Nykyään uintiharjoittelussa sekä kunto- että kilpauimarit käyttävät apuvälineenä "lättäreitä", eli tekniikkaa ja harjoittelua parantavia kumilenkeillä käsiin kiinnitettäviä käsimeloja.
Olisivatko äitisi pulputtimet olleet jokin aikaisempi uimataito-opetuksessa käytetty, itse tehty versio näistä lättäreistä? Muun muassa alla olevassa linkissä kuvia lättäreistä:
http://www.uintikauppa.fi/uintitarvikkeet/lattarit.html
Helmet-kirjastojen varaston vanhimmista uinnin opetusoppaista ei löytynyt mainintaa tällaisista äitisi pulputtimien kaltaisista opetusvälineistä. Jyväskylän yliopiston sivuilta löytyy laaja Suomalainen uintikirjallisuus -niminen bibliografia, josta löytyy myös vanhoja uinninopetusoppaita:
http://users.jyu.fi/~ikeskine/suokirjat...
Aivan täysin hakemanlaistasi tutkimusta ei ole Suomessa tehty. Aiheen taustoitukseen sopii Georg Haggrén, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen & Anna Wessman: Muinaisuutemme jäljet: Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle. Gaudeamus, 2015.
Liitteessä on teoksia, jotka löytyivät liedet- tai tulisijat ja kivikausi -haulla Melindasta ja Fennicasta.
Jos tutkimuskohde koskee Suomea, kannattaa tarkastaa myös Geologian tutkimuskeskuksen kirjaston anti, asiasanalla kivikausi. Tässä linkki sinne: https://gtk.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Mark Twainin Omaelämäkerta julkaistiin vasta sata vuotta hänen kuolemansa jälkeen vuonna 2010. Osia teoksesta julkaistiin jo aiemmin vuosina 1924, 1940 ja 1959 mutta teos kokonaisuudessaan tuli kirjailijan testamentin mukaisesti julkaisuvapaaksi vasta sata vuotta hänen kuolemansa jälkeen.
Tahdikkaan totuudenpuhujan kommentti päätökseensä myöhäisestä julkaisuajankohdasta:
”Yksi syy siihen, miksi puhun haudan takaa, on juuri se, että haluan kerrankin nauttia siitä, kun voin sanoa kaiken niin kuin haluan, sen sijaan, että patoaisin siitä kumpuavan nautinnon ainoastaan yksityiseen käyttööni. Pystyn haudastani käsin puhumaan rehellisemmin kuin moni historioitsija samassa tilanteessa, sillä siinä missä he eivät pysty kuvittelemaan, miltä...
Vaikea kysymys. Tässä muutamia ehdotuksia, mutta varmasti emme voi tietää, mitä kirjailija on ajatellut. Myös lukija voi ja saa tulkita sadun toisin kuin kirjailija on ajatellut.
- Astrid Lindgren, Ronja, ryövärintytär
- Yrjö Kokko, Pessi ja Illusia
- C. S. Lewis, Narnian tarinat
- Gösta Knutsson, Pekka Töpöhäntä -kirjat
Alla vielä linkki uutiseen, jossa pohdiskellaan Pekka Töpöhäntä -kirjojen mahdollista yhteyttä toiseen maailmansotaan:
https://yle.fi/uutiset/3-6019584
Yhteistä kirjoille on ainakin yritys selviytyä.
Laurisen ja Valtasaaren Kolmas lukukirjani -koulukirjassa on runo Punatulkku (s. 98-100), jossa punatulkku ja varpuset sanailevat pihlajanmarjojen syömisestä ja toinen toistensa ulkonäöstä.
Helsingin Sanomien vanhat numerot ovat luettavissa Pasilan kirjaston lehtiosastolla. Näin vanhojen vuosikertojen ollessa kyseessä lehtiä voi lukea mikrofilmattuina. Laitteen mikrofilmien lukemiseen voit varata Varaamon kautta.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Palvelut
https://varaamo.hel.fi/
"Kari" on Suomessa vain miehen nimi, mutta mm. Ruotsissa ja Norjassa se on naisen nimi (lyhyt muoto nimestä Katarina), joka tosiaan lausutaan "Kaari". Myös monissa muissa maissa tunnetaan naisen nimi "Kari", esimerkiksi Intiassa on 2 miljoonaa sen nimistä naista, Nigeriassa miljoona. Ei ole mitään järkevää perustetta ajatella suomalaista Karia ja norjalaista Karia kaimoina. Näennäisesti näin on, todellisuudessa ei.
Heikki Poroila
Kirjasto ottaa vastaan vain hyväkuntoisia kirjoja ja kirjat on tuotava kirjastolle. Aikuisten kirjoja voimme ottaa 1-10 kpl ja lasten-ja nuortenkirjoja 1-20 kpl. Isompien määrien kanssa kirjastolta voi pyytää kokoelmavastaavan yhteystiedot ja lähettää sähköpostilla listan tai kuvan kirjoista. Viestiin kannattaa jättää yhteystiedot, jos haluaa tietää päätyivätkö kirjat kokoelmiin vai eivät. Pääkirjaston vanhan kirjastotalon aulassa on kierrätyskärry, johon voi myös jättää kirjoja kiertoon.
Lauseiden väliin ei tule pilkkua, sillä lauseet ovat rinnasteisia eli niitä yhdistää rinnastuskonjunktio ja niillä on yhteinen jäsen eli verbi osata. Jälkimmäisessä lauseessahan merkitys on ’kuka ei osaa koskaan’, mutta verbiä ei vain toisteta, jolloin se yhdistää molempia lauseita.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta osoitteesta http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/pilkku/ohje/86 löytyvät tiiviit pilkkusäännöt ja linkkejä vielä yksityiskohtaisempiin ohjeisiin.
Nimistöjen ja nimien merkitysten ja taustojen selvittämisessä on suositeltavaa kääntyä Kotimaisten kielten keskuksen https://www.kotus.fi/ puoleen. Alla on heidän ystävällisesti meille lähettämänsä vastaus kysymykseen paikannimien nainen-johdoista.
"Nimi on voinut muodostua na/nä-loppuisesta henkilönnimestä. Tällöin esimerkiksi Paakkunaisessa ja Horttanaisessa paikannimen taustalla olevaan henkilönnimeen onkin yhdistetty johdos -(i)nen. Paikannimen taustalla voi olla alkuaan myös paikan ominaisuuksia kuvaava adjektiivi- tai substantiivijohdos, kuten karinainen, ahvenainen tai halkinainen. Kaksikielisen alueen paikannimissä nainen/näinen-johdinta on selitetty niin, että johdin on korvannut nimen lopussa olevan ruotsin sanan...
Luulen, että Tiltuveitsi on perheen omaan historiaan pohjautuva sana.
Aivan varma en ole. Asiaa kannattaa vielä kysäistä Kotimaisten kielten keskuksesta. https://www.kotus.fi/
Sanakirjoista en löytänyt samantapaisia ilmaisuja. Ainoastaan google-kääntäjä määritteli Tiltu-sanan latviaksi ja silloin sen merkitys olisi suomeksi silta.
Suomen murteiden nettisanakirja Kaino ei tunnistanut Tiltua. http://kaino.kotus.fi/sms/
Suomenkielen sanakirjat viittaavat toisen maailmansodan aikaisiin Tiltuihin, jotka levittivät venäläistä propakandaa suomen sotilaille. Tämän tulkinnan aika on 1900-luvun alussa väärä.
Pieni täydennys:
Kotimaisten kielten keskus vastasi:
"Kiitos kysymyksestä! Suomen murteiden sana-arkistosta ei...
Artisti-sana on vakiintunut merkitsemään nimenomaan viihdetaiteilijaa tai esittävää taiteilijaa. Sana on päässyt myös jo Kielitoimiston sanakirjaan.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
https://fi.wiktionary.org/wiki/artisti
Tietoja kutiamisesta on kyselty tällä palstalla aiemminkin.
Tässä linkki vastaukseen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/miksi-kutitus-naurattaa-tai-miksi?language_content_entity=fi
Asiasta on kirjoitettu netissä muuallakin:
https://www.voice.fi/terveys-ja-hyvinvointi/a-135575
Tässä mainitaan mm. että mikäli ihmisellä on normaalia korkeampi tai matalampi herkkyys kosketukselle, kutiaminen voi tuntua epämiellyttävältä eikä se saa naurua aikaan.
Iltalehden artikkeli kutinasta: https://www.iltalehti.fi/terveys/a/2013123017882897
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/15843/2010_samk_lehtinen_jaana.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Tässä Jaana Lehtisen opinnäytteessä ”Terveydenhoitajan ja asperger-nuoren tukikeskustelu” tuodaan esille...
Toivottavasti joku elokuvatuottaja huomaa toivomuksesi.
Vielä en löytänyt muuta elokuvallista aineistoa (tai vihjeitä sellaiseen) kuin kirjatrailerin. https://www.youtube.com/c/jarimakipaa/
Kenties voisit elokuvaa odotellessa tehdä omia kirjatrailereita nettiin?
Ian Tysonin kappaleen Four strong winds nuotti sisältyy esimerkiksi nuottijulkaisuihin New giant book of rock (1988), Neil Young: Complete music. Volume 3 : 1974-1979 (1984), Neil Young anthology : easy guitar (1999) ja Comes a time (1978).
Nuottijulkaisut kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Voit tarkistaa niiden saatavuuden Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Gambina on eräs Alkon (tuolloin Alkoholiliike Oy) vanhimmista tuotteista. Se on sekoitettu punaisesta vermutista ja ginistä ja maustettu appelsiininkuorella. Lisätietoa löytyy esim. Viinimaa-sivustolta: https://viinimaa.fi/juomat/vakevat-viinit/gambina.
Hei!
Kyseessä lienee Arvo Turtiasen runo Isänmaan joulu, joka löytyy ainakin teoksesta Lapsuuden joulu: Rakkaimmat joulurunot
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1742558__Slapsuuden%20joulu%20joulurunot__Orightresult__U__X2?lang=fin&suite=cobalt
Runossa on kohta: Jos se on silli, Hyvää joulua!
Jos se on peruna, Hyvää joulua!
ja muutakin ruokaa mainitaan pitkin runoa
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11rc.px/
Tilastokeskus tarjoaa väestöä koskevaa tietoa. Ylläolevasta Tilastokeskuksen tietokannasta ei ole mahdollista valita tietoja syntymävuoden perusteella, mutta voit valita vuoden 2019 sekä ikäluokat 60-64 ja 65-69. Tietokannan mukaan 60-69 -vuotiaita eli 50-luvulla syntyneitä henkilöitä oli vuoden 2019 lopussa 716 579.
Tästä Chris Bradfordin sarjasta on tosiaan suomennettu kolme kirjaa vuosina 2009, 2010, ja 2011. Meillä kirjastossa ei ole tietoa mahdollisista uusista suomennossuunnitelmista. Suomennokset on julkaissut WSOY. Jos haluat, voit kysyä heiltä lisätietoa. Yhteystiedot löytyvät alta:
https://www.wsoy.fi/yhteystiedot/toimitus
Pahoittelen, että olet saanut pelin sijasta tyhjän kotelon. Asia selviää, kun menet käymään lähimmässä Helmet-kirjastossa, annat kotelon kirjaston palvelupisteen henkilökunnalle ja kerrot, että kotelo oli tyhjä. Henkilökunta voi sitten ruveta selvittelemään puuttuvan pelin kohtaloa ja tehdä sinulle varauksen toiseen kappaleeseen samasta pelistä. Ei tästä sinulle mitään muita vaikeuksia koidu kuin se vaiva, että joudut käymään kirjastossa ja sitten vielä odottelemaan, ennen kuin saat pelin.
Useimmissa kirjastoissa konsolipelit lainataankin henkilökunnalta eikä automaatista, koska pelikotelot pidetään hyllyissä tyhjillään ja niissä on ilmoitus, jossa kehotetaan pyytämään kotelon sisältö henkilökunnalta. En tiedä, mitä kirjastoa käytit,...
