Oletan, että haluat käyttää Kemin kirjastoa.
Kemin kaupunginkirjastossa näyttäisi olevan tarjolla varattava opintolukusali ja kaksi tutkijanhuonetta.
Niitä voi varata sivulta:
http://www.kemi.fi/kirjasto/tila-ja-laitevaraukset/
Tiloja voi varmaan tiedustella myös puh. 016 258 252,
puh. 016 258 253 tai kirjasto@kemi.fi
Kolikkoa näkemättä on vaikea arvailla mitään. Mahdollisesti kolikkoa on jälkeen päin käsitelty asiaankuulumattomalla tavalla, jolla ei ole mitään tekemistä kolikon alkuperäisen painamisen tai numismatiikan kanssa.
Suositeltavaa on näyttää kolikkoa numismaatikolle. Alan liikkeitä löytyy mm. Tampereelta.
Elintarvikkeita mitattiin vanhastaan hyvin monenlaisilla mittayksiköillä. Desimaaleihin perustuva metrijärjestelmä (mm. metri, litra ja gramma) kehitettiin Ranskassa 1700-luvulla. Suomessa siirryttiin metrijärjestelmän käyttöön 1800-luvun lopulla.
Varsinaista syytä siihen, miksi juuri yksi litra ja 500 grammaa ovat vakiintuneet pakkauskooksi maidolle ja voille, en ole onnistunut löytämään. Tuntuu kuitenkin loogiselta, että pakkauskoko on tasaluku: yksi litra tai puoli kiloa. Jo ennen kuin maito myytiin pakattuna, käytettiin ns. tinkimaidon myyntiin yleensä litran mittaa.
Atrian sivuilla kerrotaan, että jauhelihan teollinen tuotanto alkoi vuonna 1992, kun Atria toi ensimmäisenä valmiiksi pakatun jauhelihan...
Kupariyöt on varmasti tutustumisen arvoinen kirja.
Tekijä: Armas K. Baltzac; Andrew K. Baltzac
Kustantaja: Gloria Kustannus
Vuosi: 2018
Kirjan takakansi kertoo näin: "Ainutlaatuinen kirja Suomen historiasta. Miten liittyvät toisiinsa sisällissodan aikaisten ihmisten selviytyminen, Suomen mustalaisten osuus tähän historian kipeään ajanjaksoon, Mannerheim ja nuori savolaspoika nimeltä Viktor? Kupariyöt on ihmeellinen tarina nuoresta Viktorista, jota yritetään houkutella välillä valkoisten ja välillä punaisten puolelle. Viktorilla on vastassaan Mannerheim, jota punaiset kutsuvat paholaiseksi. Viktor on seissyt punaisten ja valkoisten keskellä: näkyväisen maailman rajalla - kuilun ja valon portailla - kuolemanpelossa ja...
Suomessa maksetaan nykyään ns. lainauskorvausta eli kirjoittajat saavat pienen korvauksen siitä, että heidän fyysisinä teoskappaleitaan (paperikirjoja) lainataan julkisen kirjaston kautta. Lainauskorvaus määräytyy vuosittain käytettävissä olevan määrärahan (tällä hetkellä noin 14 miljoonaa euroa) ja kokonaislainamäärän perusteella eli kakku ei kasva (ellei eduskunta korota summaa), vaikka lainausmäärä kasvaisikin. Yksittäisen kirjoittajan kohdalla voidaan kuitenkin sanoa, että mitä useampia lainoja kohdistuu juuri hänen teoksiinsa, sitä suuremman korvaussumman hän saa. Tämä "lisäys" on kuitenkin pois kaikkien muiden yhteisestä korvaussummasta, joten kirjoittajia ryhmänä ei voi taloudellisesti tukea lainojen määrää kasvattamalla....
Nimistöjen ja nimien merkitysten ja taustojen selvittämisessä on suositeltavaa kääntyä Kotimaisten kielten keskuksen https://www.kotus.fi/ puoleen. Alla on heidän ystävällisesti meille lähettämänsä vastaus kysymykseen paikannimien nainen-johdoista.
"Nimi on voinut muodostua na/nä-loppuisesta henkilönnimestä. Tällöin esimerkiksi Paakkunaisessa ja Horttanaisessa paikannimen taustalla olevaan henkilönnimeen onkin yhdistetty johdos -(i)nen. Paikannimen taustalla voi olla alkuaan myös paikan ominaisuuksia kuvaava adjektiivi- tai substantiivijohdos, kuten karinainen, ahvenainen tai halkinainen. Kaksikielisen alueen paikannimissä nainen/näinen-johdinta on selitetty niin, että johdin on korvannut nimen lopussa olevan ruotsin sanan...
Tässä muutama kirjavinkki. Toivottavasti näistä löytyy kiinnostavaa ja viihdyttävää kesälukemista.
Becky Albertalli: Minä, Simon, Homo Sapiens
Becky Albertalli: Sydänsurujen kääntöpuoli
Holly Bourne: Oonko ihan normaali? (trilogian ensimmäinen osa)
Sarah Crossan: Yksi
Jenny Han: Pojille joita joskus rakastin
Siri Kolu: Kesän jälkeen kaikki on toisin
Jennifer Mathieu: Näpit irti!
Satu Mattila-Laine: Myyty tyttö
Karen M. McManus: Yksi meistä valehtelee
Juuli Niemi: Et kävele yksin
Jennifer Niven: Yksi täydellinen päivä
Rainbow Rowell: Eleanor & Park
Angie Thomas: Viha jonka kylvät
Ainakaan Hessen nimissä julkaistun suomeksi käännetyn lyriikan joukosta tällaista runoa ei löydy. On mahdollista, ettei sitä ole lainkaan suomennettu.
Hermann Hesse on tavallisesti ilmoitettu tämän Das Leben, das ich selbst gewählt -nimisen runon kirjoittajaksi, mutta täyttä varmuutta sen tekijästä ei ole. Se ei ole peräisin yhdestäkään Hessen julkaisemasta kirjasta, eivätkä sitä tiettävästi ole Hessen kirjoittamaksi pystyneet vahvistamaan sen paremmin hänen saksalainen kustantajansa Suhrkamp kuin Hesse-museoiden asiantuntijat Saksassa ja Sveitsissä.
Gotlannista on löytynyt öljyä ja vuosien 1974-1992 välisenä aikana siellä tuotettiin noin 100000 kuutiometriä korkealaatuista raakaöljyä. Sekä Gotlannista että Öölannista on löytynyt vähäisissä määrin kaasua. Kivihiiltä on löytynyt muutamasta harvasta paikasta Ruotsin luoteis Skånessa, mutta nekin hiilivarat ovat hyvin pieniä ja heikkolaatuisia.
Lähteitä:
Lindström, M., Lundqvist, J., & Lundqvist, T. (2000). Sveriges geologi från urtid till nutid (2. uppl. ed.). Lund: Studentlitteratur. ISBN: 9789144008752
Magnusson, N. H., Lundqvist, G., & Regnell, G. (1963). Sveriges geologi (4. upplagan ed.). Stockholm: Norstedts.
http://resource.sgu.se/produkter/regeringsrapporter/2017/RR1705.pdf
https://www.natursidan.se/nyheter/forbud-...
Espoon Marttojen sivuilta löytyy esiliinan historiaa. Aiemmin esiliinasta on mm.voinut päätellä käyttäjänsä ammatin tai aseman. Historia löytyy alla olevasta linkistä:
https://espoonmartat.marttayhdistys.fi/esiliinan-historiaa/
Esiliinasta on tehty myös väitöskirja: Esiliina aikansa kehyksissä: moniaikaista tekstiilikulttuuria ja representaatioita kodista, perheestä, puhtaudesta ja käsityöstä 1900-luvun alkupuolen Suomessa / Outi Sipilä (University of Eastern Finland, 2012). Alla linkki verkkoversioon:
https://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-0985-5/urn_isbn_978-952-61-0985-5.pdf
Verkkoportaali Arjen historia -sivustolta löytyy kuvia vanhoista esiliinoista:
http://arjenhistoria.fi/actions/search.php?s_class=2...
Tässä on Pekka Kivimaan vastaus kysymykseen. Pekka Kivimaa on Suomen suurimman arkkuvalmistajan SHT-Tukun toimitusjohtaja. Julkaisen tekstin hänen luvallaan.
Miksi arkku tarvitaan?
Arkun merkitys
Arkku edustaa hautajaisissa vainajaa, joten useimmiten omaiset kiinnittävät sen valintaan runsaasti huomiota. Taloustutkimuksen mukaan arkun valinnassa omaisille tärkeintä on se, että arkku edustaa vainajan persoonaa ja muistuttaa tälle tärkeistä asioista. Arkussa voi näkyä vainajan kiinnostuksen kohteet, harrastus tai työ, asuinpaikka tai vaikkapa kesämökin maisema järven tai meren rannalla. Arkkuja on siksi tarjolla hyvin erilaisia.
Hautaustavalla ei ole merkitystä arkun valinnassa, vainajan elämä ja arvot saavat...
Mekään emme onnistuneet selvittämään mistä sarjasta voisi olla kyse. Selasimme lehdistä vanhoja tv-tietoja vuosilta 1998 ja 1999, jolloin Karvista esitettiin TV2:ssa. Lähimmäksi kuvaustasi osui yhdysvaltalainen Ipanat (Rugrats), mutta siinä ei puhuta ranskaa eikä se sijoitu koulumaailmaan.
Yksi mahdollinen sarja voisi olla huippusuosittuun sarjakuvaan perustuva Titeuf, josta tehtiin tv-sarja aivan 2000-luvun alussa. Sarja on sveitsiläinen ja sen tapahtumissa liikutaan myös koulumaailmassa.
http://sarjakuvat.eurocomics.info/titeuf.html
Antamallasi kirjastokortin numerolla ei löydy tietoja. Yksi mahdollisuus on, että jos et ole käyttänyt kirjastokorttia kahteen vuoteen, tiedot on automaattisesti pyyhitty pois. Sinun kannattaa käydä kirjastossa paikan päällä selvittämässä asia. Tarvittaessa sinulle tehdään uusi kirjastokortti. Muista ottaa mukaan henkilötodistus.
Hei,
olisikohan kyseessä voinut olla esimerkiksi Kylli-tädin vieraana, joka näkyisi ainakin Ylen elävässä arkistossa julkaistun vuoden 2008 lopulla...? Juonesta kerrotaan seuraavaa:
"Pikkuinen kisu-misu oli eksynyt metsään. Kuutamo loi suuret, pelottavat varjot kissan ylle.
Yllättäin pikku kissan eteen ilmestyi kissahaltiatar. Kissahaltiattaren ympärillä kimaltelivat pienet jalokivet.
Kirkkaan kuutamon alla metsän pikku eläimet viettivät joulujuhlaa. Paikalla oli jänöjussi, pieni karhunpentu, pitkäkuono kettu ja orava. Myös kissahaltiatar ja kisu-misu osallistuivat juhlaan.
Juhlien jälkeen kissahaltiatar saattoi kisu-misun kotiin."
Aiheesta löydät tietoa ja videokatkelman täältä:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/12/08/kylli-tadin-...
Duodecimin Terveyskirjaston sivuilla kerrotaan, että suurimmalta osin kohonnut verenpaine (=verenpainetauti) johtuu elintavoista, mutta syynä voi olla myös perinnöllinen taipumus. Koko artikkelin voi lukea Terveyskirjaston sivuilta:
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…
Mainitsemasi käännös sitaatista on julkaistu ainakin Jarkko Laineen toimittamassa Suuri sitaattisanakirja -teoksessa (Otava, 1989). Laine käänsi Mark Twainin tuotantoa, joten kyseinen sitaattikäännöskin saattaisi olla Laineen itsensä tekemä.
https://fi.wikiquote.org/wiki/Is%C3%A4#cite_note-SSSK-91-2
Mark Twainin aforismeja ja sitaatteja on koottu myös teokseen Sopimattomia elämänohjeita. Suomentajana kirjassa on Eino Vastaranta. Mainitsemasi sitaatin hän on kääntänyt seuraavasti: "Ollessani 14-vuotias isäni oli tietämätön, hädin tuskin siedin häntä lähelläni. Mutta kun täytin 21, hämmästyin miten paljon hän oli oppinut."
Mark Twain: Sopimattomia elämänohjeita (Savukeidas, 2015)
Kirjan jälkisanoissa Vastaranta...
Hei,
Kuvan perusteella vaikuttaisi olevan marmoriristihämähäkki (kuva esim täällä: https://laji.fi/taxon/MX.201494/images), joka on yleinen Suomessa. Sitä on aika eri näköisiä, mutta netin kuvahaulla löytyy myös väritykseltään vastaavia yksilöitä.
Kasvien ja hyönteisten tunnistuksessa voi käyttää apuna vaikkapa iNaturalist-sovellusta, joka kuvan perusteella osaa ehdottaa mahdollista oikeaa lajia.
Lähes tähän tapaan alkaa Mikko Kilven kirjoittama runo, joka löytyy kokoelmasta "Hellyydestä" (WSOY, 1972).
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1338891
Kysymysten oikea osoite on Filatelistiliitto. Sieltä löytyvät vastaukset kaikkiin kysymyksiisi. https://www.filatelisti.fi/liitto/
Muita postimerkkeilystä kiinnostuneita voit löytää esim. Liiton Filatelistifoorumilta. https://filatelistiforum.org/index.php/postimerkkeily
Voit myös ottaa yhteyttä paikallisiin kerhoihin. https://www.filatelisti.fi/kerhot/
Netistä löytyy monia muitakin keskustelupalstoja harrastajille mm. Suomi24.fi harrastuspalstoilla. https://keskustelu.suomi24.fi/harrastukset/keraily/postimerkkeily
Kirjastoista löytyy myös postimerkkiluetteloita. Tosin kirjat ovat melko vanhoja. Helmet hakutulos
Esimerkiksi seuraavat kirjat voisivat olla asiassa avuksi: Alborough: Miro ja uusi veli, Horse: Pikkukani ja uudet vauvat, Leblanc: Kun minusta tuli isoveli, Lobel: Äiti rakastaa aina sekä McAllister: Rakastan sinua, pikku Eelis. Näissä kaikissa käsitellään tunteita, joita pikkusisaruksen syntymä voi aiheuttaa sekä muistutetaan siitä, että rakkautta riittää kaikille.
Rekolan Eetu ja ruma Rusina on hieman pidempi ja humoristinen tarina sisarkateudesta. Myös perinteinen Wolden Sanna ja pikkuveli sekä Robberechtin Tyttö, joka tahtoi takaisin äidin vatsaan, voisi olla mukava lukea yhdessä. Holabirdin Anniina ja pikkusisko -kirjassa pikkukoululainen Anniinan on aluksi vaikea asettua isomman sisaruksen rooliin. Monissa näistä kirjoista...
