Kappale tunnetaan myös nimellä Sydänvika Rock. Etsin sanoja molemmilla nimillä mm. Suomen kansallisdiskografia Violasta, Helmet-tietokannasta ja internetistä, mutta tuloksetta.
Kappale löytyy kuitenkin levyltä The Mopott show, saatavuus Helmet-kirjastoista ks.
cd-muotoisena: http://www.helmet.fi/search*fin/tmopott/tmopott/1%2C1%2C2%2CB/frameset&…
lp-levynä:
http://www.helmet.fi/search*fin/tmopott+show/tmopott+show/1%2C1%2C2%2CB…
Valitettavasti cd-levyn esiteliitteessäkään ei ollut laulun sanoja. Lp-levyn mahdollista esitettä tms. en pystynyt tarkistamaan, koska se on tällä hetkellä lainassa.
Grimbergin Kansojen historia -kirjasarjan uusimmat painokset (3. uud. laitos) ovat ilmestyneet 1980-1985. Tarkemmat tiedot löytyvät Suomen kansallisbibliografia Fennicasta:
https://finna.fi
Eri kirjastot menevät hyvinkin eri aikoihin kiinni - ja kesäaikana eri aikaan kuin talvella. Kirjastojen aukioloaikoja kannattaa käydä etsimässä Kirjastohakemistosta, https://hakemisto.kirjastot.fi/
Tekijänoikeuslain 12 §:n mukaisesti julkistetusta teoksesta (laillisesti valmistetusta ja välitetystä) saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten. Tämä koskee myös äänitteitä. Kopiosuojaamattoman levyn voi ilman muuta kopioida myös mp3-soittimeen ja kopiosuojatunkin, jos kopioinnin voi tehdä kiertämättä tai purkamatta levyllä mahdollisesti olevaa "tehokasta teknistä toimenpidettä" eli suojausjärjestelmää. Kiistanalaista on, mikä on tehokas suojaus. Nykyisellä tekniikallahan äänitallenteiden suojaus on melko vaivattomasti purettavissa. Tämän voinee tulkita niin, että tehokkaana suojauksena pidetään menetelmää, joka purkaminen edellyttää varta vasten valmistettua tietokoneohjelmaa tai teknistä laitetta.
Lähde :...
Kyseessä on H. C. Andersenin satu Lumikuningatar.
Sadusta on ilmestynyt useita eri käännöksiä ja tulkintoja. Myös moni kuvittaja on tarttunut aiheeseen. Lumikuningattaresta on tehty elokuvia ja se on sovitettu myös näyttämölle.
Tässä muutama HelMet-kirjastojen kokoelmista.
Andersen, H. C., Pieni merenneito ja muita Andersenin satuja, Otava, 1981. Suomentaneet Martti ja Sirkka Rapola. Kuvitus Kaarina Kaila.
http://www.helmet.fi/record=b1137820~S9*fin
Andersen, H. C., Lumikuningatar ja muita satuja, Valitut Palat, 2005. Suomeksi kertonut Leena Laulajainen. Kuvitus Anastasia Arhipova.
http://www.helmet.fi/record=b1741068~S9*fin
Andersen, H. C., Andersenin satuja, Weilin+Göös, 1984. Suomentaneet Eeva-Liisa Manner ja Kaija Pakkanen. Kuvitus...
Molemmat laulut löytyvät suomeksi teoksesta Disney laulukirja : suosittuja lauluja Disney-elokuvista (julk. Warner/Chappell Music Finland oy, 1998 ISBN 951-757-435-5). Laulu Karhun elämää (Bear necessities) löytyy sivulta 36, suomennos Pekka Lehtosaari ja laulu Apinalaulu (I wanna be like you/ the monkey song) löytyy sivulta 34, sama suomentaja. Kirjaa voit tilata kaukolainaksi suurimmista suomalaisista kirjastoista tai voit tilata laulujen sanat myös kopioina oman kirjastosi kautta. Tosin kaukolainaus on maksullista, hinnat vaihtelevat 20-50mk.
Kreatiinilla tarkoitetaan yleensä kreatiinimonohydraattia. Sitä syntetisoituu elimistössä, mutta sitä on mahdollista käyttää myös lisäravinteena. Duodecim-lehden artikkelin mukaan kreatiinin käytöllä lihaskuntoharjoittelun yhteydessä voidaan lisätä merkittävästi maksimivoimaa, lihasmassaa ja rasvattoman kudoksen massaa ja parantaa sprinttisuorituksia. Tutkimuksissa lihasvoiman on havaittu lisääntyvän keskimäärin 8 prosenttiyksikköä ja suorituskyvyn 14 prosenttiyksikköä. Lihastohtorina tunnetun Juha Hulmin blogitekstissä kerrotaan, että kuntosaliharjoittelussa kreatiinin hyöty kuukauden käytön jälkeen on 1-2 toistoa lisää per sarja.
Kreatiinitaso palautuu normaaliksi n. kuukauden kuluttua käytön lopettamisesta. Kreatiini sitoo nestettä...
WADA:n (World Anti-Doping Agency) verkkosivuilta kohdasta Resources löytyy kahdenlaisia tilastoja (Laboratory statistics, Testing statistics). Näissä tilastoissa tulokset on ryhmitelty pääasiassa urheilulajin tai kilpailun mukaan. Laboratory statistics -osastosta löytyvät tiedot vuodesta 2003 lähtien, Testing statistics -arkisto ulottuu vain vuoteen 2008.
http://www.wada-ama.org/en/Resources/Global-Statistics/testing-statisti…
IAAF:n verkkosivun Testing statistics -osioon on tilastoitu sen valvonnassa tehtyjen testien määrä. Historical Doping Control Statistics (1990-2010) -tilastossa on lisäksi mainittu yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuissa todettujen positiivisten testitulosten määrä.
http://www.iaaf.org/antidoping/statistics/index...
Riippuu aivan kirjasta! Miljööhän tarkoittaa tarinan tapahtumaympäristöä: aikaa ja paikkaa, johon kirjan tapahtumat sijoittuvat.
Jännityskirjallisuudessa on useita alalajeja, joista löydät enemmän tietoa vaikkapa Kirjasammosta tai Anna-Maria Toivosen Kieli- ja kirjallisuus -blogista. Klassisten salapoliisiromaanien (esim. Agatha Christie) tapahtumapaikkana on usein maaseutu tai yläluokkainen kartano, nk. kovaksikeitetyt dekkarit (esim. Raymond Chandler) tapahtuvat yleensä suurkaupungin sykkeessä ja moderni rikoskirjallisuus voi sijoittua melkeinpä mihin tahansa.
Saapumisilmoituksessa on henkilökohtainen asiakasnumero (tarkistusluku), jonka perusteella saapuneen varauksen voi noutaa itsepalveluhyllystä.
Varatun niteen voi lainata automaatista ainoastaan sillä kortilla, jolle varaus on tehty.
Toisen henkilön kortilla tehtyä varausta lainattaessa jollekin muulle kortille täytyy asioida asiakaspalvelutiskillä, jolloin valtakirjasta ei ole haittaa. Mukana täytyy aina olla vähintäänkin saapumisilmoitus.
Piirala-nimestä löytyy maininta teoksessa Pirjo Makkonen - Sirkka Paikkala, Sukunimet, Otava 2000. Tämä teos kirjoittaa Piirala-nimestä seuraavaa: Piira(i)sten asumia taloja on kutsuttu usein Piira(a)loiksi. Utajärvellä Piirala-nimi on tullut talon uusien asukkaiden sukunimeksikin. Esim. Henric Piirala 1781 Utajärvi. Teksti viittaa Piirainen-nimeen, joka puolestaan on tunnettu vanhastaan sukunimenä Laatokan Karjalassa, Savossa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Sukunimi on tekstin mukaan peräisin venäjän Spiridon-nimestä. Piiroinen ja Piironen -muotoiset sukunimet ovat tunnettuja Pohjois-Karjalassa.
Tämä Sukunimet-teos on myös Kuusankosken kirjaston kokoelmissa.
Suomen Numismaattisen Yhdistyksen oppaassa Suomen rahat arviohintoineen vuodelta 2005 annetaan näille rahoille seuraavat arvot:
vuoden 1922 5 penniä: 3-1 euroa (3 euroa, jos raha on virheetön; 1 euro, jos rahassa ei ole kulumisen jälkiä ja sen pinta on ehjä ja leimakiiltoinen, mutta toisinaan lievästi tummunut)
vuoden 1937 10 penniä: 4-2 euroa (selitykset samat kuin edellä 5 pennissä)
vuoden 1941 10 penniä: 1 euro (jos virheetön)
Kirjassa Standard Catalog of World Coins vuodelta 2006 annetaan näille kolikoille myös alempia hintoja (jos ne ovat hieman kuluneita, mutta kuitenkin hyvässä kunnossa).
1922 5 penniä: 0.10-3.00 dollaria
1937 10 penniä: 0.10-3.50 dollaria
1941 10 penniä: 0.10-1.25 dollaria
Laulun nimi on tarkalleen Telttaretki. Laulun nuotteja ei ole julkaistu, mutta sanat löytyvät Hanna Ekolan cd:n "Kiitos elämän lahjasta : hiljaisuuden lauluja" (Sony, 1997) kansilipukkeesta.
Kadun- ja paikannimet ovat aina syntyneet tarpeen mukaan vähitellen paikanmäärityksen helpottamiseksi ja ympäristön jäsentämiseksi.
Asiakirjojen perusteella esimerkiksi Turussa on ollut 1300-luvulla vain muutama kymmenen kadunnimeä, kun 1700-luvun lopulla kadunnimiä tiedetään olleen jo toista sataa. Alueeltaan paljon laajemmassa Nyky-Turussa on noin 5 000 kaavanimeä.
Kadunnimet voivat myös muuttua tarpeen mukaan. Siitä kertoo hyvin Helsingin Mannerheimintien nimen historia. 1600-luvulla katua tai silloista maantietä kutsuttiin Töölöntieksi, Espoon maantieksi ja Turun maantieksi, kunnes se erinäisten vaiheiden kautta vuonna 1942 sai nykyisen nimensä.
Kadunnimiä on tutkittu paljon, mutta tiettävästi niitä ei ole tilastoitu lyhyyden tai...
Todellakin: Katri Helenan Tähtenä taivaalla -julkaisussa (s. 34) laulaja kertoo, kuinka kappaleen sanoittanut Juha Vainio tarjosi Katri Helenalle laulettavaksi kolmannenkin säkeistön. Katri Helena ei kuitenkaan suostunut tuota säkeistöä laulamaan liian rohkean sanoituksen takia. Levytetyssä versiossa on siis vain kaksi säkeistöä.
Tuohon puuttuvaan säkeistöön kohdistuuu paljon mielenkiintoa esim. internetin keskustelupalstoilla. Siitä päätellen: jos tuo säkeistö olisi jossain saatavilla, sen todennäköisesti olisi joku jo netissä julkaissut.
Katson autiota hiekkarantaa -kappaleen on levyttänyt myös Ville Leinonen camp-henkiselle Hei!-levylleen. Kansivihkossa tämä puuttuvan säkeistön tarina kerrotaan myös. Voisi kuvitella, että Hei!-levylle...
Kirjastoalan koulutuksesta löytyy tietoa mm. seuraavilta sivuilta: www.minedu.fi/OPM/kirjastot/kirjastoalan_koulutus, www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu/. Kirjaston- tai kirjastotoimenjohtajaksi tähtäävän koulutus on yliopistokoulutusta.
Kysy kirjastonhoitaja -palvelun arkistosta sivulla www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto/ löytyy huhtikuussa annettu vastaus kysymykseen kirjastonhoitajien työllistymisestä (hakusanoiksi kirjastonhoitajat + työllistyminen, kysymys "Hei! Olen kiinnostunut kirjastonhoitajan työstä"). Samassa arkistossa on 17.11.2010 annettu vastaus kirjastoalan palkkauksesta (hakusanat palkat ja kirjastoala, kysymys "Miten pääsee kirjastoon töihin?").
Kirjastotyö on vaihtelevaa ja monipuolista, monenlaisia taitojakin...
Nimi Dina (Diina)´oikeus´ tulee hepreasta. Dina oli Jaakobin ja Lean tytär. Nimen hepreankielinen asu on דִינָה
Lähde: Kuka on kukin Raamatussa. 1996 Oy Valitut Palat.
Aiheesta löytyy tietoa Taiteen keskustoimikunnan internet-sivuilta http://www.taiteenkeskustoimikunta.fi/ valitsemalla linkin Kirjallisuus ja sitten linkin Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahat.
Sivuilta löytyvät myös hakulomake pdf-muodossa sekä tarkempia ohjeita hakemiseen.
Lähdeteosten anti Uma-nimestä ja sen taustasta on valitettavan niukka.
Suomessa Uma on kutsumamuoto nimestä Ulla-Maija. Hindulaisuudessa Uma on jumalatar, jota pidetään jumala Shivan vaimon Devin ruumiillistumana. Nimi merkitsee armollista.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Uma-nimen on saanut myös muutama mies, mutta maskuliinisen Uman taustaa en onnistunut selvittämään. Suomessa etunimiksi käyttöön otetuissa intialaisten jumalien nimissä on tosin muitakin, joita on annettu sekä miehille että naisille (esimerkiksi aurinkojumalatar Suryan nimi on ollut suositumpi miehen kuin naisen nimenä), joten mitään erillistä alkuperää sillä ei ehkä olekaan. Kenties nimen antajat ovat pitäneet sen muita ulottuvuuksia feminiinistä taustaa...
