Kyllä vain. Virtahevot tappavat vuodessa yhtä paljon kuin norsut. (500 henkeä 2018) https://tekniikanmaailma.fi/nama-ovat-maailman-15-tappavinta-elainta-listalla-useita-yllattajia-kuten-lude-virtahepo-ja-koira/
https://tieku.fi/elaimet/12-ihmiselle-vaarallisinta-elainta
Voit palauttaa Helmet-kirjastosta lainaamasi aineiston mihin tahansa muuhun Helmet-kirjaston toimipisteeseen. Ainoa poikkeus tästä ovat esineet, jotka pitää palauttaa siihen kirjastoon, josta ne on lainattu.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Suomalaisen spekulatiivisen fiktion joukosta löytyy runsaasti dystopia-kirjallisuutta, mutta hyvin vähän kirjallisuutta mikä olisi samanlaista kuin Orwellin 1984. 1984 sijoittuu totalitaristiseen valvonta-yhteiskuntaan, jossa valtio kontrolloi ihmisten elämää ja määrittää tarkasti heidän asemansa. Suomessa dystopiakirjallisuutta on alettu kirjoittamaan verraten myöhemmin ja sen vuoksi myös pohdiskeltavat aiheet ovat muuttuneet. Eniten esiintyy esim. ilmastonmuutosta käsittelevää dystopiaa.
Lähinnä tätä teosta on kenties Maarit Verrosen "Karsintavaihe" kirja, jonka kuvaamassa yhteiskunnassa työnteko on pakollista ja pitkälle kontrolloitua. Työ määrittelee asuinpaikan ja aseman yhteiskunnassa, minkä vuoksi monet käyttävät psyykenlääkkeitä...
"Pekka ja Pupu lääkärissä" on tuo kysymäsi tarina lääkärissäkäynnistä. Se sisältyy kirjaan
TEKIJÄ Scarry, Richard
TEOS Saturalli / Richard Scarry ; [suom. Marjatta Kurenniemi, Helena Anhava & Sirkka Nuormaa]
Julkaisutiedot Helsinki : Tammi, 1968
ULKOASU 161, [1] sivua : kuvitettu
ULKOASU teksti txt rdacontent
jossa on muitakin Tammen kultaisissa kirjoissa julkaistuja kirjoja.
Toinen vaihtoehto on
TEOS Richard Scarryn kultainen kirjasto.
Julkaisutiedot Helsinki : Tammi, [2016] (EU:ssa)
ULKOASU 245 sivua : kuvitettu ; 24 cm.
Tähänkin kirjaan sisältyy tuo Pekka ja Pupu-kirja,...
Toinen henkilö voi noutaa varauksesi. Mikäli haluat, että hän lainaa kirjan kortillesi, laita hänelle mukaan valtakirja. Valtakirjasta täytyy käydä ilmi, kenelle lupa on annettu ja mihin asiaan siinä annetaan lupa. Hakijalla pitää tällöin olla mukana henkilötodistus. Hakija voi myös lainata varauksesi omalle kortilleen.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kuvataidematrikkeli kertoo Albert Edelfeltin debytoineen eli esiintyneen taiteilijana ensimmäisen kerran julkisesti vuonna 1872, jolloin hän esiintyi Suomen Taideyhdistyksen vuosinäyttelyssä. Hän voitti sinä vuonna Dukaattikilpailun toisen palkinnon:
https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/albert-edelfelt-2
https://suomentaideyhdistys.fi/awards-grants/awards/dukaattipalkinto/ar…
Emme löytäneet tietoa, millä teoksilla hän debytoi, mutta Kansallisgallerian sivuilta löytyy kuvia mm. hänen varhaisista töistään (vuosilta 1870-1873), joista osa on maalauksia:
https://www.kansallisgalleria.fi/fi/search?authors[]=Albert%20Edelfelt&…
Teoksessa Albert Edelfelt 1854-1905: juhlakirja (2004) vanhimmat esitellyt maalaukset...
Meillä ei ole ikävä kyllä asiantuntemusta selvittää jäljennöksen tekijää. Jäljennös on signeerattu oikeaoppisesti merkkaamalla siihen jäljennöksen tekijän nimimerkki, vuosiluku sekä merkintä että kyseessä on kopio.
Jäljennöksen tekeminen ei ole aina laitonta, varsinkaan jos ei väitä kopiota alkuperäiseksi. Olennaista on myös milloin alkuperäisteos on tehty. Elossa olevalta taiteilijalta tulisi kysyä periaatteessa lupa jäljennöksen tekemistä varten. Jos alkuperäisteoksen tekijän kuolemasta on kulunut 70 vuotta, niin lupaa ei tarvita. Muuten lupa kopion tekemiseen pitäisi kysyä taiteilijan perikunnalta. Jäljennöksen tekijän nimi tai nimimerkki pitäisi aina merkitä niin, että siitä käy selväksi että kyseessä on jäljennös eikä...
Suomen ainoaksi punapapiksi mainittu Einar ja hänen vaimonsa Suoma (os. Fahler) osallistuivat aktiivisesti jo ennen sisällissotaa paikallisen työväenyhdistyksen toimintaan. Sisällissodan puhjettua Einar Rauhamäki toimi Ruotsinpyhtään punakaartin johtajana. Sodan jälkeen hän pakeni Ruotsin kautta Neuvosto-Venäjälle.
Puoliso Suoma joutui sodan jälkeen Hennalan vankileirille, josta hänet siirrettiin Hämeenlinnan vankileirille ja armahdettiin myöhemmin. Kaksikymmentäluvun alussa hänen tiedetään muuttaneen Neuvostoliittoon. Pariskunnan elämästä on tietoja useissa eri teoksissa ja lehtiartikkeleissa. Alla tietoja niistä.
Lähteitä:
- Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 82 -83 (1992-1993). Hki 1994....
III/KTR 9 siirrettiin kesäkuussa 1941 10. Divisioonasta 5. Divisioonaan. Se osallistui mm. Korpiselän taisteluun. 9/KTR 9 vaikuttaisi toimineen jatkosodan aikana Itä-Karjalassa kantakortissa mainituilla aluella. 9. patterin liikkeitä 1941-1942 voi seurata digitoidusta sotapäiväkirjasta, joka löytyy kätevimmin Sotasampo-palvelun kautta.
Taustoittavaa tietoa sotapäiväkirjojen tulkintaan:
Paulaharju, J., Sinerma, M. & Koskimaa, M. (1994). Suomen kenttätykistön historia: 2 osa, 1939-1945. Suomen kenttätykistön säätiö.
Rautala, A. (2015). Karjalan armeija: 100 000 sotilaan hyökkäys. Gummerus.
Tirronen, E. (1980). Jylisevät tykit. Karisto.
Siri von Esseninstä löytyy ruotsinkielinen teos "Smirnoff, Karin; Strindbergs första hustru, 1977". Kyseinen teos on melko vanha sillä, se ilmestyi alunperin jo vuonna 1925. Kirja on elämäkerta ja siinä on 419 sivua.
Seuraavat teokset käsittelevät myös Siri von Esseniä:
Kivalo Erkki; August Strindberg ja neljä naista - tutkimus kirjailijan elämäntarinasta 1998
Kajanti Caius; Kiehtovia naiskohtaloita Suomen historiasta 1999
Pääkirjastossa Pasilassa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/ löytyvät Helsingin Sanomat vuodesta 1890 alkaen, osin mikrofilmattuna. Rikhardinkadun kirjasto säilyttää puoli vuotta, Maunulan kirjasto 5 kuukautta ja Itäkeskus 2 kuukautta. Muilla Helsingin kaupunkirjaston toimipisteillä on lyhyempi säilytysaika. Helsingin Sanomien sijoitukset löytyvät osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S2*fin/X
Vaasasta kertovia romaaneja ovat mm:
Granholm, Olof: Pensionärsdansen
Hannus, Ulla: Inre hamn
Herala, Karin: Bagarbarn, I dina ögon sjunger Blues
Härkönen, Anna-Leena: Häräntappoase (vähän Vaasasta)
Kontturi, Venny: Ruukinkuja, Kankurikello
Laurila, Heikki: Paketti
Mikkanen, Raili : Pähkinäpuinen lipas (=Vanha Vaasa)
Nyström, Carita: Den förvandlade gatan
Ojaharju, Jorma: Vaasa-trilogia: Valkoinen kaupunki, Paremmassa maailmassa ja Maa kallis isien
Peltomaa, Marianne: Lydia Light
Pättikangas, Eira: Jokaisella kotinsa, Kirkas taivas, jäinen maa
Rabb, Solveig: Rubelgömman
Stürmer, Wava: Till varje pris
Topelius: Välskärin keromuksia
Wikström, Inger: I syrenernas tid. En berättelse om två kvinnor.
Östman, Catharina: Jag sökte en dröm...
Lehtien viimeistä numeroa ei valitettavasti voi varata, vaan ne ovat kaikkien luettavissa kirjastossa. Vanhemmat numerot ovat tilattavissa ja lainattavissa. Kyseisen Red lehden numeroita löytyy Puistolan kirjastosta lainattavaksi. Niitä voi varata tai soittamalla Puistolan kirjastoon puh. 09-31085076 voi varmistaa, että kyseiset lehdet löytyvät.
Etsimäsi kirja voisi olla Pierre Probstin Mirri ja Murri (Veitikka-sarja, Paletti 1957). Kirjassa seikkailevat kissaserkukset Mirri (valkoinen) ja Murri (musta), jotka mm. putoavat savupiippuun ja muuttuvat molemmat mustiksi. Myöhemmin Murrin päälle valuu jauhoa ja hän on hetken valkoinen. Lopuksi serkukset vilustuvat ja juovat kuumaa sitruunamehua kaminan ääressä.
Paletin Veitikka-sarjan kirjat ovat pieniä, saman kokoisia kuin Tammen kultaiset kirjat.
Suomen Tivoli tai Sirkus Finlandia kierrätti 1970-luvulla valasta ainakin yhtenä kesänä. Juttu on ollut myös Warkauden Lehdessä, mutta sen löytäminen on vaikeaa. Pitäisi tietää päivämäärä vaikkapa edes kuukauden tarkkuudella. Digimuodossa noita vanhoja lehtiä ei löydy.
Ikävä kyllä kirjaa ei ole tunnistettu. Sitä on kysytty kirjastojen yhteiseltä tietopalvelun sähköpostilistalta, ja jos sitä kautta vastaus löytyy, ilmoitan sinulle.
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteet ottavat vastaan lahjoituksia, etenkin uusia ja kysyttyjä kirjoja. Se, otetaanko lahjoitettu kirja kokoelmiin, riippuu paljon siitä, onko sille tarvetta kokoelmassa. Kettu ja Kinnunen ovat luultavasti ainakin sellaisia kirjailijoita, joiden teoksia todennäköisesti otettaisiin vastaan, mutta kukin kirjasto tosiaan tekee itse päätöksensä kokoelmansa pohjalta.
Kannattaa siis kysyä omasta lähikirjastosta, ollaanko siellä kiinnostuneita kirjoista, ja kertoa kirjojen nimet, jotta niiden tarvetta kokoelman kannalta voidaan arvioida. Jos ensimmäinen kirjasto ei ole kiinnostunut, joku muu kirjasto saattaisi ne kuitenkin ottaa.
Jos kirjat eivät kelpaa kirjaston kokoelmiin, monissa kirjastoissa on...
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon katekismus on julkaistu myös venäjäksi. Venäjänkielistä katekismusta voi tilata kirkkohallituksesta. Kirja lähetetään postiennakolla, postituskulujen hinnalla. Kirkkohallituksen sivulla ei mainita julkaisun hintaa.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon katekismusta venäjäksi käännettynä on lainattavissa joissakin kirjastoissa, joista sitä voi tiedustella kaukolainaan. Kyseiset kirjastot löytyvät helposti esimerkiksi Frank-monihaulla.
http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?open&cid=Content54981C
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Kirja on juuri tilattu Espoon kaupunginkirjastoon. Todennäköisesti sen voi varata ja lainata ensi viikolla, kun tiedot näkyvät Helmet-sivustolla:
http://www.helmet.fi/fi-FI
