Verkkohakuteos Wikipediassa kerrotaan, että Ciceron Valtiosta-teoksen (De re publica) teksti on suurelta osin kadonnut ja että sen parhaiten säilynyt osa tunnetaan nimellä Scipion unennäkö (Somnium Scipionis).https://fi.wikipedia.org/wiki/Valtiosta Melinda-tietokannasta http://melinda.kansalliskirjasto.fi/ löytyi pari tähän teokseen liittyvää viitettä:
Opinnäyte Macrobiuksen kommentit Ciceron teokseen Somnium Scipionis : hyveet ja sielun kuolemattomuus / Kati Mattsson. [Turku], 1999. - Pro gradu -tutkielma : Turun yliopisto, latinan kieli ja Rooman kirjallisuus.
Artikkeli Scipion kyynelistä Konstantinopolin raunioille : Rooman tasavallan valtiosääntöideologia 146 eKr.-1453 jKr. / Juha-Pekka Rentto sisältyy teokseen Oikeustiede =...
Tarkoitatko ravintoloitsija Sedu Koskisesta tehtyä elämäkertaa Yön kuningas (tekijät Sedu Koskinen ja Teemu Potapoff)? Tämä uusi kirja löytyy Vaski-kirjastoistakin Tosin kirjat ovat tällä hetkellä lainassa ja varauksiakin on. Voit tehdä varauksen Vaski-sivustolla:
https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=y%C3%B6n+kuningas+sedu+ko…
Joitain suojeluskuntien marsseja löytyy laulukirjoista Talonpoikaisarmeijan lauluja (julk. 1970) ja Maamiehen laulukirja (1923), mutta Padasjoen suojeluskunnan marssia niistä ei löydy. Marssia ei myöskään selailemalla löytynyt kirjasta "Padasjoen suojeluskunta ja Lotta Svärd 1918-1944", jonka on kirjoittanut Hannu Särkiö ja julkaissut Padasjoen kunta vuonna 2000. Tarkistin myös Viola-tietokannan (https://finna.fi), sieltä löytyi tiedot joidenkin paikkakuntien suojeluskuntamarsseista, mutta valitettavasti ei tästä.
Valitettavasti en löytänyt mitään julkista tilastoa Aurajokeen hukkuneista. Suomen uimaopetus-ja hengenpelastusliitto tilastoi koko maan tasolla hukkuneiden määrää ja heidän tilastonsa löytyvät alla olevasta linkistä:
http://www.suh.fi/tiedotus/hukkumistilastot
Aurajokeen hukkuneista voisi kysyä Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta tai Lounais-Suomen poliisilta. Alla linkit heidän yhteystietoihinsa:
http://www.vspelastus.fi/yhteystiedot
https://www.poliisi.fi/lounais-suomi/yhteystiedot
Näyttäisi vahvasti siltä, ettei teosta ole käännetty japaniksi, sillä Suomalaisen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta osoitteesta http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN japaninkielistä käännöstä ei löydy, eivätkä muutkaan käyttämäni tietokannat kerro, että sellainen olisi ilmestynyt. Japaninkielinen Wikipediakaan ei mainitse mitään käännöksestä.
Grimmin veljesten sadussa Die Bremen Stadtmusikanten toistuu samankaltainen lause muutaman kerran, mutta ainakaan kirjastossa olevassa painoksessa ei juuri kysymässäsi muodossa, vaan näin:
- "Geh mit uns und lass dich auf bei der Musik annehmen…"
- "Geh mit uns nach Bremen, du verstehst dich doch auf die Nachtmusik…"
- "Wir gehen nach Bremen, etwas Besseres als Tod findes du uberall…" (Die Bremer Stadtmusikanten / Brüder Grimm, 1995)
Bremenin soittoniekat : Grimmin satu (1974) - painoksessa suomennokset menevät näin:
- "Tiedätkö mitä, aasi sanoi, voisit lähteä minun mukaani. Olen menossa Bremenin kaupungin soittoniekaksi. Varmasti sinäkin tulisit toimeen musikanttina."
- "Lähde kanssamme Bremeniin. Sinähän osaat pitää yökonsertteja...
Kannattaa ottaa yhteyttä paikkakunnan metsänhoitoyhdistykseen tai metsäyhtiön puunostajalle. Metsänhoitoyhdistykset välittävät pieniäkin puueriä metsäyhtiöille ja kilpailuttavat hinnat. Sahattavaksi kelpaava järeä tukkipuu on arvokkainta puuraaka-ainetta. Myös paikalliset sahat ja piensahurit voisivat löytää käyttöä muutamallekin rungolle.
https://www.keski-uusimaa.fi/artikkeli/422256-nain-lyot-rahoiksi-tontti…
Vasili Grossmanilta on suomeksi luettavissa seuraavat teokset:
Elämä ja kohtalo ( Žizn i sudba, suom. Esa Adrian, 1984)
Tarkoin vartioitu katu (Moskovskaja ulitsa, suom. Ulla-Liisa Heino, 1990)
Kaikki virtaa (Vse tečet, suom. Esa Adrian, 1991)
Teos Narod bessmerten on suomennettu kaksi kertaa nimillä Voittamaton kansa (suom. R. R. Ryynänen, 1945) ja Kansa on kuolematon : kertoelma (suom. L. Helo. 1945)
https://finna.fi
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
AutoWiki-sivusto esittelee 379 automerkkiä ja 87 autoihin liittyvää merkkiä sivuillaan. Monien merkkien nimen selitykset löytyvät sivujen kautta. Automerkin nimi näyttää liittyvän usein yrityksen nimeen, mutta muitakin selityksiä on. Sivusto löytyy alta:
http://www.autowiki.fi/index.php?title=Luokka:Merkit&subcatuntil=Lamborghini#mw-subcategories
Kansainvälisestä elokuvatietokannasta IMDb:stä ei löydy tietoja siitä, että Alistair MacLeanin esikoisteos HMS Ulysses olisi filmatisoitu. Elokuvan filmatisointia kyllä suunniteltiin pariinkin kertaan. Teos on muokattu radiokuunnelmaksi BBC:lle ja esitettiin vuonna 1997.
https://richardedwards.info/2015/01/18/alistair-macleans-hms-ulysses-an-improbable-debut-novel-60-years-ago-for-the-worlds-greatest-thriller-writer/
https://en.wikipedia.org/wiki/HMS_Ulysses_(novel)#Film,_TV_and_theatrical_adaptations
https://www.imdb.com/
Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1901 kyseinen kohta kuuluu näin:
"Pitääkö luomistyössä naisell' olla
Osansa myös?"
http://www.gutenberg.org/cache/epub/22556/pg22556-images.html
Lauri Sipari suomensi saman kohdan seuraavasti:
"Eikö mitenkään voi luoda ihmistä
ilman naisen osuutta?"
Shakespeare William: Cymbeline (suom. Lauri Sipari, 2010)
Ensimmäiset kolme Beatrice Kaspary -kirjaa ilmestyivät suomennoksina pian alkukielisten versioiden jälkeen. Se, että neljättä on saatu odottaa jo useita vuosia, viittaa ikävä kyllä vahvasti siihen, että kustantajan mielenkiinto sarjaa kohtaan on hiipunut. Varmaa tietoa siitä, tullaanko Schatten-kirjaa suomeksi julkaisemaan, pystyy tuskin antamaan kukaan muu kuin Ursula Poznanskin teosten kotimainen kustantaja. Kannattaa siis ottaa yhteyttä Atena Kustannukseen ja tiedustella asiaa sieltä. (https://atena.fi/yhteystiedot).
Englanniksi sarjasta näyttää toistaiseksi julkaistun vain sen ensimmäinen osa.
Yleiskuvaa teollisuuden ja elämäntapojen kehityksestä aikavälillä 1850–1915 kannattaa lähteä etsimään esimerkiksi Suomen historian yleisesityksistä. Saatavilla on useita koko Suomen historian kattavia yleisesityksiä, tiettyihin aikakausiin keskittyviä teoksia sekä johonkin teemaan syventyviä teoksia.
Yksi tuore teos on Juhani Koposen ja Sakari Saaritsan toimittama Nälkämaasta hyvinvointivaltioksi: Suomi kehityksen kiinniottajana (2019), joka käsittelee Suomen taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä 1500-luvulta nykypäivään. Teoksesta löytyy esimerkiksi Sakari Saaritsan kirjoittama artikkeli "Miten Suomi lakkasi olemasta kehitysmaa? Taloudellinen ja inhimillinen kehitys 1800- ja 1900-luvuilla". Toinen tuore esitys on Pertti Haapalan...
'Rakkauden liekki'-kappale löytyy 'Salaa'-nuottivihosta (1999, ISMN M-9001645-0-6 ). Kyseinen vihko löytyy esim. Jyväskylän pääkirjastosta sekä Joensuun pääkirjastosta.
Ystävällisin terveisin Kimmo Keinänen / Helsingin kaupunginkirjasto / Pasilan kirjasto
Helmet-kirjastoista Töölön ja Itäkeskuksen kirjastoissa on asianajajapäivystys, joista saa maksutonta alkuneuvontaa oikeudellisissa asioissa. Lisätietoa Helmetin sivuilta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Toolon_kirjasto/Tapah…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Itakeskuksen_kirjasto…
Erikoislukioiden historia alkoi 1960- ja 1970-luvuilla, kun valtioneuvosto myönsi oikeuden taideaineiden opetuksen painottamiseen neljälle lukiolle: Savonlinnan Taidelukiolle, Kaustisen lukiolle, Kuopion musiikkilukiolle ja Madetojan lukiolle. Vuonna 1991 toimivalta lupien myöntämisessä erikoislukioille siirtyi valtioneuvostolta opetusministeriölle.
Suomen ja samalla Pohjoismaiden ensimmäinen erikoislukio oli "taidekasvatuksessa erityisen koulutustehtävän saanut" Savonlinnan Taidelukio. Suomen Kasvatusopillisen yhdistyksen puheenjohtajan, professori Martti Ruudun ja Savonlinnan kaupunginjohtajan Viljo Virtasen tekemän työn tuloksena valtioneuvosto antoi 17.5.1967 lukion kannatusyhdistykselle luvan kolmiluokkaisen yhteislukion...
Kyseessä on varmaankin Phyllis Rootin ja Jill Bartonin kuvakirja Auton rämä (Rattletrap car, 2001). Kirja ilmestyi vuonna 2004 Taija Mårdin suomentamana.Kirjaa näyttää olevan huonosti saatavilla Suomen kirjastoissa, mutta voit tehdä kirjasto kaukolainapyynnön oman kirjastosi kautta.https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htmhttps://finna.fi/
Kouvolan kirjastoissa on itsepalvelukopiokoneita ja ainakin pääkirjaston kopiokoneella on ollut mahdollista tulostaa myös muistitikulta. Tällä hetkellä kopiokone on valitettavasti huollossa. Muistitikulta voi tulostaa myös kirjaston tietokoneilta.
Hei!
Katsoin asiakastietojasi ja näin, että olet lainauskiellossa, koska lainasi ovat erääntyneet ja myöhästymismaksua on kertynyt 12,60 € (lainauskiellon raja on 10 €). Lainoja ei voi uusia internetissä, jos on lainauskiellossa. Verkkokirjastossa toimimiseen tarvitset myös kirjastosta saatavan lainauskortin, jonka numerosarjan ja tietoihisi tallennetun tunnusluvun avulla voit uusia lainojasi ja varata aineistoa. Tule pikimmiten Hämeenlinnan kirjastoon maksamaan myöhästymismaksu ja palauttamaan tai uusimaan lainasi, niin voimme päivittää tietosi ja tallentaa uuden tunnusluvun uutta lainauskorttia varten. Sen jälkeen voit taas kätevästi toimia verkkokirjastossa.
Terv. Ulla Jousea
