Emme löytäneet tietoa, että Mustapään Muistosta olisi varsinaista julkaistua ruotsinnosta, joskin epävirallisia yritelmiä on olemassa. Mia Berner kertoo muistelmateoksessaan PS - Merkintöjä suruvuodelta (Tammi 1986, s. 225-226, suom. Liisa Ryömä) hänen ja Saarikosken puhuneen Mustapään kääntämisen vaikeuksista ja Muisto-runosta:
Varsinkin yhdestä runosta puhuimme usein ja eräänä päivänä Pentti pani pöydälle yrityksensä numero kaksi. Ei lopullisena ruotsalaisena tulkintana, ei hän uskonut siihen pystyvänsä, mutta lähinnä lähtökohdaksi jatkuville keskusteluillemme ja avuksi minulle, mikäli tohtisin ryhtyä hiomaan pidemmälle Pentin luonnosta. Minä tohdin, yksityiskäyttöön, mutta emme koskaan harkinneet julkaisemista tällä vaikealla alueella...
Hei,
Näissä on käytännössä vain yksi syy. Niitä ei myyty tarpeeksi. Itse asiassa harvalta ulkomaiselta kirjailjalta on suomennettu koko tuotanto. Uusia dekkaristeja ilmestyy sitä tahtia, että jossain vaiheessa joidenkin kiinnostus vähenee uusien teiltä. Kirjoihin perustuva Bones-sarja varmaan auttoi myyntiä, mutta näyttäisi ettei tarpeeksi, koska kirjojen suomentaminen lopetettiin sarjan olessa vielä käynnissä. Muidenkin Reichsin tyyppisten kirjojen suosiohuippu taisi olla juuri tuossa kirjojen suomentamisvuosien tienoilla. WSOY:ltä voi tietysti kysyä tarkemmin, mutta tuskin he jatkavat suomentamista kerran lopetettuaan.
Toivottavasti uusista (ja miksei vanhemmistakin) jännityskirjailijoista löytyy yhtä mieluisia luettavia.
Nuottivertailu varmisti, että Pitkä matka on kauas on alkuperäiseltä nimeltään It’s a Long Way to Tipperary. Judge ja Williams sävelsivät sen vuonna 1912. Laulu oli suosittu Britannian armeijan keskuudessa ensimmäisen maailmansodan aikana.
Konela aloitti Ladan maahantuonnin vuonna 1971. Vuonna 1997 yhtiön nimi muutettiin Delta-Autoksi. Lada-autojen maahantuonnin yhtiö lopetti vuoden 2012 alussa.
https://www.deltamotorgroup.fi/uutiset/delta/delta-motor-group-75-vuott…
https://www.deltamotorgroup.fi/uutiset/konserni/delta-lopettaa-ladan-ma…
Helsingin Sanomien arkistohaun perusteella Konelalla oli liike Pitäjänmäen Strömbergintiellä (Strömbergintie 6) 1980-luvulla.
Mangoldi eli lehtijuurikas on juurikkaiden (Beta vulgaris) sukuun kuuluva kasvi. Sen villi alkuperäinen muoto on merijuurikas (Beta vulgaris subsp. maritima), josta on kehitetty erilaisia muotoja viljelykäyttöön. Näitä ovat rehujuurikas, sokerijuurikas, valkojuurikas, keltajuurikas, punajuurikas, lehtimangoldi sekä ruotimangoldi. Nämä poikkeavat toisistaan sekä käyttötarkoitukseltaan että ulkomuodoltaan, mutta kuuluvat edelleen samaan kasvisukuun.
Juureksiksi kutsutaan puolestaan viljelykasveja, joita yhdistää käyttötapa eli juuren, alkeisvarren tai varren turvonneen osan käyttäminen ravinnoksi. Juureksiin kuuluvat esimerkiksi porkkana (Daucus carota), lanttu (Brassica napus ssp. rapifera) ja edellä mainittu punajuurikas eli...
Runo on nimeltään Trubaduurin odotuspuhe ja se on kokoelmasta Huojuvat keulat, vuodelta 1946. Löytyy myös kokoelmasta Hellaakoski: Runot (1977), ISBN 9510082759, s.293.
Valitettavasti kuvien tai signeerauksen perusteella emme pysty tunnistamaan töiden tekijää. Teidän kannattaa kääntyä asiantuntevan taidevälittäjän puoleen.
Suurinosa taidemuseoista ja gallerioista on suljettu maanantaisin. Onnistuimme löytämään vain muutamia, jotka ovat avoinna myös maanantaisin.
http://www.millesgarden.se/
http://www.thielska-galleriet.se/
Tukholman taidegallerioita ja niiden aukioloaikoja:
http://www.stockholmtown.com/templates/CategoryList___2919__SV.aspx?cat…
Tukholman museot:
http://www.stockholmsmuseer.com/
Hei!
Valitettavasti hakemaasi käännöstä ei löydy. Lahden kaupunginkirjastolla on käännösrunotietokanta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi, johon on kerätty käännösrunoutta laajalti. Siellä ei ollut kyseistä runoa. Omasta rekisteristämme löytyivät samat viitteet Lahden kanssa, eli Heredialta on suomennettu vain muutama runo (suosituin lienee Uinti). Googlaamalla en myöskään löytänyt kyseistä runoa käännettynä suomeksi enkä englanniksi.
Kirjastot ottavat vastaan kirjalahjoituksia tarpeen mukaan. Joissakin kirjastoissa on myös kierrätyskärry, johon voi jättää pienehkön määrän kirjoja asiakkaiden poimittaviksi. Kannattaa käydä jossakin kirjastossa kysymässä suoraan heiltä. Kouluistakin kannattaa kysyä suoraan.
Mitä hitaammin ohjelma ja laitteisto polttaa uuden levyn, sitä vähemmän siinä on todennäköisesti ns. lukuvirheitä. Musiikkilevyillä asialla ei ole suurempaa merkitystä, mutta datalevyjä poltettaessa pienikin luku- tai polttovirhe voi johtaa siihen, ettei ohjelma tms. toimi ollenkaan.
Alhaisemmat polttonopeudet myös säästävät laitteistoa, jota huippunopeudella käyttäminen kuluttaa. Eli jos polton kanssa ei ole kiire, on aina suositeltavaa käyttää huippunopeutta alhaisempaa nopeutta. Hiljaa hyvä tulee.
Heikki Poroila
Useassa HelMet-kirjastossa varaukset ovat itsepalveluvaraushyllyssä. Asiakas noutaa varuksensa tällaisesta itse ja lainaa sen automaatilla. Automaatilla lainattaessa tarvitaan kirjastokortin lisäksi nelinumeroinen pin-koodi. Jos asiakkaalla ei vielä ole koodia, sen saa kirjastosta, jossa on henkilökuntaa paikalla esittämällä kirjastokorttinsa ja henkilöllisyystodistuksensa.
Kattavin apuraha-aiheinen sivusto lienee Suomen ylioppilaskuntien liiton apurahatietokanta:
http://apurahat.syl.fi/
Muita apurahatietokantoja ylläpitäviä sivustoja ovat mm. Suomen kulttuurirahasto ja Säätiöpalvelu.
http://skr.fi/
http://www.saatiopalvelu.fi/apurahan-hakijalle.html
Ykkössuositukseni on Jostein Gaarderin Sofian maailma . Kyseessä on nuortenkirja, joka romaanin muodossa esittelee länsimaisen filosofian historiaa antiikin filosofeista 1900-luvun loppupuolelle asti. Antaa todella hyvät perustiedot filosofian historian tärkeimmistä hahmoista ja heidän ajatuksistaan.
Tietokirjoista nostaisin esiin Urpo Harvan teoksen Suuria ajattelijoita: suppea filosofian historia .Kyseessä ei ole varsinaisesti nuorille lukijoille suunnattu kirja, mutta 95-sivuinen tiivis paketti käy läpi suuret nimet Aristoteleesta Nietzscheen.
"Valkoisen diskurssin" mukaista kaunokirjallisuutta on vaivattomimmin löydettävissä välittömästi sodan jälkeen sekä 20- ja 30-luvuilla kirjoitettujen teosten joukosta. Termi on peräisin Elina Martikaisen tutkimuksesta Kirjoitettu sota. Tässä muutama esimerkki:
Maila Talvio, Kurjet
"Talvion teos edustaa valkoista arvomaailmaa painottaen sodan luonnetta vapaussotana. Päähenkilönä on kirkkoväärtin tytär Riikka Tuuna, joten teosta voi pitää yrityksenä valaista sotaa erityisesti valkoisen naisen näkökulmasta."
Joel Lehtonen, Kuolleet omenapuut
"Joel Lehtosen novellikokoelma Kuolleet omenapuut kuvaa itäsuomalaisen pikkukaupungin -- herrasväkeä ja ympäröivän maaseudun rahvasta. Sota on aiheena kokoelman viimeisissä novelleissa Muttisen Aapeli...
Tarkoitatko Savonlinnan ja muiden Lumme-kirjastojen e-aineistoa? Tarvitset kirjastokortin numeron lisäksi korttiin kuuluvan tunnusluvun. Jos sinulle ei ole sitä, saat sen käymällä kirjastossa. Ota kirjastokortti ja henkilökortti mukaan. Joidenkin e-kirjojen lukemista varten tarvitaan myös lukuohjelma. Alla olevista linkeistä löytyvät ohjeet hakemiseen ja käyttöön. Kysy tarvittaessa lisää kirjastosta.
https://www.savonlinna.fi/kirjasto/kirjaston_aineistot/e-kirjat
https://www.savonlinna.fi/kirjasto/kirjaston_aineistot/e-lehdet
Tässä kaksi ehdotusta, joista kumpikaan ei kyllä täysin vastaa kuvaustasi:
- Susi ja surupukuinen nainen / Tuula Rotko
- Sudenmorsian / Aino Kallas
Kirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammon sivustolla on kansikuvahaku, josta voi hakea vaikkapa kirjoja, joiden kannessa on susi (kuvana, nimenä tai tekijänä). Aika monen kirjan kannessa se esiintyykin, alla linkki susi-haun tulokseen:
https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch?s=susi&o=title_asc
...
