Marjatta Cronvallin Yleisradiolle käsikirjoittama ja ohjaama kolmeosainen tv-draama Rotanloukku esitettiin Ylellä joulukuussa vuonna 1996. Ohjelmasta ei ole tehty tallennetta lainattavaksi.
Radio- ja tv-arkiston (RTVA) Ritva-tietokantaan tallennettuja ohjelmia voi käydä katsomassa ja kuuntelemassa RTVA:n katselu- ja kuuntelupisteissä. Lista pisteistä löytyy alla olevasta linkistä.
https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
Yle Arkistomyynnistä voi tilata tallenteita lähinnä Ylen tuottamista ohjelmista omaan käyttöön, mutta hinnat ovat varsin korkeita. Alla olevista linkeistä löydätte lisää tietoa asiasta.
Voitte myös esittää Ylelle ohjelmatoiveen. https://palaute.yle.fi/
RTVA https://rtva.kavi.fi/
Ylen...
WHO:n julkaisema Global status report on alcohol and health 2018 kertoo alkoholinkäytöstä vertaillen maanosia, https://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/274603/9789241565639-e…. Kaavioista näkyy esim. s. 42 missä päin maailmaa käytetään eniten alkoholia henkilöä kohden, Suomea tummempia alueita on siellä täällä, erityisesti Euroopassa. Rajua kausittaista juomista harrastetaan Suomea enemmän muiden muassa Venäjän alueella ja joillain seuduilla Afrikassa, s. 48. Esimerkiksi alkoholin aiheuttamien sydän- ja verisuonitautien aiheuttamien kuolemien kartalla tummimmat alueet ovat Suomesta itään s. 74. Sivun 353 appendixiin on koottu Euroopan maiden alkoholinkäytön lukuja, kokonaiskulutusta sekä erilaisten alkoholituotteiden käyttöä....
Kielten opiskelussa tavallisia apuneuvoja ovat helppolukuiset kirjat sekä kirja- ja ääniteyhdistelmät. Monesti opiskelussa käytettävään kirjaan on myös olemassa lisäaineistoa internetsivuilla. Nykyisin julkaistaan kirjoista usein saman tien sekä suomen- että ruotsinkielinen laitos, joita voi lukea rinnakkain. Esimerkiksi Eva Frantzin kirja "Kahdeksas neito" on ruotsiksi nimeltään "Den åttonde tärnan".
Tietokirjoissa ja joskus runokirjoissa saattaa samassa kirjassa olla eri kieliversiot rinnakkain. Samoin taidekirjossa, näyttelyjulkaisuissa ja tunnettuja kuvataiteilijoita esittelevissä kirjoissa on usein sekä ruotsin- että suomenkieliset tekstit. Jos kirjassa on sekä...
Kannattaa ottaa yhteyttä paikkakunnan metsänhoitoyhdistykseen tai metsäyhtiön puunostajalle. Metsänhoitoyhdistykset välittävät pieniäkin puueriä metsäyhtiöille ja kilpailuttavat hinnat. Sahattavaksi kelpaava järeä tukkipuu on arvokkainta puuraaka-ainetta. Myös paikalliset sahat ja piensahurit voisivat löytää käyttöä muutamallekin rungolle.
https://www.keski-uusimaa.fi/artikkeli/422256-nain-lyot-rahoiksi-tontti…
Siviilihautajaisia voivat toivoa itselleen myös seurakunnan jäsenet. Oman hautaustoiveensa voi ohjeistaa tekemällä kirjallisen hautaustahdon. Aluehallintoviraston sivuilta löytyy tietoa viimeisen toiveen ilmaisemisesta:
https://www.avi.fi/web/avi/hautausjarjestelyista
Lisää tietoa uskonnottomista tilaisuuksista löytyy Pro-Seremoniat - ja siviilihautajaiset.fi -sivustoilta.
http://www.siviilihautajaiset.fi/
http://pro-seremoniat.fi/
Seitsemän veljestä ilmestyi keväällä 1870 SKS:n Novellikirjasto-sarjassa neljänä vihkona. Vihkot 1. ja 2. julkaistiin 16. maaliskuuta ja vihkot 3. ja 4. 19. toukokuuta.
Lähde:
Erik Ekelund, Aleksis Kivi. Otava, 1997
SKVR-tietokanta on kalevalaisten runojen verkkopalvelu, jonne on tallennettu lähes kaikki Suomen Kansan Vanhoissa Runoissa (SKVR) julkaistu kalevalainen runous. Sitä kautta ei löytynyt tällaista loitsua, mutta kannattanee vielä etsiä sieltä. Haun voi rajata esim. juuri loitsuihin. Hakusanalla metsä rajattuna loitsuihin löytyi 228 runoa. Tietokanta löytyy alla olevan linkin kautta:
https://skvr.fi/
Riihimäen kirjaston verkkosivuilla kerrotaan, että kirjastossa on Muuntamo-niminen tila, jossa asiakkaat voivat itsepalveluna ja maksutta digitoida VHS-nauhoja, LP-levyjä, c-kasetteja, dioja, negatiiveja ja valokuvia.
Lisätietoa digitointimahdollisuudesta ja mm. laitteiden varaamisesta voit lukea alla olevasta linkistä.
https://www.riihimaki.fi/kirjasto/musiikki/digitointihuone-muuntamo/
Hirven korvat ovat noin 30–35 senttimetriä pitkät, ja se voi tosiaan kääntää niitä toisistaan riippumatta, eli suunnata toisen korvan eteen- ja toisen taaksepäin. Tietoa hirven kuulosta esim. Keskisuomalainen-lehden artikkelista 29.01.2017:
https://www.ksml.fi/teemat/era-ja-luonto/Jahti-Hirvi-kuulee-toisen-jopa-kolmen-kilometrin-p%C3%A4%C3%A4st%C3%A4/919218
Löytyy kuitenkin myös tietoa, että poro voi tehdä samoin. Pinja Siivolan opinnäytetyössä Porojen käyttäytyminen paimennuksessa (Lapin AMK, 2019) sanotaan luvussa Korvat ja pään asento, että kuunnellessaan tarkasti poro kääntää korviaan äänen suuntaan tarvittaessa jopa eri suuntiin yhtä aikaa. Opinnäytetyö on luettavissa myös verkossa:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle...
Kyllä voi. Novellin määritelmää on kysytty palvelussamme aiemminkin, ja Yrjö Hosiaisluoman Kirjallisuuden sanakirjasta (2003) poimittiin silloin tällainen määritelmä: "Lyhyehkö suorasanainen fiktiivinen kertomus, jossa yleensä kuvataan kiinteässä muodossa keskitettyä tapahtumaa, erityistä mielentilaa tai yksilöllistä kehitystä." Tekstin muotoa ei ole määritelty sen tarkemmin. Vastaus löytyy kokonaisuudessaan täältä: https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-novellin-maaritelma-kuinka.
Tunnettu esimerkki tällaisesta novellista on Maria Jotunin Hilda Husso, jossa repliikit vieläpä edustavat vain puhelinkeskustelun toista puolikasta.
Novelli on luettavissa kokonaisuudessaan Project Gutenbergin sivuilta: http://www.gutenberg.org/cache/epub/...
Lahti Osakeyhtiön toimialana oli puunjalostusteollisuus. Toiminta Lahti Osakeyhtiö -nimellä alkoi 1941, jolloin vanhin Lahden kauppalassa ja kaupungissa toiminut teollisuuslaitos Lahden Saha joutui Kansallis-Osake-Pankin haltuun. Tällä nimellä toiminta jatkui vuoteen 1952, jolloin Lahti Osakeyhtiö liitettiin Rauma-Repola -konserniin. http://www.lahdenmuseot.fi/kuka-mita-lahti/lahden-historia/teollisuuskaupunki/lahden-puunjalostusteollisuus-sotien-jaelkeen/
Lisätietoja teoksissa:
Lahden historia 3 : Lahden talouselämän historia. Lahti 1996. s. 316-318
Könönen, Terho A.: 100 vuotta sahausta Lahdessa. Lahden Saha 1969-1965. Lahti 1969
Kielitoimiston sanakirjan mukaan karva-sana tarkoittaa "lankamaisia, taipuisia nisäkkäiden orvaskeden sarveismuodostumia; myös selkärangattomien samantapaisista (kitiini)muodostumista."
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/karva
Artikkelissaan "On the Strength of Hair across Species" Wen Yang, Yang Yu, Robert O. Richie ja Marc A. Meyers tutkivat eri nisäkäslajien karvojen vahvuutta.
https://www.cell.com/matter/fulltext/S2590-2385(19)30234-6
Tutkimuksessa verrattiin ihmisen, karhun, hevosen, villisian, kirahvin, norsun, kapybaran ja pekarin karvoja. Ihmisen osalta karva tarkoitti 30-vuotiaan naisen ja 9-vuotiaan tytön hiuksia. Tutkijoiden mukaan karvan paksuus on käänteisesti verrannollinen karvan...
Hentsius on varsin harvinainen sukunimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan se on tai on ollut sukunimenä alle 33 suomalaisella:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L=1
Meidän lähteittemme kautta ei löytynyt tietoa nimen taustasta tai merkityksestä.
Kappale on Antti Raiskin esittämä "Onni", jonka on säveltänyt ja sanoittanut Petri Munck. Kappale alkaa: "Ei onni ole siinä että yksin täällä soutaa". Kertosäkeen lopussa lauletaan: "...sinä todistit sen onnen yksinkertaisen".
Antti Raiski: Onni (YouTubessa):
https://www.youtube.com/watch?v=mnNL7cnWDiE&app=desktop
Lähteemme mukaan maan nimen, Viet Nam, merkitys ei ole selkeä kaikille vietnamilaisillekaan. Lyhyesti sanottuna sanalla 'Viet' viitataan Viet-nimiseen kansaan, joka elää etelässä (=Nam).
http://www.vietnamvert.com/fr/culture_alias/Ca-vous-interesse-peut-etre…
https://www.voyagevietnam.co/que-veut-dire-vietnam/https://www.voyagevi…
Tarkoitat ehkä Kukurikuu-runokirjaa ja siihen liittyvää kasettia.
Kirjassa on runoja, lauluja ja leikkejä perheen pienimmille, jotka on säveltänyt Jaakko Löytty. Kirjassa on runojen ja leikkiohjeiden lisäksi laulujen nuotit.
Tämä runokirja löytyy Hämeenlinnan pääkirjaston varastosta, mutta valitettavasti kokoelmissamme ollut kasetti on kuunneltu loppuun eli sitä meillä ei enää ole.
Halutessasi voit jättää kasetista kaukolainapyynnön, jolloin tilaamme kasetin jostakin toisesta kirjastosta niin että voit lainata sen kirjastostamme.
Kaukolainaaminen maksaa kahdeksan euroa. Voit jättää kaukolainapyynnön meille verkossa: https://www.vanamokirjastot.fi/kaukolainat?refId=BzVQuG&culture=fi
Tässä vielä tiedot Kukurikuu kirjasta:...
Kysytty laulu on nimeltään Siksi kiitän. Sen on säveltänyt Tuula Hakkarainen ja sanoittanut Tuula Torikka.
Hakkaraisen tulkinta tästä kappaleesta on hänen cd-levyillään "Tuulessa soi" sekä "Sillalla". Kansalliskirjaston haun perusteella laulusta ei kuitenkaan ole julkaistu nuottiversiota.
Kappaleesta voi kuunnella näytteen Hakkaraisen kotisivulta. Sivulla on myös hänen yhteystietonsa, joten mahdollista nuottia voi halutessaan tiedustella suoraan häneltä.
Tuula Hakkaraisen kotisivu
Tuulessa soi -cd-levyn tiedot Kansalliskirjaston tietokannassa
Hankala saada selvää edes etunimestä, mutta voisikohan suomalaisten taiteilijoiden singneerausmatrikkeli auttaa?
Suurimmat huutokauppakamarit auttavat myös ilmaiseksi töiden arvioinnissa. Heiltä saisi luutavasti varmimman tiedon ja samalla hinta-arvion.
Esim. Bukowski, Hagelstam tai Helander.
Kyseessä on varmaankin Phyllis Rootin ja Jill Bartonin kuvakirja Auton rämä (Rattletrap car, 2001). Kirja ilmestyi vuonna 2004 Taija Mårdin suomentamana.Kirjaa näyttää olevan huonosti saatavilla Suomen kirjastoissa, mutta voit tehdä kirjasto kaukolainapyynnön oman kirjastosi kautta.https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htmhttps://finna.fi/
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan (http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/) mukaan seuraavat Sirpa Kähkösen teokset on käännetty ruotsiksi:Graniittimies (Granitmannen, 2017), Mustat morsiamet (Brudar i svart, 2019), Rautayöt (Järnnätter, 2020),Vihan ja rakkauden liekit (Livsöden i Finlands bortglömda fångläger, 2018).Lisäksi hänen teoksensa Hugo 1918 (2018) on kaksikielinen.Kuopion kaupunginkirjaston tietokannasta löytyvät ruotsiksi Sirpa Kähkösen teokset Järnnätter ja Granitmannen. Niiden saatavuuden voi tarkistaa kirjaston Finna -tietokannasta (https://kuopio.finna.fi/ ).
