Kulkijat on julkaistu Aaro Hellaakosken kokoelmassa Hiljaisuus (1949). Se löytyy myös teoksesta Hellaakoski, Aaro : Runot, josta on useita painoksia. En onnistunut löytämään analyysia juuri Kulkijat –runosta mutta kokoelmaa Hiljaisuus on käsitelty Unto Kupiaisen Aaro Hellaakoski : ihminen ja runoilija –teoksessa. Lauri Viljasen kirjassa Ajan ulottuvuudet s. 42 on pari riviä runosta Kulkijat. Kaltiossa 1/1950 on Atte Kalajoki arvostellut kokoelman Hiljaisuus ja nimimerkki H.K.P. Kaltiossa 5/1949 s. 140. Helsingin Sanomissa on ollut numerossa 269/1949 Lauri Viljasen arvostelu (voi olla kenties sama joka on julkaistu kirjassa Ajan ulottuvuudet), Hufvudstadsbladetissa Olof Enckellin arvostelu 15.1.1950, Uudessa Suomessa Rafael Koskimiehen...
Nintendo Tauno Palon suusta ei tunnu tutulta. Voisiko olla että hän on sanonut esim. ”En tiedä”, niin että se on kuulostanut nintendolta. Lähes kaikki Tauno Palo –elokuvat oon julkaistu dvd:nä ja saatavilla kirjastojen kautta. Tarkoitat varmaan televisioelokuvia Purasen häät (1965), Ihmisiä elämän pohjalla (1967), Kustaa Vaasa (1969), Kuolleista herännyt (1975), Sotaleikit (1975). Niitä ei ole dvd:nä. Purasen häät ja Kuolleista herännyt on Elonetin mukaan aikoinaan julkaistu VHS-kasettina. Ylelle voi esittää toiveen että he esittäisivät elokuvat kanavillaan esim. Yle TV1 tai Yle Teema –kanavilla https://palaute.yle.fi/ .
Kvanttimekaniikka on nimitys fysiikan perusteorialle, joka kuvaa tapahtumia klassisen mekaniikan ulottumattomissa olevalla "atomaarisella tasolla". (Lisätietoja Wikipedian perusteellisesta artikkelista https://fi.wikipedia.org/wiki/Kvanttimekaniikka).
Ilmaisulla "kvanttifysiikka" viitataan yleisemmin kaikkiin niihin ilmiöihin ja teorioihin, jotka tavalla tai toisella liittyvät kvanttitason ilmiöihin. Se ei ole täsmällinen, vaan yleisesti orientoiva termi. Se ei ole missään tapauksessa synonyymi termille "kvanttimekaniikka", jolla on täsmällinen merkitys.
Edellinen vastaus on aihepiiristä kiinnostuneen maallikon, ei ammattifyysikon näkemys. Ainakin Wikipedian maailmassa ajatellaan kuitenkin samalla tavalla.
Heikki Poroila
Olisivatko kyseessä aikansa uudissanat?
1770-luvulla suomessa puhuttiin suomea, ruotsia, venäjää ja latinaa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kielipolitiikka
Latina oli suosittu tieteen kieli, kunnes 1800-luvulla ranska valtasi sen aseman.
Kenties kartan kieli son suomalaistunutta latinaa tai englantia? Lapis on latinaksi kivi ja water englanniksi vesi. https://www.sanakirja.org/search.php?id=69899&l2=17
Voisiko paikan nimi tarkoittaa vetistä kivikkoa?
Kannattaa kuitenkin kääntyä Kotimaisten kielten laitoksen puoleen. He osaavat varmasti pätevämmin ratkoa suomen kielen historiaan liittyyviä arvoituksia.
https://www.kotus.fi/
Sivustolta löytyy myös sanakirjoja: https://www.kotus.fi/sanakirjat
Jos haastattelu sisältää selkeästi haastateltavan sitaatteja, on lähdettävä siitä, että sekä haastattelijalla että haastateltavalla on lopulliseen tuotteseen tekijänoikeus. SIitä voidaan keskustella, ylittyykö ns. teoskynnys kummankaan osalta. Ei välttämättä, jos haastattelu on tyyliä "No mitäpä Martti-vaarille tänään kuuluu? - No mitäpä tässä, hyvin on voitu." Suurempi kysymys on, mitä kysyjä tarkoittaa ilmaisulla "käyttää toisen henkilön tekemää haastattelua". Lain sitaattioikeuspykälän perusteella voi tehdä lehtijutun haastattelusta, josta ottaa pätkiä sen havainnollistamiseksi, mistä haastattelussa on kyse. Jos kuitenkin lehtijuttu jollain tavalla perustuu kokonaan aiempaan haastatteluun, on vähintäänkin hyvän tavan mukaista pyytää...
Tove Janssonin alun perin ruotsinkielinen kirja Det osynliga barnet och andra berättelser ilmestyi vuonna 1962, ja jo samana vuonna suomeksi nimellä Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia. Tämän jälkeen kirjasta on otettu useita painoksia, mutta nämäkin kirjat ovat kuvitettuja satukirjoja useine novelleineen, eivät kuvakirjoja.
Vuonna 1992 ilmestyi Muumiperheen minikirjasto -sarjassa kuvakirja Näkymätön Ninni, joka perustuu Näkymättömän lapsen tarinaan, mutta vuosikymmen lienee liian myöhäinen. Suomen kansalliskirjasto Fennican sivuilla on nähtävissä kirjan kansikuva:
https://finna.fi
Tove Janssonilta on ilmestynyt useita kuvakirjoja, joista Kuinkas sitten kävikään vuonna 1952 ja Kuka lohduttaisi Nyytiä vuonna...
Etsitty J. H. Erkon runo on nimeltään Viinanpolttajan sanat. Se on alun perin julkaistu Erkon kolmannessa Runoelmia-kokoelmassa vuonna 1876.
https://www.finna.fi/Record/doria.10024_100869
Kyseessä oleva sitaatti on Ingebor Bachmannin novellista Kolmaskymmenes vuosi (Das Dreissigste Jahr). Kyllikki Villa on suomentanut lauseen näin: "Kuka minä olen sitten, kun kultainen syysykuu tulee [ja karistan pois itsestäni kaiken sen miksi minut on tehty?]".
Novelli sisältyy Ingebor Bachmannin novellien kokoelmaan Kolmaskymmenes vuosi (WSOY, 1961).
Alla olevasta linkistä voit lukea novellin englanninnoksen.
https://archive.org/stream/in.ernet.dli.2015.149197/2015.149197.The-Thirtieth-Year_djvu.txt
Romanttisia kirjoja (jotkut niistä samalla myös humoristisia) ovat esimerkiksi:
Mero, Nina. Englantilainen romanssi
Keyes, Marian. Aikalisä (ja muita hänen kirjoja)
Santopolo, Jill. Valo jonka kadotimme ja Kun sanat eivät riitä
Moyes, Jojo. Elä rohkeasti (ja muita hänen kirjoja)
Martin-Lugand, Agnes. Huolet pois, elämä on helppoa
Eberlen, Kate. Miss you
Vaara, Amanda. Majatalo Villa Venla -sarja
Huumoria löytyy mm seuraavista:
Karhunen, Anna. Kaverin puolesta kyselen (perustuu podcastiin)
Tervo, Kati. Rapsuta minua ja muita kirjoituksia
Kyrö, Tuomas. Mielensäpahoittaja-kirjat
Härkönen, Anna-Leena. Ihan ystävänä sanon
Hanhiniemi, Pauli. Kaukopuhelu
Waris, Helena. Nuorgamin vettä
Fantasiakirjallisuutta ovat esim.:
Kuusenoksa. Anu....
Valitettavasti Helsingin kaupunginkirjasto ottaa töihin vain 16 vuotta täyttäneitä.
Helsingin kaupungin kesätyöpaikat 16 vuotta täyttäneille löytyvät sivulta Helsinkirekry https://www.hel.fi/rekry/fi/
Se on peräisin kreikan kielen X-kirjaimesta (äännearvo kh). Kyseinen khii-kirjain esiintyy usein kristillisissä symboliikassa, sillä se on Kristus-nimen kreikankielisen muodon (Χριστός, khristos) ensimmäinen kirjain.
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi piirretyn! Palaamme asiaan jos vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan kukaan palvelumme seuraajista kyseistä piirrettyä?
Alla olevassa listassa on kaunokirjallisia teoksia, joiden tapahtumat sijoittuvat 1500-luvun Suomeen.
Robert Brantberg: Kadonneet kronikat : birgittalaismunkki Jöns Budden tarina (2007)
Pirjo Tuominen: Kaarina Hannuntytär (1999)
Heikki Ylikangas: Ilkkaisen sota : romaani (1996)
Ilona Meretoja: Juhana oli kohtaloni (1967)
Tauno Himmi: Laukon valtiatar (1948)
Olavi Tuomola: Haaskalinnut (1947)
Mika Waltari: Kaarina Maununtytär : historiallinen romaani (1942)
Artturi Leinonen: Johannes Jussoila : historialllinen romaani (1943), Maakunnan sinetti (1930)
Kyösti Wilkuna: Viimeiset luostarin asukkaat : romaani (1935)
Zacharias Topelius: Jungarin taru (Kootut teokset 6, suom. Helmi Setälä, 1929)
Fredrika Runeberg: Sigrid...
Suomen kielen etymologinen sanakirja antaa tujuttaa-sanan merkitykseksi "tuulla kovasti, vihmoa, pyryttää". Sen voi katsoa pohjautuvan sangen monimerkityksiseen sanaan tujakka, joka puolestaan lienee samaa alkuperää kuin sille läheiset tuima ja tuikea (Suomen sanojen alkuperä).
Valitettavasti emme löytäneet suoraa vastausta kysymykseen.
Voit etsiä tietoja asiasta seuraavista tiedonlähteistä.
Kirjat
Benjamin T. Jones (2018). This Time: Australia's Republican Past and Future (Redback) Paperback
Turnbull, Malcolm (1999). Fighting for the Republic: the Ultimate Insider's Account. South Yarra: Hardie Grant Books
Kirjoja ei löytynyt suomalaisten kirjastojen yhteisluettelosta. Voit tiedustella kirjojen kaukolainausmahdollisuutta lähikirjastostasi.
Australian Republic Movement
https://republic.org.au/
Records of the Australian Republican Movement, [manuscript].
Unpublished - 1987-2009
https://trove.nla.gov.au/work/7458662?q&versionId=8583984
Australian Republic Movement...
Hiiriperheen sadonkorjuusta kertovia satuja en löytänyt.
Satuja kanasta, joka kasvattaa viljaa eikä saa pyytäessään apua muilta eläimiltä, on olemassa useita versioita. Voisiko kyseessä olla tämä tarina?
Esimerkiksi Martti Haavion Iloiseen lorukirjaan sisältyy satu "Kanan ohrapelto", jossa kana löytää ohranjyvän ja kylvää, kastelee ja niittää sadon ilman apua - niin myös syö siitä leipomansa kakun, vaikka tällöin koira, kissa ja hiiri olisivatkin olleet valmiit auttamaan.
Sama satu on myös "Pieni kirjava kana: englantilainen tarina" kirjassa Tarinatie : tarinoita silmälle ja korvalle.
ja Tammen kultaiset kirjat -sarjassa ilmestynyt "Kana Karoliina".
Kirja on Timo Sandbergin Jäähyväisratsastus (1994).
Lastenkirjainstituutin tietokannassa https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
kirjasta kerrotaan näin:
"Ystävykset Piri eli Pirita ja Sanna touhuavat kuin kotonaan Sireenin ratsastuskoululla, sillä vuosien varrella ovat ihmiset, paikat ja ennen kaikkea hevoset tulleet läheisiksi. Pirin elämään astuu yllättäen Olli, ristiriitainen ongelmakimppu, johon Piri ei oikein osaa ottaa kantaa. Pirillä on poikaystävä Suke, joka parhaillaan toipuu leikkauksesta sairaalassa. Sannan kipeimpiä kokemuksia on jäähyväisratsastus Veeralla, joka on päätetty lopettaa. Vaihtelua arkeen tuo jäyhä ja totinen Kalevi, johon Sanna suhtautuu luonteensa mukaisesti mutkattoman railakkaasti. -...
Hei
Valitettavasti en löytänyt täsmällistä vastausta valkoisen kanervan esiintymiseen juuri Sallan korkeudella. Useissa kasvikirjoissa on vain maininta valkoisen "muunnoksen" harvinaisuudesta. Kanervahan on varsin yleinen koko maassa ja valkoiset kanervat yhtälailla harvinaisia kaikkialla.
