Kuvataidematrikkeli kertoo Albert Edelfeltin debytoineen eli esiintyneen taiteilijana ensimmäisen kerran julkisesti vuonna 1872, jolloin hän esiintyi Suomen Taideyhdistyksen vuosinäyttelyssä. Hän voitti sinä vuonna Dukaattikilpailun toisen palkinnon:
https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/albert-edelfelt-2
https://suomentaideyhdistys.fi/awards-grants/awards/dukaattipalkinto/ar…
Emme löytäneet tietoa, millä teoksilla hän debytoi, mutta Kansallisgallerian sivuilta löytyy kuvia mm. hänen varhaisista töistään (vuosilta 1870-1873), joista osa on maalauksia:
https://www.kansallisgalleria.fi/fi/search?authors[]=Albert%20Edelfelt&…
Teoksessa Albert Edelfelt 1854-1905: juhlakirja (2004) vanhimmat esitellyt maalaukset...
Etsitty kirja taitaa olla Maarit Saarron Skabat (Weilin+Göös, 1982). Kirjan päähenkilö on 16-vuotias Pave. Pave ja hänen veljensä Pepe asuvat isänsä luona vanhempiensa erottua. Pave harrastaa piirtämistä ja maalaamista, minkä lisäksi hän soittaa rockabillyä Pepen bändissä. Paven astma mainitaan kirjassa ohimennen, mutta sillä ei ole siinä niin suurta osaa kuin hänen taide- ja musiikkiharrastuksellaan.
Ainakaan Kansallisarkiston arkistointiohjeissa otsonia ei suositella käytettäväksi arkistoaineiston puhdistamiseen, sillä se hapettaa paperia voimakkaasti. Hapettuminen voi johtaa paperin kellastumiseen, happamoitumiseen ja lopulta haurastumiseen sekä muutoksiin merkintäaineissa.
Lisätietoa: https://arkisto.fi/fi/palvelut/saeilyttaeminen/ohjeet-homeisen-aineisto…
Tällaisia kirjekaverinhakupalveluja ovat esimerkiksi Penpal-Gate https://penpal-gate.net/?hl=en, Global Penfriends https://www.globalpenfriends.com/, PenPal World https://penpalworld.com/ sekä InterPals https://www.interpals.net/. Sivustot saattavat vaatia käyttäjätilin luomisen, jonka jälkeen sivustolta voi etsiä haluamansalaisia hakuilmoituksia tai luoda omansa. Ainakin yllämainituista useimmissa voi etsiä ilmoittajan iän, sukupuolen ja asuinvaltion perusteella.
Lisää erilaisia palveluita löytyy varmasti esimerkiksi Googlesta hakusanoilla 'find a pen pal'.
Kirja on Timo Sandbergin Jäähyväisratsastus (1994).
Lastenkirjainstituutin tietokannassa https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
kirjasta kerrotaan näin:
"Ystävykset Piri eli Pirita ja Sanna touhuavat kuin kotonaan Sireenin ratsastuskoululla, sillä vuosien varrella ovat ihmiset, paikat ja ennen kaikkea hevoset tulleet läheisiksi. Pirin elämään astuu yllättäen Olli, ristiriitainen ongelmakimppu, johon Piri ei oikein osaa ottaa kantaa. Pirillä on poikaystävä Suke, joka parhaillaan toipuu leikkauksesta sairaalassa. Sannan kipeimpiä kokemuksia on jäähyväisratsastus Veeralla, joka on päätetty lopettaa. Vaihtelua arkeen tuo jäyhä ja totinen Kalevi, johon Sanna suhtautuu luonteensa mukaisesti mutkattoman railakkaasti. -...
Austenin keskenjääneeseen teokseen viimeiset luvut kirjoittanut "Eräs toinen nainen" ("Another lady") oli Marie Dobbs, joka kirjailijana käytti myös salanimeä Anne Telscombe. Dobbsin viimeistelemä Sanditon julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1975. Tähän versioon perustuva Marja Helanen-Ahtolan suomennos ilmestyi 1977 nimellä Leikkiä ja totta; vasta toisessa painoksessa kirjan nimenä oli Sanditon : leikkiä ja totta.
Dobbs ei suinkaan ole ainoa Austenin romaanikäsikirjoitusta täydentänyt kirjailija. Vuonna 1925 julkaistua Sanditonia ehätti ensimmäisenä jatkamaan Alice Cobbett: Somehow lengthened : a development of Sanditon ilmestyi 1932. Myös Dobbsin jälkeen yrittäjiä on riittänyt - viimeisimpänä Kate Riordan (2019), Andrew...
Täydellä vatsalla uimisen riski näyttäisi olevan vain myytti. Runsas syöminen tekee olon raskaaksi mihin tahansa rajuun liikuntasuoritukseen, mutta kevyempään uiskenteluun syöminen ei vaikuta. Tästä ja muista kesämyyteistä voi lukea vaikkapa Tiede-lehden artikkelista (20.6.2011):
Onko kesämyyteissä mitään perää? | Tiede
Theodor Tugai -nimi jäi käytöstä siinä vaiheessa kun näyttelijän työt vaihtuivat elokuvaohjaajan tehtäviin. Tämä tapahtui vuoden 1936 aikana. Tulion ensimmäinen ohjaustyö Taistelu Heikkilän talosta sai ensi-iltansa 1.11.1936.
Elokuviensa ruotsinkielisiä rinnakkaisversioita Tulio markkinoi nimellä Theodor Tugai. Tällaisia olivat mm. Silja (Nuorena nukkunut), Kärlekens kors (Rakkauden risti), Oroligt blod (Levoton veri, 1946), Olof - forsfararen (Intohimon vallassa) ja Forsfararnas kvinna (Hornankoski, 1949), Kvinnorna på Forsgården (Mustasukkaisuus, 1953).
https://en.wikipedia.org/wiki/Teuvo_Tulio
https://elokuvauutiset.fi/site/artikkelit/henkiloesittelyt/2757-teuvo-t…
Tulio: levottoman veren antologia / toimittanut Sakari Toiviainen (...
Uskomus tosiaan elää ilmeisen sitkeästi. Keskustelupalstoilta löytyy siihen liittyviä kysymyksiä ja hyvinkin tyhjentäviä vastauksia, mutta koska ne ovat nimettömiä ja vailla lähdetietoja, en viittaa niihin tässä.
Sen sijaan Folko Kullmannin kirjassa Kukkiva koti sanotaan tiiviisti, että sitkeästi elävä uskomus siitä, että kalkki saostuisi vettä seisotettaessa astian pohjalle ei pidä paikkaansa. Myös veden keittämisen teho on kirjan mukaan häviävän pieni.
Kirjastokortti on voitu poistaa tietokannasta, jos sitä ei ole käytetty pitkään aikaan.
Helpoiten asia selviää käymällä kirjastossa. Yli 15-vuotias vastaa itse omasta kirjastokortistaan ja voi hoitaa asian yksin, mukaan tarvitaan henkilöllisyystodistus.
Kirjastossa voidaan tehdä uusi kortti tai PIN-koodi ja samalla päivittää myös yhteystiedot. Uutta PIN-koodia ei anneta puhelimitse.
Isotekstisiä kirjoja on todellakin vähän. Uusia ei juurikaan ole ilmestynyt enää vuosiin. Kirjoja voi etsiä Satakirjastot-verkkokirjastosta osoitteessa https://satakirjastot.finna.fi/ . Kirjoita hakulaatikkoon ”isotekstiset kirjat”. Hakua voit rajata kirjoittamalla myös ”elämäkerrat” tai ”muistelmat” (kaikki ilman ”-merkkejä). Vaihtoehtoisesti voit rajata hakua näytön oikeasta laidasta löytyvillä rajoittimilla aikuisten kirjoihin ja esimerkiksi tietokirjallisuuteen, jota elämäkerratkin ovat.
Koska isotekstisiä kirjoja on vain vähän, voisin suositella myös äänikirjoja. Kirjastosta löytyy äänikirjoja cd- ja mp3-levyillä. Lisäksi Satakirjastot-verkkokirjastosta löytyy e-äänikirjoja: https://satakirjastot.finna.fi/Content/...
Tieliikenneasetuksen (331/1957) luku 6 koski liikennettä polkupyörällä. 26 §:n 6 momentissa todetaan, että takapyörän lokasuojan tulee olla takaosastaan ainakin 20 cm korkeudelta valkoiseksi maalattu ja varustettu tehokkaalla punaisella heijastimella.
Em. asetus kumottiin vuonna 1982 (182/1982). Kyseisessä asetuksessa ei mainita lokasuojan valkoiseksi maalaamista.
Tolkienin lohikäärme Smaugin nimi ei sinänsä tarkoita mitään. Vaikka se vaikuttaakin muinaisnorjan sanalta samalla tavalla kuin vaikkapa Thorin, se on kuitenkin Tolkienin luomus: siitä ei löydy vanhempia esiintymiä.
Catherine McIlwainen kirjasta Tolkien : mies joka loi Keski-Maan löytyy erinomaisen seikkaperäinen selvitys Smaugin mahdollisesta etymologiasta: " -- muinaisenglannista tunnetaan adjektiivi smēah osana muistiin merkittyä loitsua: 'with smēagan wyrme', '(jonkinlaista) matoa vastaan'. -- Smēagan tunnetaan muinaisenglannissa myös verbinä 'harkita perusteellisesti, tunkeutua'. Siinäpä sopiva sana vaaralliselle madolle: tunkeutuva mato. Ja ehkä myös älykkäälle madolle. Muinaisnorjan ormr...
Jos englanniksi on tarve paheksua jotakuta esimerkiksi siitä, että tämä on moittinut toista ominaisuuksista, joita hänellä itsellään on, sopiva sanonta olisi vaikkapa "It takes one to know one".Kun Yhdysvaltain presidentti Joe Biden kolmisen vuotta sitten julkisesti nimitti Vladimir Putinia "tappajaksi", Putin vastasi kutakuinkin kysymyksessä esitetyllä tavalla käyttäen venäjänkielistä sanontaa "Кто так обзывается сам так называется". Kirjaimellisesti tämän voisi kääntää englanniksi muotoon "He who calls names, is called that himself" ('Joka nimittelee, on itse sen niminen'). Englanninkielisissä uutislähteissä Putinin toteamus oli tavallisimmin käännetty juuri turvautumalla sanontaan "It takes one to know one".
Alun perin kokoelmassa Dikter från havets botten (1993) julkaistu runo löytyy suomeksi Pentti Saaritsan kääntämästä Anderssonin runojen valikoimasta Runoja meren pohjalta : runoja vuosilta 1962–1993 (WSOY, 1996).
Banaanikärpäset, joita kenties osuvammin kutsutaan myös hedelmäkärpäsiksi, liittyvät sikäli banaaneihin, että Suomeen banaanikärpäset saapuvat mm. hedelmien mukana - banaanikärpänen ei kykene talvehtimaan Suomessa. Liekö sitten joku huomannut niiden esiintyvyyden juuri banaanien yhteydessä vai mikä lie sanan alkuperä, etymologia. Banaanikärpästen ravinto tai elämä yleisemmin ei siis mitenkään rajoitu banaaneihin: "Ravinnokseen mahlakärpäslajit [joihin banaanikärpänen, Drosophila melanogaster, kuuluu] imevät käymistilassa olevia nesteitä, esimerkiksi hedelmien mehua ja mahlaa. Toukat elävät esimerkiksi mahlassa tai maahan pudonneissa marjoissa ja hedelmissä syöden nesteitä sekä hiivoja ja muita mikro-organismeja."Banaani (banani eli...
Näin selvitti rintasokerin käyttöä ja lääkinnällistä merkitystä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen erikoistutkija Matti Punttila Hiidenkivi-lehden numerossa 5/1996:"Rintasokeri eli (ruskea) kandisokeri on suurina kiteinä esiintyvä ruokosokerilaji, jota valmistetaan aromaattisesta ruokosokerisiirapista. Se oli karamellittoman ajan harvoja makeisia.""Rintasokeria käytettiin toisaalta lieventävänä lääkkeenä joihinkin sairauksiin, etenkin rintatautiin, mistä se ilmeisesti on saanut nimensäkin. Rintatauti näyttää olleen yleisnimitys rinnassa tuntuville hengityselinsairauksille yskästä keuhkotautiin saakka. Rintasokerin lääketieteellinen merkitys lienee rajoittunut siihen, että se vähensi ärsytystä ja näin helpotti oloa."
Kyseessä lienee vanha itämainen tarina, joka on länsimaissa tullut tunnetuksi ainakin W. Somerset Maughamin näytelmään Sheppey sisältyvästä versiosta. Näytelmää ei ole suomennettu.Tarinassa bagdadilainen kauppias lähettää palvelijansa torille. Tämä palaa säikähtäneenä ja kertoo nähneensä siellä Kuoleman, joka oli tehnyt häntä kohtaan uhkaavan eleen. Palvelija pyytää lainaksi hevosta, jotta voi paeta Kuolemaa ja välttää näin kohtalonsa. Näin tehdään, ja palvelija ratsastaa täyttä päätä Samarraan. Sillä välin kauppias menee torille, tapaa Kuoleman ja kysyy, miksi tämä oli uhannut hänen palvelijaansa. Kuolema vastaa olleensa vain yllättynyt nähdessään palvelijan Bagdadissa, sillä hänellä olisi tapaaminen tämän kanssa samana iltana Samarrassa....
