Pilkkusäännöille on paikkansa ja niitä tulee noudatta asiateksteissä kuten tietokirjallisuudessa. Kaunokirjallisuus, jonka edustajiin Alice Munro kuuluu, on yksi taidemuoto. Kaunokirjallisten tekstien ei tarvitse noudattaa kielioppisäännöksiä.
Jos alkuperäiskielisessä kirjassa on käytetty taiteilijan vapautta ilmaisussa, kääntäjän tulee välittää teksti samanlaisena käännettävälle kielelle. Kiire tai huono perehtyneisyys voivat aiheuttaa käännökseen huolimattomuuksia, vaan muutoin pilkuttomuus tai muu kieliopista poikkeaminen ovat, kuten epäilit, taiteilijan käyttämiä tyylikeinoja.
Lähteet:
Käännetyt maailmat : johdatus käännösviestintään, Gaudeamus, 2015
https://pilkunviilaamo.fi/erot-suomen-ja-...
Kyseessä lienee norjalainen kansansatu Pörröpää, vaikka eroavaisuuksiakin löytyy kuvailemaasi satuun nähden. Toki kansansaduista saattaa olla erilaisia versioita. Kyseinen Pörröpää löytyy kirjasta Olipa kerran: klassillisia satuja, valikoinut ja kuvittanut Björn Landström, joka löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista.
Tässä versiossa lapseton kuningatar saa köyhältä kerjäläisvaimolta neuvon kylpeä kahdessa ammeessa, ja laittaa sitten nämä ammeet sängyn alle yöksi. Yön aikana molempiin ammeisiin on kasvanut kukka, toiseen ruma ja toiseen kaunis. Kuningatar syö kukat, ja synnyttää jonkin ajan päästä kaksi tyttöä, ruman pörröpään, joka ratsastaa pukilla, sekä kauniin silkohiuksisen tyttären. Ruman tytön nimi on siis Pörröpää, ja kauniista...
Tissin varhaisin kirjallinen esiintymä on vuodelta 1783 (Christfrid Ganander, Aenigmata Fennica : Suomalaiset arwotuxet wastausten kansa) ja sana on mukana myös ensimmäisessä suomenkielisessä sanakirjassa, Gananderin Nytt finskt lexiconissa (1786). Sitä lienee mahdotonta todentaa, kuinka kauan sana on kielessämme ollut ennen kirjoihin ja kansiin päätymistään, mutta joka tapauksessa se on ollut käytössä ainakin 1700-luvulta lähtien.
Lähde:
Raimo Jussila, Vanhat sanat : vanhan kirjasuomen ensiesiintymiä
Olisikohan kyseessä ehkä Sång och strid -kokoelmasta löytyvä runo Livsbåten? Kai Laitisen suomennos Elämän vene sisältyy Viljo Kajavan kokoamaan Lagerkvist-valikoimaan Runoja (WSOY, 1953). Jälkimmäisen säkeistön alku vastaa varsin hyvin kysymyksessä annettua kuvausta: "Tyyneksi jää. Lähtöä älä säiky. / Ystävän käsi purjeet järjestää, / ja sinut viedään illan maista päivään."
Rauhanturvaajaksi hakeville on ohjeita Puolustusvoimien sivulla Hae rauhanturvaajaksi. Yleiset kelpoisuusehdot ovat:
Suomen kansalaisuus
hyvin (arvosana vähintään 3/3, vanhalla asteikolla tyydyttävä/tyydyttävä) suoritettu varusmiespalvelus tai naisten vapaaehtoinen asepalvelus
moitteettomat elämäntavat, ei merkintöjä rikosrekisterissä
hyvä terveys ja fyysinen kunto
BMI-painoindeksi enintään 30
12 minuutin juoksutestissä vähintään 2 300 (esikunta-, valvonta- ja tukitehtävät) tai 2 500 metrin tulos (operatiiviset tehtävät)
ei voimakasta yliherkkyyttä ulkoiselle tekijälle, kuten ampiaisenpistolle, ruoka- tai lääkeaineille
EU:ssa tai ETA valtiossa myönnetty ajo-oikeus, vähintään B-luokka, ei lyhytaikainen, C-...
Keräilijän aarteet – Kupittaan savi -teoksessa kerrotaan, että esineen pohjaan maalatut nimikirjaimet kertovat sen, kuka tuotteen on suunnitellut ja/tai maalannut koristelun. Kun Marjukka Pääkkönen-Paasivirta toimi tehtaan taiteellisena johtajana 1950-luvulla, käytännöksi vakiintui, että tuotteet merkittiin tussisigneerauksella: Made in Finland ja suunnittelijan ja maalaajan nimikirjaimet. Kupittaan saven esineiden tunnistamista vaikeuttaa se, etteivät he käyttäneet vuosileimoja. Salakari & Kalha: "Keräilijan aarteet - Kupittaan Savi" (WSOY, 2011) löytyy Lastu-kirjastoista: https://lastu.finna.fi/Record/lastu.317169?sid=4862061502Täältä löytyy yksi listaus Kupittaan saven taiteilijoiden signeerauksista: https://www.signaturer...
1800-luvun puolivälin paikkeilla lasten kuolleisuus oli suurta: alle kymmenvuotiaiden raportoitiin muodostavan noin puolet kuolleista. Epideemiset lastentaudit muodostivat hyvin huomattavan osan tunnistettavista taudeista. Lasten korkea kuolleisuus oli yhteydessä erityisesti hinkuyskä-, kurkkumätä-, tuli- ja tuhkarokko- sekä kuristustautiepidemioihin.
Tuhkarokko oli Suomessa tavanomainen tartuntatauti vielä 1800-luvun puolivälissä. Vuosina 1776-1865 siihen kuoli noin 71 000 suomalaista, joista 78 prosenttia oli alle viisivuotiaita. Se tappoi lapsia vuosittain, ja joinain vuosina kuolemia oli selvästi keskimääräistä enemmän: esimerkiksi vuonna 1856 Keski-Suomessa siihen kuoli 100-200 lasta, vaikka "normaalivuosina" uhreja oli muutama...
Musiikkipedagogit toimivat usein musiikinopettajina esimerkiksi työväen- tai kansalaisopistoissa, joissa he opettavat soittoa, laulua tai musiikin teoriaa. Tehtäviin kuuluu oppituntien valmistelua sekä tuntien pitämistä. Ammatissa tarvitaan musiikin monipuolista tuntemusta, pedagogista osaamista sekä soitto- tai laulutaitoa.
Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon musiikkipedagogi (AMK). Tutkinnon voi suorittaa musiikin koulutusohjelmassa sekä pop/jazz-musiikin koulutusohjelmassa.
Yliopistoissa voi myös opiskella musiikkialaa. Alempi korkeakoulututkinto on musiikin kandidaatti, ylempi musiikin maisteri. Taideyliopiston musiikikasvatuksen koulutusohjelman tutkintoja ovat kandidaatti ja maisteri,...
Hyvin pienet lapset voivat sairastua harvinaiseen Neimann-Picin tautiin. Terveyskirjasto Jopa 18 kk ikäisenä voi olle muistisairas, kertoo MTVn uutiset 27.6.2017
Alzheimeriin voi sairastua jo kolmenkympin tienoilla, mutta todennäköisimmin niin nuoren muistivaikeudet johtuvat muusta esim. stressistä. Toki muistamattomuuden oireet kannattaa aina tutkituttaa lääkärillä. Potilaan lääkärilehti 10.6.2015 ja Terveyskirjasto
Englannissa kerrotaan 23 vuotiaasta sairastuneesta HomeCare.co.uk, suomessa nuorimmat julkisuuteen tulleet ovat sairastuneet noin nelikymppisinä.
Pentti Saaritsan runo Aamu on hänen runokokoelmastaan Yhdeksäs aalto (1977).
Voit lukea runon myös esimerkiksi Saaritsan runojen kokoelmasta Runoja 1965-1982 (1983).
Molemmat teokset kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kielitoimiston sanakirjan ja Nykysuomen sanakirjan mukaan asiayhteydestä riippuen molemmat verbit voivat esiintyä sanan tolkku kanssa. Nykysuomen sanakirjasta löytyy esimerkkilauseet: "Jonkun puuhissa ei ole mitään tolkkua" ja "Koettaa saada tolkkua asioiden hoitoon".
Lähteet ja lisätietoa:
Kielitoimiston sanakirja: tolkku https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/tolkku?searchMode=all
Sadeniemi, Matti: Nykysuomen sanakirja. Viides osa, S-Tr https://outi.finna.fi/Record/outi.1225846
Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta ja aihetta onkin tutkittu jonkin verran. Annekatrin Kaivapalu on tehnyt tutkimusta viron ja suomen keskinäisestä ymmärtämisestä. Hänen kirjoittamansa tutkimus Viron ja suomen samankaltaisuuden vaikutus lähisukukielen oppimiseen ja virolaisten ja suomalaisten kanssakäymiseen (2020) löytyy Itä-Suomen yliopiston avoimien aineistojen eRepo-palvelusta. Tutkimuksen löytää kun menee osoitteeseen eRepo - Etusivu (uef.fi) ja hakee hakukentästä hakusanalla Kaivapalu.
Tuglas-seura, Suomen vanhin ja suurin Viro-seura, on julkaissut esim. Kaivapalun ja Helja Kirberin viron kielen ja suomen kielen suhteisiin liittyviä artikkeleita:
Tuglas-seura | Miten virolaiset ja...
Jos liikuntatunneista on jo hieman aikaa, voi arvioinnin perusteita olla hankala selvittää. Osassa arvioinneista fyysinen ulkomuoto on saattanut vaikuttaa.
Nykyiset opetushallituksen ohjeet kyllä löytyvät.
Ysin oppilas mm.: Työskentelee itsenäisesti ja vastuullisesti, yhdistelee ja kokeilee oma-aloitteisesti, on innokas ja positiivinen... Liikunnan päättöarviointi
Eduskunnan oikeusasiamies on käsitellyt koirien tuomista kirjastoon ratkaisussaan Dnro 4595/4/15, joka löytyy täältä: https://www.oikeusasiamies.fi/r/fi/ratkaisut/-/eoar/4595/2015
Espoon kirjastopalvelut noudattaa kyseisen päätöksen linjauksia toiminnassaan.
Voitte olla yhteydessä kirjastoihin ja tiedustella, missä kirjastoissa ja milloin olisi aikoja, jolloin koiria ei paikalla olisi. Esimerkiksi ostoskeskusten yhteydessä sijaitsevissa kirjastoissa, esimerkiksi Iso Omenan kirjastossa, on harvemmin koiria. Eri kirjastojen yhteystiedot löydätte helmet.fi -sivustolta.
Tapahtumiin, ja muissakin palveluissa, suljettuihin tiloihin on mahdollista tulla vain kun kyseessä on opas- tai palvelukoira.
Espoossa on tiettyinä...
Kemijärvi oli yksi Lapin taajaväkisistä yhdyskunnista vielä 1950-luvulla. Taajaväkinen yhdyskunta oli Suomen aikaisempien kunnallislakien mukaan maalaiskuntaan kuuluva asutuskeskus, jolla oli rajoitettu itsehallinto-oikeus.
”Kemijärven kauppalan perustamispäätös annetiin 6.06.1956. Tätä ennen taajaväkinen yhdyskunta oli määrätty lakkautettavaksi 1.1. 1956. Entisestä emäkunnasta oli erotettu melkein elinvoimainen keskusta ja jäljelle jätetty huomattavasti vähemmän mahdollisuuksia omaava maalaiskunta… ” Lähde: Kemijärven historia. 2, Kemijärvi 1870-luvulta 1970-luvun alkuun / Risto Kuosmanen. Kemijärvi : Kemijärven kaupunki, 1978
Näiden tietojen perusteella voi sanoa että ennen vuonna 1957 oli jo maalaiskunta. Tätä...
Savon linna on olemassa. Nykyisin se tunnetaan Olavinlinnana. Kansanomaisessa käytännössä sitä oli kuitenkin halki vuosisatojen nimitetty Savon linnaksi.
Perustajansa antamana linna sai 1400-luvun lopulla nimen Pyhän Olavin linna. Tämän nimen varustus säilytti virallisessa käytännössä uuteen aikaan ja uskonpuhdistukseen saakka, jolloin kirkkomme luopui pyhimysten palvonnasta. Maamme nuorimpana varustuksena sitä nimitettiin myös Uudeksi linnaksi (kirjoitettuna Uudeksilinnaksi), ruotsiksi Nyslott. Tällä nimellä se uuden ajan alusta lähtien säännöllisesti esiintyy ruotsinkielisissä asiakirjoissa. Sen sijaan suomalaisittain tämä varustus – maakunnan hallinnollisena keskuksena ja sotilaallisena lukkona – oli Savon linna (...
Saffron threads tarkoittaa maustesahramista saatavaa maustetta. Tarkasti ottaen kyse on Wikipedian mukaan maustesahramin luoteista saatava mauste ja väriaine. Suomesta sitä löytyy maustehyllystä sahrami-nimellä.
Miinan ja Manun tamperelaisuus paljastettiin lukijoille vuonna 2009 julkaistussa kirjassa Miina ja Manu kaupungin kesässä.
"Missähän Miina ja Manu mahtavat oikein asua? Nyt kun Miina ja Manu kirjasarja on täyttänyt yli 25 vuotta, pitää tämä lopulta paljastaa. Miina ja Manu ovat tamperelaisia. He ovat kotoisin samalta paikkakunnalta kuin mistä Pikkukakkostakin lähetetään." [ote kirjan takakannen tekstistä]
2014 kirjasta ilmestyi uudistettu painos nimellä Miina ja Manu : kaupunkikierros.
