Kirja on Timo Sandbergin Jäähyväisratsastus (1994).
Lastenkirjainstituutin tietokannassa https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
kirjasta kerrotaan näin:
"Ystävykset Piri eli Pirita ja Sanna touhuavat kuin kotonaan Sireenin ratsastuskoululla, sillä vuosien varrella ovat ihmiset, paikat ja ennen kaikkea hevoset tulleet läheisiksi. Pirin elämään astuu yllättäen Olli, ristiriitainen ongelmakimppu, johon Piri ei oikein osaa ottaa kantaa. Pirillä on poikaystävä Suke, joka parhaillaan toipuu leikkauksesta sairaalassa. Sannan kipeimpiä kokemuksia on jäähyväisratsastus Veeralla, joka on päätetty lopettaa. Vaihtelua arkeen tuo jäyhä ja totinen Kalevi, johon Sanna suhtautuu luonteensa mukaisesti mutkattoman railakkaasti. -...
Kyseessä on Gaston Bonheurin (Gaston Tesseyre) lauluteksti, jonka hän kirjoitti Mireille Matthieulle. Paul Mauriat on säveltänyt tekstin lauluksi. Pentti Saaritsa on suomentanut laulun sanat. Laulu on suomeksi nimeltään Päin uuttaa päivää nousevaa ja laulu alkaa säkeillä "Aikojen myrskyissä marssittu on / päämäärä mielessä horjumaton".
https://finna.fi/Record/fikka.4798678#componentparts
https://fr.wikipedia.org/wiki/Gaston_Bonheur
Finna.fi:stä löytyy tällainen postikorttikuva Papulan sairaalasta Papula, Papulan sairaalan ulkokuva; rapapattu 3-kerroksinen jugend-rakennus | Lappeenrannan museot | Finna.fi
Kirjastonhoitaja ei ole sienten ja kasvien asiantuntija, mutta kuvan perusteella sanoisin, että möykky voisi olla tryffelisieni tai jänönmukula. Suomessa kasvaa mm. pohjantryffeleitä. Luontoportista löytyy kuvia sekä jänönmukuloista että tryffeleistä (https://lehti.luontoportti.fi/hakutulokset/?q=tryffeli). Jänönmukulan tuoksu on voimakas ja epämiellyttävä. Tryffeleiden puolestaan sanotaan tuoksuvan.
https://www.kaleva.fi/pienen-perunan-nakoisia-tryffelisienia-voi-loytaa…
https://yle.fi/uutiset/3-9255594
Lienee mahdotonta selvittää, missä ja milloin kyseinen lausahdus on ensimmäisen kerran sanottu.
Varmuudella voinee sanoa, että se liittyy urheiluun.
Luulisi sitä käytettäneen urheiluselostajien ja -toimittajien toimesta monen eri urheilulajin kohdalla. Esimerkiksi mäkihyppy, taitoluistelu ja eri voimistelulajit ovat lajeja, joiden yhteydessä kyseisen lauseen käyttö vaikuttaa todennäköiseltä.
Mikäli tarkoitatte pelkästään sanan "rokottaa" merkitystä urheilu-aiheisessa yhteydessä, niin sillä viitataan yleensä sanaan "rangaista", esim. Vastapuoli pääsi rokottamaan [= tekemään maalin].
Arkikielessä tai kielikuvana "rokottaa"-sanalla viitataan sanoihin "verottaa; riistää, kupata", esim. Hallitus...
Yksittäisten ravintoloiden asiakasmääristä ei ole julkista tilastoa, joten Suomen suurinta lounasravintolaa en pysty nimeämään. Mikäli ravintola pyrkii palvelemaan mahdollisimman suurta asiakasmäärää, on sillä oltava paljon asiakaspaikkoja ja paikkojen täyttö tehokasta eli lounasaikana saada ravintolan paikat täytettyä useampaan kertaan. Yksi ravintola voi palvella isoakin joukkoa varsinkin oppilaitosten tiloissa, koska esim. opiskelijoiden ruokailutauot ovat yleensä lyhyitä ja siten asiakkaiden vaihtuvuus nopeaa. En kuitenkaan osaa ottaa kantaa, pystyykö yksi ravintola palvelemaan 6100 henkilöä.
HUSsin sivusto kertoo näin:"Jos epäilet, että tietojasi on käsitelty ilman perustetta, voit pyytää asiasta kirjallisen selvityksen Selvityspyyntö potilastietojen käsittelystä -lomakkeella. Kirjallisen selvityksen voit pyytää myös vapaamuotoisesti. Kumpaa tapaa tahansa käytät, kirjaa perusteet ja tiedossasi olevat seikat, joiden perusteella pyydät selvitystä. Selvityspyynnön voi tehdä myös huoltaja tai muu laillinen edustaja." HUS
Selvityspyyntö lomake tai vapaamuotoinen pyyntö kelpaavat yhtä hyvin.
Iltalehti kertoo artikkelissaan:"
Jos koet, että potilastietojasi on käytetty väärin, voit tehdä poliisille tapauksesta rikosilmoituksen. Kyseessä voi olla henkilörekisteririkos, josta voi saada sakkoja tai enintään vuoden...
Kysyin neuvoa Otavalta ja Päivi Syrjänen vastasi näin: "Todella kiinnostava kysymys! Kirjaa on uudistettu tai päivitetty useita kertoja, ja 100-vuotisjuhlavuonna 2008 ilmestyi myös alkuperäisen Kotiruoan näköispainos. Sen jälkeen on tehty vuonna 2018 kevyempi sisällöllinen päivitys. Myös kannen väri vaihtui tuolloin muutama vuosi sitten ruskeasta mintunvihreäksi.
Tuoreimmassa uudistuksessa alun teoriaosiota ajanmukaistettiin kevyesti, ja mm. ruokaympyrä vaihtui nykymuotoiseen ruokakolmioon. Kirjaan tuli myös uusia reseptejä.
Kirjan alussa on pieni historiikki, josta selviää, että isoimmat muokkaukset on tehty 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa sekä 1980-luvun lopussa. Vuoden 2008 uudistuksesta minulla ei ole kirjallista materiaalia. Tämä...
Kyllä, ainakin pääkaupunkiseudulla Helmet-kirjastot ottavat vastaan kirjalahjoituksia tarpeen mukaan. Poikkeuksena Keskustakirjasto Oodi, joka ei ota vastaan aineistolahjoituksia. Voit tiedustella asiaa lähikirjastostasi. Jos lahjoitettuja kirjoja ei oteta kirjaston kokoelmaan, ne ohjataan eteenpäin, esim. kierrätyshyllyyn, josta muut asiakkaat voivat poimia teoksia itselleen.
Kirjastoja, joissa on kirjakierrätyspiste, voit etsiä Helmet.fi-sivulta kohdasta Kirjastot ja palvelut. Kirjoita hakulaatikkoon kirjakierrätyspiste ja paina enter. Helmet.fi
Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusesta voi poimia tietoa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen toimipisteistä kunnittain:
Ammattikorkeakoulujen korkeakouluverkko
Yliopistojen korkeakouluverkko
Tilastokeskuksen StatFin-tietokannasta taas voi poimia tiedot kunnista väkiluvun mukaan taulukosta Tunnuslukuja väestöstä alueittain.
Näiden tietojen perusteella Järvenpää on väkiluvultaan suurin kunta, jossa ei ole minkään ammattikorkeakoulun tai yliopiston toimipistettä.
Suomen Danske Bankin historia alkaa vuonna 1887 perustetusta valtion Postisäästöpankista. Pankin nimeksi muutettiin Postipankki vuonna 1970. Postipankista tuli Leonia vuonna 1998 ja sittemmin Sampo-konsernin omistama Sampo Pankki vuonna 2001. Sampo-pankki nimellä toimittiin vuosien 2001-2012 aikana, jonka jälkeen pankin nimi muuttui Danske Bankiksi. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Danske_Bank_(Suomi))
Youtubesta löytyy melko kattavasti vanhoja suomalaisia mainoksia eri aikakausilta. Etsiessäni käytin hakusanoja ”sampo-pankki mainos”, ”pankki mainos”. Näillä hakusanoilla en löytänyt tuloksia. Lisäksi tarkastelin joitakin yleisempiä mainoskokoelmavideoita vuosilta 2001-2012 (hakusanoilla ”vanhoja mainoksia”). Valitettavasti en...
Hei!
Kyseiset sanat ovat Matin ja Tepon kappaleesta Lopputili. Ensimmäisen kerran kappale on julkaistu Matin ja Tepon vuoden 1982 albumilla Pidä itsestäsi huolta. Kappale esiintyy myös ainakin Matin ja Tepon kokoelmalevyillä 20 suosikkia : Kaiken takana on nainen sekä Parhaat 2.
Kappaleen on säveltänyt Matti Puurtinen, sanoittanut Veli-Pekka Lehto ja sovittanut Antti Hyvärinen. Kappaleen on levyttänyt myös Jukka Raitanen.
Kappaleen tekijätiedot äänitetietokannassa (Fono.fi): http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=ce405c7c-a2e6-4359-98da-e0b7…
Olisikohan kyseessä ehkä Sång och strid -kokoelmasta löytyvä runo Livsbåten? Kai Laitisen suomennos Elämän vene sisältyy Viljo Kajavan kokoamaan Lagerkvist-valikoimaan Runoja (WSOY, 1953). Jälkimmäisen säkeistön alku vastaa varsin hyvin kysymyksessä annettua kuvausta: "Tyyneksi jää. Lähtöä älä säiky. / Ystävän käsi purjeet järjestää, / ja sinut viedään illan maista päivään."
Kyseessä lienee Kari Rydmanin Jäähyväislaulu äänilevyltä Niin kaunis on maa (1976). Äänitteestä on sittemmin tehty myös CD-levy, jota on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
Laulun sanat ovat 1000-luvulla eläneen kiinalaisen Yeh Ch'ing-ch'enin runo Sävelmään "Tervehdys keisarin hoviin". Runon on suomentanut Pertti Nieminen ja sen voi lukea teoksesta Veden hohde, vuorten värit : Kiinan runoutta (Valikoinut ja suomentanut Pertti Nieminen, 1987), s. 296.
Valitettavasti laulua ei ole missään nuottijulkaisussa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Olisikohan tässä merkittävin tekijä kuitenkin se, että käännettäessä englanninkielistä alkuperäiskappaletta (YMCA) suomeksi on M-kirjaimen lausuminen ("em") siirtynyt alkuperäisesityksestä kotimaiseen tulkintaan sellaisenaan, jolloin myös N on ollut luontevinta lausua "en".Toisaalta, NMKY-lyhenteen lausumiseen tuntuu aina liittyneen kysymyksen esiin nostama kahtiajako "en"- ja "än"-versioiden välillä, eikä se välttämättä selity edes ruotsinkielisyydellä: joillekin se on en-em-koo-yy, toisille än-äm-koo-yy. Kyse saattaa olla jopa kontekstuaalisesta seikasta: ehkä normaalipuheessa edeltävä sana vaikuttaa siihen, kumpi tapa tuntuu paremmalta – kenties Pieksämäen NMKY houkuttelee käyttämään en-em-koo-yytä (-mäen en-), kun taas Mäntsälän NMKY...
Pilapiirros löytyy Jyväskylän kesän erikoisjulkaisusta Kesäporeita vuodelta 1977. Kirjaa löytyy joistakin kirjastoista mm. Pasilan kirjastovarastosta:https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1046971?sid=4879903662Tässä teoksen tiedot Finnasta, josta näkyy saatavuustiedot muista Suomen kirjastoista:https://finna.fi/Search/Results?lookfor=kes%C3%A4poreita+jyv%C3%A4skyl%…
Varmaan olette käyttäneet paperitaskuja. Niiden löytäminen on melkoisen hankalaa.
Eirlaisia ja erikokoisia pieniä muovitaskuja on edelleen tarjolla. Hakusanana netissä tarratasku.
Esim. Eriplast, PTT kauppa, ATK pikatukku ja ROC paperipalvelu sekä tietysti Kirjastopalvelun detroit lainaus taskut
Pilkkusäännöille on paikkansa ja niitä tulee noudatta asiateksteissä kuten tietokirjallisuudessa. Kaunokirjallisuus, jonka edustajiin Alice Munro kuuluu, on yksi taidemuoto. Kaunokirjallisten tekstien ei tarvitse noudattaa kielioppisäännöksiä.
Jos alkuperäiskielisessä kirjassa on käytetty taiteilijan vapautta ilmaisussa, kääntäjän tulee välittää teksti samanlaisena käännettävälle kielelle. Kiire tai huono perehtyneisyys voivat aiheuttaa käännökseen huolimattomuuksia, vaan muutoin pilkuttomuus tai muu kieliopista poikkeaminen ovat, kuten epäilit, taiteilijan käyttämiä tyylikeinoja.
Lähteet:
Käännetyt maailmat : johdatus käännösviestintään, Gaudeamus, 2015
https://pilkunviilaamo.fi/erot-suomen-ja-...
Zweigiltä on suomennettu seuraavat teokset (suluissa suomenkielisen laitoksen julkaisuvuosi, hakasuluissa alkuperäinen saksankielinen nimi):
Amok (2017) [Der Amokläufer]
Balzac : suuren kirjailijan elämä (1948) [Balzac : der Roman seines Lebens]
Eilispäivän maailma : erään eurooppalaisen muistelmia (1945) [Die Welt von gestern : Erinnerungen eines Europäers]
Hairahduksen hetki (1929) [Vierundzwanzig Stunden aus dem Leben einer Frau]
Ihmiskunnan tähtihetkiä : yksitoista historiallista pienoiskuvaa (1953) [Sternstunden der Menschheit]
Maghellanes : historian rohkein purjehdus (1938) [Magellan : der Mann und seine Tat]
Malttamaton sydän (1965) [Ungeduld des Herzens]
Maria Stuart : elämäkertaromaani (1954)
Marie Antoinette (1952)...
Kyseessä on Robert Louis Stevensonin runo Travel eli Matkoja. Runo sisältyy teokseen Lapsen runotarha (A child's garden of verses, 1987), kokoelman kaikki runot on suomentanut Kirsi Kunnas.
https://www.gutenberg.org/files/25609/25609-h/25609-h.htm
Runokokoelman saatavuuden omassa verkkokirjastossasi voit tarkistaa täältä:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.116580
