasivustoja löytyy Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/k/6172%2B11333/hae?category=120557&sort=tit…. En valitettavasti löytänyt kattavasti rajatunnuksia. Ehkä Rajamuseo osaa auttaa tässä eteenpäin, https://raja.fi/rajamuseon-yhteystiedot-ja-kulkuyhteydet.
Valtion päämies haluaa soittaa puhelimella toiselle piänuatikalle. Miten tällainen puhelu käytännössä tehdään? Vaikkapa Suomen presidentti haluasi pirauttaa… 527 Ilta-Sanomat on selvittänyt tammikuussa presidentin puhelujen järjestelyjä. Tasavallan presidentin kansliasta ei ole kuitenkaan voitu paljastaa kaikkia yksityiskohtia puheluista. Puhelinkeskustelut kuitenkin sovitaan etukäteen ja myös niissä käsiteltävät aiheet on päätetty ennalta. Keskustelu ei siis solju ja rönsyile vapaasti kuten yleensä puheluissa. Mikäli valtionjohtaja haluaa käyttää omaa kieltään, on puhelussa mukana myös tulkki. Puhelussa voi olla mukana myös avustajia, mikäli presidentti niin haluaa. Puhelu saatetaan myös tarvittaessa tallentaa.  Lähde Maailman johtajat soittelevat vuorotellen Sauli Niinistölle – kuinka presidenttien väliset puhelinkeskustelut järjestetään? - Kotimaa - Ilta-Sanomat
Mitä valuuttasäännöstely merkitsi tavalliselle kansalaiselle 1940- ja 50-luvun Suomessa, jos halusi matkustaa ulkomaille? Kuinka paljon valuuttaa sai viedä… 527 1940-1950-luvuilla valuuttasäännökset muuttuivat lähes vuosittain tai jopa useita kertoja vuodessa. Päivikki Lehto-Sinisalon julkaisussa Valuutansäännöstelyn vuosikymmenet on kuvattu valuutansäännöstelyn laajuutta eri vuosikymmenillä ja liitteissä on lueteltu kaikki toimenpiteet. 1940-luvun toimenpiteet alkavat sivulta 40, ja niissä on kerrottu mm. kuinka paljon suomalaisia seteleitä tai metallirahoja matkalle saattoi eri vuosina ottaa mukaan ja miten paljon ulkomaan valuuttaa sai viedä tai tuoda maahan.  Esim. sotien välisenä aikana lokakuussa 1940 maasta sai viedä 100 markkaa metallirahoina. Suomen Pankilla oli oikeus myöntää lupia matkakustannuksia vastaavan rahamäärän vientiin. Sotien jälkeen summat alkoivat vähitellen kasvaa:...