Mest lästa svar

Fråga Läst Betyg Besvarad Öppna Svar
Hyvää päivää taas kerran! Seuraava kysymys: Mistä juontuvat suomalaisten sukunimien päätteet, esim. -nen, -la? Entä venäläisten -ov? Löytyykö mitään hyvää… 520 Suomalaisten sukunimien historiaa löytyy esimerkiksi näistä kirjoista: "Otti oikean sukunimen" : vuosina 1850-1921 otettujen sukunimien taustat / Pirjo Mikkonen (2013) Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala (2000) Se tavallinen Virtanen : suomalaisen sukunimikäytännön modernisoituminen 1850-luvulta vuoteen 1921 / Sirkka Paikkala (2004)
Muistin juuri yhden kirjan jota luettiin minulle lapsena, ei mitään hajua kuinka vanha kirja varmaan kuitenkin 2000 luvun alusta. Siinä oli kissa joka oli… 520 Etsimäsi kirja on Ritva Toivolan Miiru ja balettitossut (Weilin+Göös, 1983).
Olen vuosia kaipaillut vanhaa joululaulua jossa toistuu sana "riihihiiripiiri". Tuo voisi siis hyvin olla kappaleen nimi. Olen kuullut sen radiosta kerran ja… 520 "Riihi-hiiri"-niminen laulu, joka on osa musiikkikertomusta "Riihentontun joulu", on kuunneltavissa YouTubessa, joten voit tarkistaa kuuntelemalla, onko laulu etsimäsi. Musiikkikertomuksen laulut on säveltänyt Åke Granholm ja tekstin on kirjoittanut Saukki eli Sauvo Puhtila. Riihentontun joulu 2 YouTubessa: https://www.youtube.com/watch?v=_OtKUjlXczo (Riihi-hiiri alkaa suunnilleen kohdasta 1:58)  
Moikka! Olen yrittänyt löytää lapsuuteni satukirjaa. Kirjassa oli muistaakseni 24 satua, sitä luettiin aina joulun alla, mutta tarinat eivät varsinaisesti… 520 Kirja on nimeltään "Tulevaisuuden maa" (Lasten Keskus, 1999). Se sisältää eri tekijöiden kirjoittamia tarinoita ja toimii kuin joulukalenteri siten, että jokaiselle päivälle 1.12.-6.1. on oma tarinansa. Lisäksi kirjan alussa on johdantotarina ja lopussa päätöskertomus. Kirja on syntynyt pohjoismaisena yhteistyönä. Tarinoiden kirjoittajat ja kuvittajat ovat Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Islannista. Joulukuun 1. päivän tarina on nimeltään "Kilimandjaro". Siinä termiitit lähtevät vaellukselle. Joulukuun 17. päivän tarina on nimeltään "Vanha mukava kuu". Johdantotarinassa "Tarinoita Jubarille" tähtilapsi Jubar sairastuu ja tarvitsee lääkkeeksi tarinoita, jotka tuovat iloa, uskoa, toivoa ja rakkautta. Näitä ja Kertomusten...
Onko Toivo Kärjen kappaleeseen Tähdenlento saatavilla nuotteja? Esittäjinä on ollut mm. Henry Theel ja Rauli Padding-Somerjoki. 520 Toivo Kärjen säveltämä ja Lauri Jauhiaisen sanoittama jenkka "Tähdenlento" sisältyy nuottiin "Toivesävelmiä", osaan 1 (Fazerin musiikkikauppa, 1949). Laulu alkaa: "Näätkö tähtien lentävän iltaisin". Nuotissa on laulun sanat, melodia ja sointumerkit.
Ketkä ääninäyttelijät esiintyvät kuunnelmassa kuoleman juhlapyhät? 520 Keskeisissä rooleissa Kuoleman juhlapyhät -kuunnelmasarjassa näyttelivät Hannu Lauri (Etsivätarkastaja Carter), Jarkko Rantanen (Etsiväkonstaapeli Nuttall), Eero Saarinen (Poliisikersantti Plummer), Topi Reinikka (Arthur Ferris) ja Aarre Karén (Farnham). Heidän lisäkseen kuunnelmassa on useita muita näyttelijöitä. Saat tarkemman listan sähköpostiisi. Rodney Wingfieldin kirjoittaman kuunnelmasarjan ohjasi Rauni Ranta ja sitä esitettii Ylellä vuosin 1985 ja 1991. Yle Arkisto
Etsin elokuvaa Aapo. Aapo-elokuvan ohjaus: Tero Jartti. Tuotanto: GNUfilms Oy ja Villealfa Filmproductions Oy, 1994. Elokuva on esitetty Ykkösellä edellisen… 520 Tero Jartin elokuvasta Aapo (1995) on tehyt VHS-tallenne, jota näyttäisi olevan kirjastolainauksessa vielä yksi kappale Vaara-kirjastojen kokoelmissa Joensuun kaupunginkirjastossa. Voit tilata kasetin kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta. DVD-tallennetta elokuvasta ei ole. https://finna.fi/Record/vaarakirjastot.160836 https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_148549 Sinun kannattaa tehdä Ylelle elokuvasta uusintaehdotus. https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
Mikä vanha ulkomainen elokuva..Mies piilotti radion sisään huumeita ja nainen jää kiinni. Mies pääsi kuin koira veräjästä. Nainen joutuu vankilaan ja joku… 520 Hei, Juonikuvaus osuu lähes täysin yksiin australialaisen minisarjan Bangkok Hilton kanssa (1989, pääosissa mm. Nicole Kidman & Denholm Elliot.  Kolmiosainen sarja esitettiin Suomessa muistaakseni aika tuoreeltaan 1990-luvun alussa.
Osaatko laskea: 3 - 3 x 6 + 2 = 520 Kun noudatetaan matematiikan laskujärjestystä, lasku menee: 3 * 6 = 18 3 - 18 = -15 -15 + 2 = -13   Yhtälö voidaan tarkistaa netistä löytyvällä WoltramAlpha-laskuohjelmalla https://www.wolframalpha.com/input?i2d=true&i=3+-+3+x+6+%2B+2+  
Ihminen on syntynyt Kemijärvellä 1950-luvun alussa. Passissa hänen syntymäkotikunnakseen on merkitty Kemijärven mlk. Miten tämä on mahdollista, sillä… 520 Kemijärvi oli yksi Lapin taajaväkisistä yhdyskunnista vielä 1950-luvulla. Taajaväkinen yhdyskunta oli Suomen aikaisempien kunnallislakien mukaan maalaiskuntaan kuuluva asutuskeskus, jolla oli rajoitettu itsehallinto-oikeus. ”Kemijärven kauppalan perustamispäätös annetiin 6.06.1956. Tätä ennen taajaväkinen yhdyskunta oli määrätty lakkautettavaksi 1.1. 1956. Entisestä emäkunnasta oli erotettu melkein elinvoimainen keskusta ja jäljelle jätetty huomattavasti vähemmän mahdollisuuksia omaava maalaiskunta… ” Lähde: Kemijärven historia. 2, Kemijärvi 1870-luvulta 1970-luvun alkuun / Risto Kuosmanen. Kemijärvi : Kemijärven kaupunki, 1978 Näiden tietojen perusteella voi sanoa että ennen vuonna 1957 oli jo maalaiskunta. Tätä...
C. M. Bellmanin Fredmanin laulun nro 8 ("Ack, om vi hade, go vänner, en så") on suomentanut Reino Hirviseppä / Palle. Suomennos kulkee mm. nimillä "Unkarin… 520 Reino Hirvisepän (Palle) toisen ja kolmannen säkeistön sisältävästä Fredmanin 8. laulun suomennoksesta en onnistunut löytämään ennen vuotta 1986 julkaistua painettua versiota. Silloin kolmisäkeistöinen Unkarin viiniä ilmestyi valikoimassa Pallen parhaat : "kulttuurikuplittajan" kuusi vuosikymmentä. 60-luvun lopulla perustettu Bellman-kvartetti levytti kappaleen vuonna 1984 ilmestyneelle levylleen Lähteelle istukaamme, ja kvartetin 20-vuotisjuhlan kunniaksi keväällä 1987 julkaistiin 26 Hirvisepän Bellman-suomennosta sisältävä nuottikokoelma Bellmanilta : Carl Michael Bellmanin lauluja mieskvartetille ja -kuorolle. Kokoelman toimittajan ja kvartetin 2. tenorin Aatu Leinosen esipuheessa kerrotaan kvartetin Bellman-ohjelmistosta...
Missä Veikko Huovisen novellikokoelmassa on tarina "Jutta Grahnin aviomies"? Minulla oli lainassa CD-kokoelma, joka on peräisin vuodelta 2009: "Lyhyet… 520 Jutta Grahnin aviomies ilmestyi ensimmäisen kerran Huovisen novellikokoelmassa Rasvamaksa. Se sisältyy myös Huovis-valikoimiin Vapaita suhteita ja Naiset on kultia.Etsityistä tarinoista jälkimmäinen voisi olla niin ikään Rasvamaksasta löytyvä Ruhtinaspari tunturihotellissa – olkoonkin, että Ruotsin kuninkaallisista tässä ei ole kyse, vaan "M:n ruhtinasparista". Tähän sisältyvä ateriointitapahtuma on kerrottu ruhtinaan ja ruhtinattaren ajatuksina tähän tapaan: "Nyt minä leikkaan tuosta pihvin suipommasta päästä palasen. Minäsiirrän veitsellä parsan kappaleen lihapalan päälle ja vetäisen edelleen veitsellä kastiketta pihvin palan päälle" – ja niin edelleen. Ruotsin kuningasparista kerrotaan Rasvamaksan novellissa Kukistunut monarkki.Mitään...
Mikä on suržyk? 519 Suržyk on on nimitys, jota käytetään Ukrainassa yleisesti puhutusta ukrainan ja venäjän kielten seka- ja välimuodosta.   Lähde Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sur%C5%BEyk
Olisiko mahdollista löytää suomennoksena Edith Södergranin runo, joka alkaa: Älkää suostuuko…. ….keskellä myös Oppikaa ojentamaan käteenne…. Saaritsan… 519 Kyseessä lienee Ruusualttari-kokoelman runo Voimakkaille, joka alkaa "Paetkaa yksinäisyyteen! Olkaa miehiä! / Älkää suostuko surkastuneiksi kääpiöiksi -- " Loppupuolelta löytyvät säkeet "Oppikaa nousemaan kuin aallot myrskyssä. / Ojentakaa veljille kätenne, maailma muuttuu toiseksi." (Pentti Saaritsan suomennos Södergran-valikoimasta Tulevaisuuden varjo; runo sisältyy myös Södergranin lyriikan yksiin kansiin kokoavaan kirjaan Elämäni, kuolemani ja kohtaloni : kootut runot). 
Voinko lähettää johonkin oman kirjan ja kysyä onko se hyvä ja että se arvioitais 519 On olemassa useitakin eri tahoja, jotka tarjoavat arvostelupalvelua kirjoittajille ja joihin voi lähettää oman käsikirjoituksen arvioitavaksi. Näistä maineikkaimpia ovat varmaankin Nuoren Voiman Liiton arvostelupalvelu ja Kriittisen Korkeakoulun arvostelupalvelu, mutta myös uusia, hyviä arvostelupalveluita on viime vuosina perustettu. Alla listattu muutamia arvostelupalveluja, linkeistä löydät yhteystiedot ja hinnat: https://nuorenvoimanliitto.fi/arvostelupalvelu https://www.kriittinenkorkeakoulu.fi/kriittinen-korkeakoulu/arvostelupa… https://www.marimoro.fi/arvostelupalvelu http://osuuskumma.fi/osuuskumma-kustantamo/arvostelupalvelu/ https://proosakuiskaaja.fi/hinnasto/  
Mistä löytyy lastenrunoja "pieni sievä nöpöstiina metsätietä tallusteli kivikuppi kainalossa, oman äidin asialla..." 519 Maija Konttisen runo "Repo-Mikon rangaistus" alkaa: "Pupu-Jussin tylleröinen, pieni, näpsä Nöpöstiina kivikuppi kainalossa metsätietä tallusteli oman äidin asialle." Runo sisältyy esimerkiksi Satu Koskimiehen toimittamaan "Eläinrunojen kirjaan" (Kirjayhtymä, 1997), vuonna 1931 julkaistun "Kodin ja koulun ensimmäisen kirjan" kahdennentoista uudistetun painoksen näköispainokseen (Otava, 1994) ja kirjaan "Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta" (WSOY, 1993). Lisää lähteitä voit etsiä Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta: https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta  
Voidaanko vielä nykyään kansanedustaja poistaa salista tai määrätä määräajaksi ns. jäähylle, kuten aikanaan esimerkiksi Veikko Vennamo ja kumppanit? 519 Suomen perustuslain https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 31 § mukaan "Kansanedustajalla on eduskunnassa oikeus vapaasti puhua kaikista keskusteltavana olevista asioista sekä niiden käsittelystä. Kansanedustajan tulee esiintyä vakaasti ja arvokkaasti sekä loukkaamatta toista henkilöä. Jos kansanedustaja rikkoo tätä vastaan, puhemies voi huomauttaa asiasta tai kieltää edustajaa jatkamasta puhetta. Eduskunta voi antaa toistuvasti järjestystä rikkoneelle kansanedustajalle varoituksen tai pidättää hänet enintään kahdeksi viikoksi eduskunnan istunnoista." Perustuslaissa on vahva suoja kansanedustajan työlle eikä kansanedustajaa voi estää saapumasta täysistuntoon. Em. pykälän mukaan on mahdollista että eduskunta...
Mistä Fono.fi -äänitetietokantaan kirjatut tiedot ovat vuosien saatossa tulleet, siis mistä/miten ne on kerätty? 519 Fono.fi:n esittelyssä kerrotaan seuraavaa: Fono.fi sisältää tiedot Yle Arkiston, aiemmin Ylen Äänilevystön, kokoelmiin hankituista musiikkiäänitteistä vuodesta 1974 alkaen.  Fono.fi:ssä on tietoja myös vanhemmista Yle Arkiston musiikkikokoelmista, mm. suomalaisista 78-kierroksen levyistä vuosilta 1920-60 sekä populaarimusiikin vinyylilevyistä vuosilta 1955-65.  Fono.fi:ssä on myös tiedot Ylen kantanauhoista, eli musiikkiäänitteistä, joihin Yle on hankkinut pysyvät julkaisuoikeudet. Fono.fi:hin on tallennettu mm. musiikkiäänitteen, esimerkiksi CD-levyn nimi, pääesiintyjä sekä levynumero  musiikkiäänitteen sisältämien kappaleiden tiedot, mm. teoksen nimi, säveltäjä, sanoittaja, esittäjä ja musiikkilaji Fono.fi:n...
Minulla on tieto, että Helsingin 1923 maisteriptomootion kantaatin kirjoitti V A.Koskenniemi: Toukokuun lauluja, osa II. Se alkaa: Oi Toukokuu, oi toivon kuu,… 519 Helsingin yliopiston vuoden 1923 promootiossa 31.5. esitettiin promootiokantaattina Leevi Madetojan säveltämä kantaatti, jonka hän oli säveltänyt jo vuoden 1914 promootioon (Promotionskantaten år 1914, op22). Se on sävelletty sopraanolle, sekakuorolle ja orkesterille. Sen tekstin on kirjoittanut Ernst V. Knape, suomenkielisen käännöksen V. Vesala. Tilaisuudessa kantaatin esittivät laulajatar Marta von Fieandt, [Helsingin?] "ruotsalainen Oratoriokuoro" ja Helsingin kaupunginorkesteri Robert Kajanuksen johdolla. V. A. Koskenniemen juhlaruno ”Toukokuun lauluja” jaettiin läsnäolleille. Koskenniemi oli siis promootiorunoilija, mutta ei kantaattirunoilija.   Lähteitä: Halonen, Tero: Promootio : elävän yliopistoperinteen historiaa (Otava...
Onko Jyväskylässä sijaitseva Sulunharju reunamuodostuma vai harju? Jos ei, niin mikä jääkauden jälki se on? 519 Jyväskylän Korpilahdella sijaitsevasta Sulunharjusta ei löydy juurikaan tietoa painetuista tai sähköisistä lähteistä. Kannattaa olla yhteydessä suoraan geologian asiantuntijoihin, esim. Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen osastoon: Geotieteiden ja maantieteen osaston yhteystiedot | Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta | Helsingin yliopisto (helsinki.fi). Jääkaudesta ja historiallisesta geologiasta löytyy yleistietoa mm. seuraavista kirjoista: Isomäki, Risto: Miten Salpausselät syntyivät (2015) Jääkaudet (toim. Marjatta Koivisto) (2004)