The Internet Movie Databasen (IMDB) mukaan elokuvan Platinan tähden (Der weisse Afrikaner / Platinum) musiikin on säveltänyt Dieter Schleip. Soundtrack on saatavilla http://www.soundtrackcorner.de/der-weisse-afrikaner-p3005.htm . Taistelukohtauksen musiikki voi olla tietysti lainattu joltain muulta säveltäjältä. Jos sinulla on se tallennettuna, voit käydä soittamassa sitä musiikkiosaston kirjastonhoitajille. Jospa he tunnistavat kappaleen.
Valitettavasti Eurajoen historia I –kirjasta löytyy tietoja nimismiehistä, mutta vain vuoteen 1712 asti. Suomen valtiokalenterista 1869- kannattaisi katsoa. Se löytyy Eurajoen kirjastosta. Varminta olisi kysyä Turun maakunta-arkistosta http://www.arkisto.fi/se/turun-maakunta-arkisto/ tai Kansallisarkistosta http://www.arkisto.fi/arkistolaitos/kansallisarkisto/ .
Ainakin seuraavissa teoksissa käsitellään Israelin valtion syntyä tai sen alkuvaiheita:
Uris, Leon: Exodus
Uris, Leon: Hadzi
Wouk, Herman: The Hope
Thoene, Bodie: Israel –kronikka, osat 1-6
Abulhawa, Susan: Jeninin aamut
Magnus, Jörgen-Ulv: Täytetty lupaus
Verkkonäyttelyn valokuva-aineisto kuuluu Oulun yliopiston kirjaston erikoiskokoelmiin. Voit lähettää kysymyksesi esimerkiksi osoitteeseen kirjasto.kokoelmat@oulu.fi
http://www.oulu.fi/kirjasto/node/6855
Hei!
Teoksesta, jota ei ole Hämeenlinnan kirjaston kokoelmassa, voi tehdä hankintaehdotuksen kirjaston nettisivun ylälaidan hakemiston A-Ö kohdasta hankintaehdotus,
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Ilman korttisi numeroa voit tehdä varauksia Helmet-kirjastojen aineistoon soittamalla mihin tahansa Helmet-kirjastoon ja pyytämällä tekemään varaukset.
Puhelimitse varausta tehdessäsi sinulta kysytään henkilötunnustasi. Tietoturvasyistä henkilötunnusta ei pyydetä sähköpostitse, joten ainoaksi varaustavaksi jää puhelimitse varaaminen.
Kirjastojen puhelinnumerot löytyvät täältä:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Hei vain,
Raahen kirjaston käyttösääntöjen mukaan kirjan voi uusia 5 kertaa, ellei siihen ole varauksia.
Terveisin,
Heikki Lahnaoja / Pyhäjoen kirjasto
Kirjastoilla ei ole yleistä teoskappaleiden valmistusoikeutta, jonka nojalla tällaisen kopion voisi valmistaa. Tieteellisillä ja maakuntakirjastoilla on rajoitettu oikeus tehdä valokopiota sellaisista artikkeleista, joista asiakkaat tulevat joka tapauksessa kysymään. Lain tarkoitus on, että näitä kopioita annetaan kirjaston asiakkaille.
Toisaalta voidaan kysyä, täyttääkö verkkouutinen aina suojattavan teoksen tunnusmerkit. Jos verkkouutinen on luonteeltaan faktoja kertova sisältämättä omaperäistä luovaa osuutta, se ei saa tekijänoikeuden suojaa lainkaan ja sen voi vapaasti kopioida. Rajanveto on kuitenkin vaikeata, koska joku on aina tekstin kirjoittanut eli uutisen tehnyt ja Suomessa vain oikeusistuin voi määritellä, milloin ns....
Kouvolan alueen Kyyti-kirjastoissa on äänikirjoja cd-muodossa ja tietokoneella, tabletilla tai älypuhelimella kuunneltavia e-äänikirjoja. Lisää tietoa e-äänikirjoista alla olevasta linkistä:
https://www.kyyti.fi/palvelut/e-aanikirjat
Kouvolan "kotiinkuljetuspalvelu on tarkoitettu vanhuksille, jotka sairauden tai toimintakyvyn heikentymisen vuoksi eivät itse tai läheisen avustamana voi käyttää kirjastopalveluita." Asiakas voi tällöin saada aineistoa lainaksi suoraan kotiin kirjaston kuljettamana. Alkuun pääsee ottamalla yhteyttä lähimpään kirjastoon. Alla lisää tietoa:
https://www.kyyti.fi/palvelut/kirjaston-kotiinkuljetuspalvelu-kouvolassa
Kymmenluokitusjärjestelmät ovat tekniseltä rakenteeltaan jäykkiä, koska niissä teoreettisesti on aina kymmenen alaryhmää. Todelliset ilmiöt ja asiat eivät kuitenkaan jakaudu yhtä nätisti, vaan joskus niitä on paljon enemmän ja joskus taas vähemmän. Pääryhmä 1 (Filosofia. Psykologia. Rajatieto) sattuu olemaan sellainen, ettei sen alle ole löydetty kymmentä saman tason ilmiötä. Siksi numerot 18 ja 19 on jätetty ainakin tässä vaiheessa käyttämättä. Itse asiassa myös numero 13 on jäänyt käyttämättä eli pääryhmässä on vain seitsemän alaryhmää. Myös numerot 07, 08 ja 09 ovat käyttämättä, mutta muissa pääryhmissä on pikemminkin tungosta kuin näin väljää.
Heikki Poroila
Nintendo Tauno Palon suusta ei tunnu tutulta. Voisiko olla että hän on sanonut esim. ”En tiedä”, niin että se on kuulostanut nintendolta. Lähes kaikki Tauno Palo –elokuvat oon julkaistu dvd:nä ja saatavilla kirjastojen kautta. Tarkoitat varmaan televisioelokuvia Purasen häät (1965), Ihmisiä elämän pohjalla (1967), Kustaa Vaasa (1969), Kuolleista herännyt (1975), Sotaleikit (1975). Niitä ei ole dvd:nä. Purasen häät ja Kuolleista herännyt on Elonetin mukaan aikoinaan julkaistu VHS-kasettina. Ylelle voi esittää toiveen että he esittäisivät elokuvat kanavillaan esim. Yle TV1 tai Yle Teema –kanavilla https://palaute.yle.fi/ .
Kyseessä oleva sitaatti on Ingebor Bachmannin novellista Kolmaskymmenes vuosi (Das Dreissigste Jahr). Kyllikki Villa on suomentanut lauseen näin: "Kuka minä olen sitten, kun kultainen syysykuu tulee [ja karistan pois itsestäni kaiken sen miksi minut on tehty?]".
Novelli sisältyy Ingebor Bachmannin novellien kokoelmaan Kolmaskymmenes vuosi (WSOY, 1961).
Alla olevasta linkistä voit lukea novellin englanninnoksen.
https://archive.org/stream/in.ernet.dli.2015.149197/2015.149197.The-Thirtieth-Year_djvu.txt
Maanmittauslaitoksen Karttapaikka-haun mukaan näyttäisi Vaskojoki edelleen olevan isompi joki, johon laskee pohjoisesta pienempi Vestojoki. Myös Paikkatietoalustan mukaan tulos on sama.
Karttapaikka - Maanmittauslaitos: https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/
Paikkatietoalusta: https://beta.paikkatietoalusta.fi/tietokortit/nimisto/paikannimi/40791526
Paikkatietoalusta - Paikkatietohaku: https://beta.paikkatietoalusta.fi/hae
Maanmittauslaitos - Kartat ja paikkatieto: https://www.maanmittauslaitos.fi/kartat-ja-paikkatieto/kartat/katsele-ja-lataa-karttoja
Toimintaperiaate puhelinkeskuksen vaihdepöydässä tai -kaapissa on periaatteessa aina samanlainen, riippumatta pöytämallista. Jokaisella tilaajajohdolla pitää olla vaihdepöydässä hälytyslaite, jolla tilaaja saattaa antaa näkyvän tai kuuluvan merkin välittäjälle, kun hän haluaa saada yhteyden johonkin toiseen tilaajaan. Ottaessaan selville, mihin numeroon tilaaja haluaa, tarvitsee puhelunvälittäjä puhelaitteet (kuulotorven ja mikrofonin), jotka voidaan yhdistää puhelua haluavan tilaajan johtoon. Näitten lisäksi täytyy vaihdepöydässä olla yhdistyslaite, jolla haluttu yhteys tilaajalta toiselle voidaan saada aikaan, sekä soittolaite, jolla pyydetty tilaaja hälytetään. Lopuksi on yhdistettyjen puhelujen yhteyteen saatava näkyvät...
Sylvi ja kysymyksessä mainittu kohtaus, jossa Tiina lukee ääneen satua kyttyräselkäisestä tytöstä, sisältyy kirjaan Tiina aloittaa oppikoulun: "Lapsijoukko kuunteli hisahtamattoman hiljaa, miten hän luki sadun pienestä köyhästä tytöstä, jolla oli kyttyrä selässään. Tämä oli hyvin onneton ja sai kärsiä hyvin paljon, ja kaikki pilkkasivat hänen rumaa kyttyräänsä. Kerran eräs poika heitti siihen suuren kiven, ja silloin kyttyrä aukeni, ja siitä tulivat esille hopeanhohtoiset, ihanat siivet, jollaisia kukaan ei ollut koskaan nähnyt. Pieni tyttö muuttui itsekin kauniiksi ja lensi siivillään kauas, kauas pois, ikuisen kesän maahan." (s. 119-120)
Aihelma kyttyrään kätkeytyvistä siivistä löytyy useastakin sadusta, mutta useimmissa löytämistäni...
Mainittu sitaatti on yhdistelmä kahdesta eri teoksesta. "Oli rippipyhä, ja väkeä vilisi kirkolla tiet aivan mustana" on Marja Salmelan teoksesta Unielmiensa uhri (1902), "Elsan rippipyhänä minä näin teidät viimeksi" taas on Teuvo Pakkalan teoksesta Elsa - Kuvauksia elämästä vaaralla (1894). Molemmat kirjat ovat kokonaisuudessaan luettavissa esimerkiksi Kansalliskirjaston ylläpitämässä Doria-julkaisuarkistossa, ja molemmissa teoksissa vaikuttaisi olevan mukavasti kuvausta rippikoulun käymisestä.
Hakusanoilla "rippikoulu", "rippilapsi" tai "ripille" ja valikon erilaisilla aikarajauksilla saa etsittyä Doriasta kyseisen sanan sisältävää (kauno)kirjallisuutta. Silmäilyn perusteella esimerkiksi Minna Canthin Hanna (1886) ja Arvid Järnefeltin...
Pilvet ovat näkyvää vesihöyryä ja ne voivat syntyä monin eri tavoin. "Esimerkiksi konvektio, orografinen noste tai säärintamat voivat laukaista pilvien kehityksen." https://www.foreca.fi/s%C3%A4%C3%A4pedia/s2hxn63m https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/06/20/miten-pilvet-syntyvat
"Ulkoilma on talvisin Suomessa lähes aina kuivaa, koska kylmään ilmaan mahtuu vain vähän vesihöyryä." https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/miksi_talvi_ilma_on_kuivaa Siksi pakkasilmassa ei muodostu kovinkaan helposti pilviä.
Pilviä voi kyllä kulkeutua muualta ja muodostua kylmän ja lämpimän ilmamassan kohdatessa. https://blogi.foreca.fi/author/kristian/page/4/
Tähän kysymykseen saa varmasti paljon asiantuntevamman...
