Grimmin satuja ovat suomentaneet ainakin Zachris Topelius, Helmi Krohn ja Anni Swan. Uusimpia kääntäjiä ovat Oili Suominen ja Raija Jänicke.
Kysymäsi kokoelma ilmestyi vuonna 1930 kahtena niteenä. Yhtenä niteenä siitä on ilmestynyt näköispainokset vuosina 1982 (lisäpainos 1983) ja 2012. Kokoelman luettelointitiedoissa tai itse kirjassa ei ole mainintaa suomentajasta, emmekä tätä tietoa valitettavasti muualtakaan löytäneet.
Alla linkki kokoelman uusimman painoksen luettelointitietoihin hakupalvelu Finnaan:
https://www.finna.fi/Record/fikka.4154655
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan Tiainen perustuu linnun nimeen.
"Nimettävää on voitu alkaa kutsua Tiaiseksi ruumiillisten tai henkisten ominaisuuksien (pieni, vikkelä, nopeaälyinen tms.) perusteella tai siksi, että tuttujen eläinten nimityksistä on saatu luonteva malli yksilöidä niin henkilö kuin koko sukukin."
Löydät äänikirjat Helmet-hausta varsin kätevästi hakusanalla äänikirjat. Hakutulosta voit sitten rajoittaa sivun vasemmassa laidassa näkyvillä rajoittimilla esimerkiksi aikuisten kokoelmaan ja suomen kieliseen aineistoon.
Aikuisten selkokirjoja on kokoelmissa äänikirjana vain muutama. Löydät ne siis hakusanoilla äänikirjat selkokirjat ja sen jälkeen voit rajoittaa tuloksen suomen kieliseen aineistoon ja aikuisten kokoelmaan.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kannattaa myös muistaa, että voi kuunnella kirjastokortillasi e-äänikirjoja. Suomenkieliset e-äänikirjat löydät Ellibs-palvelusta.
https://www.ellibslibrary.com/collection
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Ohjeet/Ohjeet_ekirja_ja_aanikirja…
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla Suomen murteista kerrotaan: "Suomessa puhuttava suomi jakaantuu useisiin murteisiin. Pääryhminä on pidetty itä- ja länsimurteita. Itämurteita ovat savolais- ja kaakkoismurteet. Länsimurteita ovat lounaismurteet, lounaiset välimurteet, hämäläismurteet, eteläpohjalaismurteet, keski- ja pohjoispohjalaismurteet sekä Peräpohjan murteet." Suomenvenäjä ei siis ole Suomen murre.
Lisätietoja murteista: https://www.kotus.fi/kielitieto/murteet/suomen_murteet
Ajankohdan Helsingin Sanomien uutisoinnin mukaan koulut aloittivat syyslukukautensa torstaina 14.8.1986.
Helsingin Sanomat 8.8.1986, Helsingin Sanomat 13.8.1986
Kyseessä on virolaisen Ellen Niitin (1928 - 2016) runo kokoelmasta Nõmmevaikus (1958). Ailan Meriluodon suomennos runosta on luettavissa esimerkiksi Ellen Niitin runojen kokoelmasta Maailman pysyvyys (Maailma pidevus, toim. Pirkko Huurto, 1994, s. 48), johon on koottu runoja useista Niitin teoksista.
Voit lukea runon myös antologioista Joka tytön runokirja (toim. Suvi Ahola ja Satu Koskimies, 2006) ja Kun sydän sanoo tahdon (toim. Anelma Järvenpää-Summanen, 2002).
Rakkauden ihme -niminen (Son-Rise: A Miracle of Love) tosipohjaiseksi mainittu elokuva esitettiin TV1-kanavalla 16.12.1981. Amerikkalaisen elokuvan ohjasi Glenn Jordan. Perheen poikalapsella diagnosoidaan autismi. Vanhemmat eivät anna periksi vaan omistautuvat lapsensa auttamiseen. (Helsingin Sanomat 16.12.1981).
https://en.wikipedia.org/wiki/Son-Rise:_A_Miracle_of_Love
https://www.imdb.com/title/tt0079933/
Tallennetta elokuvasta ei ole kirjastoissa lainattavissa. Son-Rise: A Miracle of Love näyttäisi kyllä olevan katsottavissa YouTubelta, ei tosin suomalaisin tekstityksin. Elokuva on myös julkaistu DVD:nä.
Sävellyksestä löytyy nuotinnos teoksessa Reijo Kallio (Musiikki Fazer, 1985): sanat, melodia, kosketinsoitinsäestys ja kitaran soinnut.
Nuottikirjaa ei näytä olevan OUTI-kirjastojen kokoelmissa, mutta sitä löytyy muilta Suomen kirjastoalueilta. Siitä voi tehdä kaukolainapyynnön.
Scovillen asteikko perustuu testimaistajien arvioihin. Yleensä käytetään viiden koemaistajan paneelia. Tarkkaan mitatusta määrästä chiliä uutetaan alkoholilla tulisuuttaa aiheuttava kapaisiini. Seosta laimennetaan sokerivedellä, kunnes ainakin kolme viidestä koemaistajasta ei enää tunne siinä tulisuutta. Asteikko kertoo, kuinka monta saman tilavuuden laimennusannosta tarvitaan tulisuuden hävittämiseen. Asteikon yksikön nimi on Scoville Heat Unit eli SHU. Jos chilin SHU on esimerkiksi 1000, lasillista sen kapaisiiniseosta täytyisi laimentaa 1000 lasillisella sokerivettä.Lähteet:https://fi.wikipedia.org/wiki/Scovillen_asteikkohttps://fivethirtyeight.com/features/rating-chili-peppers-on-a-scale-of…https://www.smithsonianmag.com/arts-culture/...
Kyseessä on toinen runo Johanna Wolfgang von Goethen Matkamiehen yölauluista (Wandrers Nachtlied). Valter Juva on suomentanut Matkamiehen yölaulut runoantologiaan Sata runoa : Valikoituja maailmankirjallisuudesta (1916).Teos on digitoitu Gutenberg-projektiin. Voit lukea sen alla olevasta linkistä.https://www.gutenberg.org/cache/epub/18411/pg18411-images.htmlJa tässä suomennos:Rauhaa huippuin ylhäinsä nää!Puut vuorten jylhäinhämyyn jää;vait uinuu maat,ei linnut oksilla lennä.Aavoille ennä,rauhan jo saat!Tässä linkissä on alkuperäinen teksti: https://www.projekt-gutenberg.org/goethe/gedichte/chap082.html
Mistään tutkimistani sukunimikirjoista, kuten Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet, ei löytynyt mainintaa kyseisestä sukunimestä. Tuomas Salsten ylläpitämällä Sukunimi-info -sivustolla kerrotaan lyhyesti sukunimestä: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/lestinen.html
Rovaniemen meijeri perustettiin maidonmyyntiosuuskunnaksi vuonna 1927. Peräpohjolan sanomalehdessä 9.1.1927 mainitaan osuusmeijerin kokous, missä päätettiin aloittaa meijerin toiminta. Valion Rovaniemen meijeri aloitti toimintansa Kemijoen rannassa vuonna 1955. Ennen sotaa meijerirakennus sijaitsi Kemijoen toisella puolella Pohjanhovin läheisyydessä. Meijeri kuitenkin vaurioitui pahoin pommituksessa, ja sodan jälkeen meijeritoiminta päätettiin siirtää Pullinpuolelle. Siellä meijeri ehti toimia 48 vuotta. Vuonna 2003 Valio keskitti meijeritoimintojaan ja lopetti Rovaniemen meijerin.Tällä hetkellä Rovaniemen kaupunginkirjastossa on remontti ja Lappi-osaston arkistot jäivät kirjastotaloon, sen takia separaattorien käytöstä ei ole...
Hei!Olipas mielenkiintoinen kysymys. Tällaiseen vastaukseen päädyimme: Kyllä, mustekalat kakkaavat. Niiden ruoansulatusjärjestelmä on monimutkainen mutta ne poistavat jätteet kehostaan kuten muutkin eläimet. Mustekalat käyttävät sifonia (suppilomainen anatominen rakenne, joiden läpi neste virtaa), joka toimii myös liikkumiseen, työntääkseen ulosteen ulos kehostaan.Lähde: https://themarinedetective.com/2018/11/26/how-do-octopuses-poo/
1800-luvun puolivälin paikkeilla lasten kuolleisuus oli suurta: alle kymmenvuotiaiden raportoitiin muodostavan noin puolet kuolleista. Epideemiset lastentaudit muodostivat hyvin huomattavan osan tunnistettavista taudeista. Lasten korkea kuolleisuus oli yhteydessä erityisesti hinkuyskä-, kurkkumätä-, tuli- ja tuhkarokko- sekä kuristustautiepidemioihin.
Tuhkarokko oli Suomessa tavanomainen tartuntatauti vielä 1800-luvun puolivälissä. Vuosina 1776-1865 siihen kuoli noin 71 000 suomalaista, joista 78 prosenttia oli alle viisivuotiaita. Se tappoi lapsia vuosittain, ja joinain vuosina kuolemia oli selvästi keskimääräistä enemmän: esimerkiksi vuonna 1856 Keski-Suomessa siihen kuoli 100-200 lasta, vaikka "normaalivuosina" uhreja oli muutama...
10-vuotias ei ole liian nuori lukemaan Philip Pullmanin Universumien tomu -trilogiaa, jos hän lukee muutenkin paljon. Kirjoista kuitenkin saa hieman enemmän irti, jos lukija on vähän vanhempi kuin 10-vuotias.
Vaaran nimestä ja sen taustoista kysyttiin Kotimaisten kielten keskuksesta (Kotus). Heidän vastauksensa alla:
Nimiarkiston suulliseen perimätietoon perustuvissa paikannimikokoelmissa mainitaan Rovaniemen Prikses [puheessa prikses ~ risses] ja lähellä sijaitsevat Palo-Prikses ja Prikseksenaapa. Muuta taustatietoa nimistä ei kokoelmissa ollut. Prikses on ollut peruskartassa vuodesta 1968 lähtien.
Prikses on uniikki paikannimi Suomessa eikä sitä ole tiettävästi aiemmin tutkittu. Se on myös rakenteeltaan harvinainen suomalaisessa paikannimistössä. Nimi voisi olla saamenkielistä perua, mutta konsonanttiyhtymä nimen alussa voisi viitata enemmänkin alkuaan johonkin ruotsinkieliseen sanaan. Kemijoen varren...
Hei!
Tutkimme Arabian katalogeja ja päädyimme siihen lopputulemaan, että ilmeisesti kyseessä ei ole signeeraus, vaan astiaston mallinimi. Kyseistä FG-astiastoa valmistettiin vuosina 1956-65. Laitoin liitteeksi astiaston tiedot Arabian astiastokatalogin näköispainoksesta, jossa esitellään koko FG-astiasto. Toisesta liitteestä näkyy astiaston valmistusaika. Jännä, että kulhon leimassa ei ole valmistusvuotta, vaan merkintä 1-1. Ensimmäinen numero on valmistuskuukausi ja viivan jälkeen pitäisi tulla kaksinumeroinen valmistusvuosimerkintä (esim 56 = 1956).
Lokit munivat kerran kesässä ja ne voivat munia hävitettyjen munien tilalle uudet munat useita kertoja
Mielenkiintoisia tietoja lokkeista (openworldinfo.com)
