Itse kuulen kyseisessä kohdassa lyhyen folk-henkisen kitarariffin, jonka perusteella en pystynyt sävelmää tunnistamaan. Toivottavasti joku muu tunnistaa, mutta kyllä näin lyhyet katkelmat ja vielä ilman sanoja ovat sellaisia, jotka saattavat jäädä tunnistumattakin. Toivotaan parasta!
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Journalisti on tilattu Pasilan ja Richardinkadun kirjastoihin, säilytystiedot:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1043665?lang=fin
Journaisti-lehti muissa pääkaupungiseudun kirjastoissa:
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/QGBNH8CF633LEAQPMX5E18V5N22EE5I3L…
Journalisti - Suomen Journalistiliiton ammattilehti - on luettavissa vapaasti myös verkossa, myös näköislehtinä vuosina 2014 ja 2015. Lehden arkisto löytyy vuodesta 2008 lähtien.
http://www.journalisti.fi/arkisto/
Citykaneista kertoo Wikipedia näin:
"Suomen metsästyslaissa villikani on määritelty riistaeläimeksi,[15] jota saa metsästää 1. syyskuuta – 31. maaliskuuta välisenä aikana.[16] Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) on tilastoinut Suomessa metsästettyjen kanien määriä. Määrä oli suurimmillaan vuonna 2009, jolloin koko maassa metsästettiin 3 900 kania. Vuosina 2010 ja 2011 saalis oli romahtanut 1 200 kaniin vuodessa.[17]
Helsingissä kanien metsästys alkoi ensin poikkeuslupien turvin Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa metsästyskaudella 2005–2006.[18] Nykyisin Helsingin julkisten viheralueiden kanien hävittämisestä huolehtii ensisijaisesti kaupungin rakentamispalvelu Stara.[7] Staran projektipäällikön mukaan...
Kirjastot hankkivat yleensä e-kirjoja jonkin valmiin palvelun kautta. Se on huomattavasti helpompaa kuin lukemattomien e-kirjoja tarjoavien palvelujen koluaminen, kirjojen valitseminen ja niiden järjestäminen asiakkaiden käytettäviksi.
Periaatteessa kirjaston olisi minun nähdäkseni mahdollista Antikytheran kaltainen yksittäinen teos ja asentaa se tabletille kirjastossa luettavaksi, mutta kenties se ei olisi kannattavaa suhteessa vaivaan ja hintaan. Kirja pitäisi luultavasti asentaa käsin jokaiselle tabletille, eivätkä asiakkaat tosiaan voisi hyödyntää sitä kuin kirjastossa lukemalla, jolloin käyttö saattaisi jäädä pieneksi verrattuna asiakkaiden omiin laitteisiin laittaviin e-kirjoihin. Lisäksi ainakin HelMet-kirjastoissa suurin osa...
Parhaat runovalikoimat Helsingissä on Pasilan, Rikhardinkadun ja Kallion kirjastoissa.
Pasilan kirjaston yhteydessä on myös Helmet-kirjavarasto, jossa on vanhempaa aineistoa. Varastosta voi tehdä löytäjä, jos on kiinnostunut vanhemmasta kirjallisuudesta. Kirjavarastossa on avoimet ovet keväällä 2016: 13.1. - 25.5. keskiviikkoisin klo 13-18.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Eero Avenin tuotannosta löytyy kappale nimeltään Siirtolaisen tie, jossa äiti ja siskot jäävät kaipaamaan lasta. Kertosäkeessä lauletaan "Kaipaamaan sua kaikki me jäimme. Miksi piti sun lähteäkään. Kunpa palaisit luoksemme kotiin. Rakkaampaa paljon meille se ois. Kaipaamaan sua kaikki me jäimme. Kirjekyyhkynen viestejään tuo. Miksi kohtalo kirosi meitä. Lapsemme siirtolaisen tie vei." Laulussa puhutaan äidistä, mutta pohjanlahtea ei mainita. Kappale löytyy esimerkiksi. https://youtu.be/Mwofs_DHtHY
Espoon Sellon kirjastossa on torstaisin klo 10-10.30 pienille lapsille sopiva TorstaiTohinat, jossa on satutunteja, esityksiä ja musiikkia. Alla olevan linkin kautta löydät lisää tietoa:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Tapaht…
Kappale on Jarmo Jylhän ja Jukka Heinon kirjoittama Härmän huvi, jonka on levyttänyt ainakin Nummisuutarit-yhtye.
Nummisuutarien tulkinta on julkaistu ainakin parilla huoltoasemakasetilla ja yhdellä kokoelma-CD:llä:
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=h%c3%a4rm%c3%a4n+huvi*
Aivan täysin hakemanlaistasi tutkimusta ei ole Suomessa tehty. Aiheen taustoitukseen sopii Georg Haggrén, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen & Anna Wessman: Muinaisuutemme jäljet: Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle. Gaudeamus, 2015.
Liitteessä on teoksia, jotka löytyivät liedet- tai tulisijat ja kivikausi -haulla Melindasta ja Fennicasta.
Jos tutkimuskohde koskee Suomea, kannattaa tarkastaa myös Geologian tutkimuskeskuksen kirjaston anti, asiasanalla kivikausi. Tässä linkki sinne: https://gtk.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Mark Twainin Omaelämäkerta julkaistiin vasta sata vuotta hänen kuolemansa jälkeen vuonna 2010. Osia teoksesta julkaistiin jo aiemmin vuosina 1924, 1940 ja 1959 mutta teos kokonaisuudessaan tuli kirjailijan testamentin mukaisesti julkaisuvapaaksi vasta sata vuotta hänen kuolemansa jälkeen.
Tahdikkaan totuudenpuhujan kommentti päätökseensä myöhäisestä julkaisuajankohdasta:
”Yksi syy siihen, miksi puhun haudan takaa, on juuri se, että haluan kerrankin nauttia siitä, kun voin sanoa kaiken niin kuin haluan, sen sijaan, että patoaisin siitä kumpuavan nautinnon ainoastaan yksityiseen käyttööni. Pystyn haudastani käsin puhumaan rehellisemmin kuin moni historioitsija samassa tilanteessa, sillä siinä missä he eivät pysty kuvittelemaan, miltä...
Kansallisbibliografia Fennican mukaan Elsa Beskowin kuvakirjaa Görans bok (1916) ei ole suomennettu.
Lähteet:
https://finna.fi
http://authorscalendar.info/beskow.htm
Tässä joitakin vinkkejä antiikin Kreikkaan sijoittuvasta kaunokirjallisuudesta.
Kotimaisia ja suomeksi käännettyjä:
Heikkilä, Jukka M.: Antigonos, jumalten poika (Karisto, 2000)
Kallifatides, Theodor: Kaunis Alkibiades (Kirjayhtymä, 1987)
Lyon, Annabel: Aleksanterin opettaja (Avain, 2011)
Miller, Madeline: Akhilleen laulu (Basam Books, 2013)
Pressfield, Steven: Tuliportit (Jalava, 2003)
Weckroth, Sari: Sofronios (Aurinko, 2014)
Wolf, Christa: Kassandra (Kirjayhtymä, 1985)
Englanninkielisiä:
Gemmell, David: Troy-trilogia (Lord of the Silver Bow, Shield of Thunder, Fall of Kings)
Renault, Mary: The Last of the Wine, The Praise Singer, Alexander the Great -trilogia (Fire from Heaven, The Persian Boy, Funeral...
Kuten aihetta käsittelevä Wikipedian artikkeli toteaa, fyysikot eivät ole yksimielisiä siitä, onko aikamatkustus missään olosuhteissa mahdollista. Tunnetut fysiikan lait eivät sinänsä edellytä, että ajan nuoli osoittaa johonkin tiettyyn suuntaan. Kaikki esitetyt aikamatkustamisen tavat ovat teoreettisia, eikä niitä välttämättä pystytä koskaan testaamaan.
Tavallisen kansalaisen arjen tasolla voi turvallisin mielin lähteä siitä, ettei aikamatkustus ole ainakaan aineellisille olioille käytännössä mahdollista. Jos tilanne muuttuu, siitä kuulemme aivan varmasti kaikki.
Heikki Poroila
Tietoja kutiamisesta on kyselty tällä palstalla aiemminkin.
Tässä linkki vastaukseen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/miksi-kutitus-naurattaa-tai-miksi?language_content_entity=fi
Asiasta on kirjoitettu netissä muuallakin:
https://www.voice.fi/terveys-ja-hyvinvointi/a-135575
Tässä mainitaan mm. että mikäli ihmisellä on normaalia korkeampi tai matalampi herkkyys kosketukselle, kutiaminen voi tuntua epämiellyttävältä eikä se saa naurua aikaan.
Iltalehden artikkeli kutinasta: https://www.iltalehti.fi/terveys/a/2013123017882897
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/15843/2010_samk_lehtinen_jaana.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Tässä Jaana Lehtisen opinnäytteessä ”Terveydenhoitajan ja asperger-nuoren tukikeskustelu” tuodaan esille...
Laulu löytyi nuottikirjasta Nuoret laulajat : kansanopistojen laulukirja (Fazer 1968) nimellä Kodille.
Laulun sanat:
1. Tuoll' laakson liepehellä on armas kotini.
On siellä käyskennellä mun riemuni.
Terve tuhansin, seutu ihanin!
On siellä käyskennellä mun riemuni.
2. Siell' valvoi äidin lempi ja liekkui kehtoni.
Siell' ensielon riemut mua tervehti.
Terve tuhansin, kehto rakkahin!
Siell' ensielon riemut mua tervehti.
3. Kun luotas, koti kulta, mä kerran erkanen,
ma kiittäen aina muistan ja siunaten.
Terve tuhansin, lahja kallehin!
Sua kiittäen aina muistan ja siunaten.
Sävelmä on saksalainen, suomentajan nimi ei ole tiedossa.
Tiedossamme ei ole kuinka suuren painoksen kirjan kustantaja Into kustannus on alkuun teoksesta ottanut. Nykyään kustantajat siirtyvät enenevästi tarvepainatukseen eli varastoja ei välttämättä täytetä heti suurella painosmäärällä. Painoksen suuruutta voi tiedustella kustantajalta.
Ylen verkkoartikkelin mukaan 100.000 kappaleen painokseen on kaadettava yli 400 vankkaa puuta. Paperia kuluu 45 tonnia eli 100 rullaa. Paperipuuksi kaadetaan yleensä harvennushakkuista saatavaa kuitupuuta. Järeistä tukkipuista sahatavaraksi kelpaamaton osa päätyy myös sellukattilaan. Esimerkin 100 000 niteen painos on huomattavan suuri, tavallinen tietokirjan painos on alkuun ehkä muutamissa tuhansissa.
https://www.ts.fi/kulttuuri/427776/Kustantamot+...
Hei!
Kyseessä lienee Arvo Turtiasen runo Isänmaan joulu, joka löytyy ainakin teoksesta Lapsuuden joulu: Rakkaimmat joulurunot
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1742558__Slapsuuden%20joulu%20joulurunot__Orightresult__U__X2?lang=fin&suite=cobalt
Runossa on kohta: Jos se on silli, Hyvää joulua!
Jos se on peruna, Hyvää joulua!
ja muutakin ruokaa mainitaan pitkin runoa
Olet aivan oikeassa. Kieliopillisesti oikein olisi taivuttaa kieltosana monikon kolmannessa persoonassa subjektin mukaisesti. Ehkä ohjelman nimeen on haettu puhekielisempää tunnelmaa, kun kieltoverbi on jätetty taivuttamatta.
Sinuhe egyptiläisen pariksi voisi sopia toinen historiallinen romaani, jossa tutkaillaan politiikkaa, uskontoa tai ihmisyyttä. Mahdollisia vastinpareja voisivat olla esimerkiksi seuraavat teokset:
Orhan Pamuk: Valkoinen linna
Virginia Woolf: Orlando
Umberto Eco: Ruusun nimi
Robert Graves: Minä, Claudius (tästä Waltarin on sanottu ottaneen vaikutteita Sinuhe egyptiläiseen)
Henryk Sienkiewicz: Quo vadis - kertomus Neron ajoilta
Jaan Kross: Keisarin hullu