Vuonna 1987 Helsingissä kouluvuosi alkoi tiistaina 18.8. Tämä tieto löytyi päivälehdestä(HBL), mutta asian voinee vielä tarkistaa Helsingin kaupungin opetusvirastosta.
Kysymyksille on perusteltu tarve, sillä 1. maailmansodan viimeisten päivien tapahtumista on kirjoitettu paljon ympärysvaltojen näkökulmasta, mutta niukemmin saksalaisesta näkökulmasta.
Myös näihin kysymyksiin oli haastavaa löytää tarkkoja ja täysin luotettavia vastauksia. Useissa internet-lähteissä on kuitenkin tuotu esille, että viimeinen 1. maailmansodassa ammuttu saksalainen sotilas olisi ollut Leutnant (vänrikki) Tomas, ja että hänet olisi ammuttu varsinaisen aselevon jälkeisessä sekavassa tilanteessa. On kuitenkin syytä muistaa, että kyseinen fakta on hyvin pitkälti sopimuksenvarainen asia.
1. maailmansodan viimeisenä päivänä 11.11.1918 on laskettu kaatuneen vielä kaikkiaan yli 10 000 sotilasta - asemia käskettiin pitämään viimeiseen...
Jean-Claude Carrièren ranskankielisen teoksen 'Ne pensez pas vous débarrasseur des livres' englanninnos 'This is not the end of the book: a conversation curated by Jean-Philippe de Tonnac /Jean-Claude Carrière & Umberto Eco, London: Harvill Secker, 2011.' on saatavissa Helsingin yliopiston Kansalliskirjaston avokokoelmasta. Kokoelman ainoa kappale on tällä hetkellä lainassa.
Saksankieleisen laitoksen nimi on ‚Die große Zukunft des Buches‘, mutta sitä ei ole saatavissa Suomesta. Tarkistus tehtiin yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta sekä Frank-monihausta (http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/
Helsingin yliopiston kirjaston aineistoluetteloa voi selata vapaasti internetissä osoitteessa https://finna.fi ....
Digilehtien kotikäyttäjä: Kirjaudu ensin CS Library verkkokirjastoon ja mene tietokantasivulle, klikkaa sen jälkeen lehti auki ja käytön pitäisi toimia, jos lehteä on oikeus käyttää etänä.
Kirjastossa oleva käyttäjä: Asia on vielä vaiheessa. Nyt voi lukea vain Pressdisplaytä kotikäyttäjän kanssa samalla tavalla, mutta tulevaisuudessa käyttäminen tulee muuttumaan niin, että kirjautumista ei tarvita.
Valitettavasti en osaa vastata kysymykseen. Pääkaupunkiseudun yhteisestä HelMet tietokannasta löytyy useampia John Donnen teoksia, löytyiskö niistä vastausta. Samoin yliopiston Melinda tietokannasta löytyy Donnen teoksia.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sdonne%20john__Orightresult_…
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_…
IndieFlix –elokuvapalvelu on kaupallinen palvelu, jonka kanssa kirjasto on tehnyt oman sopimuksen noin 6000 elokuvan käyttöoikeudesta.
Kun kirjautuu palveluun, käyttötilin tiedot näyttävät, että käyttäjä on kirjaston asiakas (Helmet membership / Helmet –kirjaston patron). Asiakkaan ei tarvitse enää erikseen hyväksyä käyttöehtoja voidakseen käyttää palvelua.
Lisäohjeita voi kysyä Helmet -palautteen kautta. Palautelomake löytyy osoitteesta http://www.helmet-kirjasto.fi/helmet-palaute/ .
Valitettavasti tämä LP-levy MUISTO VAIN on ainoa äänite, jolla tämä Katja Riipisen säveltämä laulu on julkaistu. Tätä albumia (Bluebird BBL1057, julkaistu myös c-kasettina) ei näyttäisi myöskään olevan Suomen yleisten kirjastojen kokoelmissa. Sen pääsee kyllä kuunteleemaan Kansalliskirjastossa ja Jyväskylän yliopiston kirjaston tiloissa.
Pikaisella haulla löysin ainakin yhden käytetyn levyn tarjouksen: http://www.kane.fi/prestashop/fi/lp-levyt/207942-tuominen-jamppa-muisto… eli Kane Recordsilla se näyttäisi olevan kympillä. Anselmin Aarteet tarjoaa sitä vielä halvemmalla: http://www.anselminaarteet.fi/vinyylit.php?tyyli=24 Näitä kannattaa kysellä.
Heikki Poroila
Ainakin nämä liittyvät aiheeseen:
Katri Kirkkopelto: Piki
Katri Kirkkopelto: Molli
- molempiin liittyy tietokirjat
Riitta Nisonen: Eipäs juupas (kuvatietokirja)
Ursel Shaeffer: Hups, ollaan ihmisiksi! - Hauska käytöskirja
Hiukan edellisiä löyhemmin:
Suzanne Chiew: Myyrä ja mahtava lento
ian Whybrow: Harri ja dinot pelaavat jalkapalloa
Paul Stewart: Ollaan taas ystäviä
Jane Chapman: Hiiren parhaat ystävät
Angela McAllister: Hyi, eihän tuo le hirviö (perhe, sisaruus, omat vahvuudet, erilaisuuden hyväksyminen)
Kohta kertoo tilanteesi varausjonossa ja myöhemmin varatun aineiston matkasta luoksesi.
18/21 tarkoittaa, että jonossa on 21 varausta ja Sinä olet sijalla 18.
Kun vuorosi tulee, on aineisto ensin tilassa "matkalla" ja saavuttuaan noutokirjastoon, sen tilaksi muuttuu "odottaa noutoa".
Tanskalaisen Johannes Møllehaven (s. 1937) laajasta tuotannosta ei valitettavasti ole suomennettu yhtään teosta, ei siis myöskään tätä vuonna 2009 ilmestynyttä teosta, joka tanskankieliseltä nimeltään on Det ender godt.
https://finna.fi
https://da.wikipedia.org/wiki/Johannes_M%C3%B8llehave
Aivan muistamasi mukaista laulua emme onnistuneet löytämään. Jyväskylän yliopiston Suomen Kansan eSävelmät -sivuston kautta löytyi kansansävelmä, joka alkaa näin Hyvää iltaa! Terveisiä sanon minä sulle. Miten lienee asiasi, valita ne mulle!: Tiedot kappaleesta löytyvät alta:
http://esavelmat.jyu.fi/savelma.php?numero=ls4_3634&uil=
Sivuston mukaan kappale löytyisi Laulusävelmät IV -teoksesta. Hyvä kokoelma vanhoja kansanlaulusävelmäkokoelmia löytyy Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta. Alla yhteystiedot:
https://www.finlit.fi/fi/yhteystiedot/kirjasto#.W21t3E32SUk
Elintarvikkeita mitattiin vanhastaan hyvin monenlaisilla mittayksiköillä. Desimaaleihin perustuva metrijärjestelmä (mm. metri, litra ja gramma) kehitettiin Ranskassa 1700-luvulla. Suomessa siirryttiin metrijärjestelmän käyttöön 1800-luvun lopulla.
Varsinaista syytä siihen, miksi juuri yksi litra ja 500 grammaa ovat vakiintuneet pakkauskooksi maidolle ja voille, en ole onnistunut löytämään. Tuntuu kuitenkin loogiselta, että pakkauskoko on tasaluku: yksi litra tai puoli kiloa. Jo ennen kuin maito myytiin pakattuna, käytettiin ns. tinkimaidon myyntiin yleensä litran mittaa.
Atrian sivuilla kerrotaan, että jauhelihan teollinen tuotanto alkoi vuonna 1992, kun Atria toi ensimmäisenä valmiiksi pakatun jauhelihan...
Anita Hallaman kuolinsyytä ei ole julkisuudessa kerrottu. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu julkaisee vain muutenkin julkistettua yksityishenkilöihin liittyvää informaatiota.
Heikki Poroila
Suomessa käytetty termi "alamaailma" lienee suora käännös englanninkielisestä termistä "criminal underworld", jolla tarkoitetaan erilaisten rikollisjärjestöjen epävirallista maailmaa omine sääntöineen ja valtataisteluineen. Termillä tarkoitettiin varhaisemmassa mytologiassa manalaa tai muuta taivaan alapuolella olevaa, vähemmän houkuttelevaa maailmaa. Teollistumisen myötä termi "alaluokka" syntyi kuvaamaan kaikkein heikoimmassa ja alistetuimmassa asemassa olevia työläisiä. Rikollismaailmaa kuvaamaan termi yleistyi vasta 1900-luvun alussa lähinnä Yhdysvaltain esimerkin kautta. Elokuvien ja romaanien myötä termi on levinnyt kaikkialle maailmassa.
Heikki Poroila
Ian Tysonin kappaleen Four strong winds nuotti sisältyy esimerkiksi nuottijulkaisuihin New giant book of rock (1988), Neil Young: Complete music. Volume 3 : 1974-1979 (1984), Neil Young anthology : easy guitar (1999) ja Comes a time (1978).
Nuottijulkaisut kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Voit tarkistaa niiden saatavuuden Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Sitä, koska kirjan saa, on hieman vaikeaa arvioida. Varausjonon eteneminen riippuu esimerkiksi siitä, kuinka monta kappaletta kyseistä kirjaa on hankittu Vaski-kirjastoihin, kuinka pian varaukset noudetaan ja kuinka kauan yksittäinen kirja on kullakin asiakkaalla lainassa. Joku saattaa ehtiä lukea kirjan parissa päivässä, joku taas voi pitää sitä koko kuukauden. Myös kuljetukset voivat pidentää kirjan siirtymistä asiakkaalta toiselle, jos seuraavan varaajan valitsema noutopaikka ei ole sama kuin kirjasto, johon kirja palautuu.
Tekstejä siteerataan yleensä niiden alkuperäisessä muodossa, joten kääntäminen ei ehkä ole hyvä idea. Tämä lause ei ole peräisin Aristoteleen omista teksteistä, vaan Diogenes Laertioksen kuuluisien filosofien elämäkerroista, kirja 5, 20. Diogeneen tekstissä lause kuuluu näin Aristoteleeltä kysyttäessä mitä on olla ystävä/mikä on ystävä= τί ἐστι φίλος, hän vastasi yksi mieli joka elää kahdessa ruumiissa= μία ψυχὴ δύο σώμασιν ἐνοικοῦσα. Teos löytyy alkuperäiskielellä verkosta Bibliotheca Augustanasta, https://www.hs-augsburg.de/~harsch/graeca/Chronologia/S_post03/DiogenesLaertius/dio_ph05.html
Sana ystävyys perusmuodossa on φιλία.
Tuohon, miten hyvin nykykreikan taitaja kykenee lukemaan Aristotelesta tai Homerosta...
Jos haluat nimenomaan tietokirjallisuutta, näistä voisi aloittaa:
Suomen romanien historia (2012)
Mikko Heikinheimo: Romanit (2015)
Aija Kuparinen: Vanhojen tie (2017) - kirjassa on 14 romanivanhuksen haastattelu.
Lisää kiinnostavaa luettavaa löytyy kirjoittamalla Vanamo-verkkokirjaston hakuun "romanit". Tulosta voi rajata tarvittaessa esimerkiksi aineistolajilla tai kirjastolla. Täältä näkee myös teosten saatavuuden.
https://www.vanamokirjastot.fi/
Kuvio on luultavimmin tyylitelty muuriankkuri. (vrt. Akaa)
Muuriankkuri symboloi yhtenäisyyttä ja yhdistämistä. Paasikivi yrittikin uransa aikana aina neuvotella, sovitella ja toimia diplomaattisesti. Kansallisbibliografia
Heraldisia värejä ovat kulta, hopea, punainen, sininen, vihreä, purppura ja musta. Paasikiven vaakunaan valikoitunut sininen varmaan yhdistyy Suomen lippuun, vesistöihin ja Suomalaisen puolueen väri. https://fi.wikipedia.org/wiki/Sininen
J.K. Paasikiven vaakuna
Vaakunasta voisi varmaan tiedustella myös Suomen heraldisesta seurasta.
