Vuonna 1952 valmistuneen lentoaseman virallinen nimi oli aluksi Helsingin lentoasema. Kun 1970-luvun alussa Helsingin maalaiskunnasta tuli ensin Vantaan kauppala ja sitten Vantaan kaupunki, oli myös lentoaseman nimimuutokselle tarvetta. Vuonna 2012 ilmestyneen Helsinki-Vantaan kuusi vuosikymmentä -näyttelyjulkaisun (V. Saltikoff ja T. Juutinen) mukaan Ilmailuhallitus teki vuonna 1972 ehdotuksen, että lentoaseman nimi muutettaisiin Helsinki-Vantaan lentoasemaksi. Nimi hyväksyttiin ja otettiin virallisesti käyttöön vuonna 1977.
Kyseessä on Adi Mulahalilovicin säveltämä ja Turkka Malin suomeksi sanoittama kappale He tekevät sen kyllä. Laulu alkaa sanoin Mun tyttöni näin uteli kerran. Kappaletta on esittänyt mm. Mika Pohjonen ja se on kuultavissa mm. äänitteiltä Rakkaustarina (1997) ja Tango : 16 huippuartistin tangoparaati.
Mikäli äänitettä ei löydy omasta kirjastostasi, voit tilata sen kaukolainaan muualta Suomesta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4497356?checkRoute=1
Kirjoista tehty tv-sarja ei ollut lapsilta kielletty. Elävä arkistoKirjoissa kuitenkin käsitellään syntymää, kuolemaa ja 1800-luvun rankkaa saaristolaiselämää hyvin todentuntuisesti. Tarina on myös tunteisiin vetoava eli kovin herkkä 12-vuotias saattaa päätyä itkuiseksi. Toisaalta monet varhaisnuoret haluavatkin juuri lukea todenllisesta elämästä.Kenties voisitte lukea kirjaa molemmat ja keskustella siitä?
Varsinaisia varaosaluettelokirjoja ei kirjastoissa ole. Onko 65 auton vuosimalli? Yksi korjausopas vuoden 1964-1972 Ford Taunuksista on, tosin ruotsinkielinen: Erik Strömfors, Ford Taunus 17M-20M 1964-1972 : reparationshandbok. Tietoa siitä, onko tässä kirjassa tietoa varaosista, ei ole.
Kirja on vain Kajaanin kirjastossa. Sen voi halutessaan pyytää kaukolainaan:
https://www.finna.fi/Record/kainet.340128
Motonet-sivustolta löytyy luetteloita Fordin eri mallien varaosista, mutta valitettavasti Ford Taunuksesta vain vuosilta 71-82:
https://www.motonet.fi/fi/varaosat/157/905913/autot/ford?gclid=EAIaIQob…
Viittomakielessä käsien, suun, kasvojen ja kehon liikkeet muodostavat kokonaisuuden, jossa kaikki liikkeet tukevat toisiaan selkeän kommunikaation ja vietinnän saavuttamiseksi.
Tulkin suullaan tekemiä liikkeitä kutsutaan huulioksi. Huuliolla tehtävät suun liikkeet eivät välttämättä aina vastaa puhutun kielen sanoja, joten kuuleville ne saattavat näyttää ajoittain erikoisilta.
Huulion avulla yritetään kielellinen sisältö ymmärtää puheen näkyvien piirteiden avulla (mm. suun, leuan ja kielen liikkeistä). Monet äänteet näyttävät huulioina kuitenkin identtisiltä, jolloin ymmärtäminen pelkän huulion avulla on vaikeaa. Kommunikaatiota tuetaankin laajasti kehon, ilmeiden ja eleiden, sekä käsillä tehtävien viittomien avulla. Kaikki...
Molemmat termit liittyvät suvuttomaan lisääntymiseen. Tieteen termipankin mukaan silmikointi tai kuroutuminen on hiivasienillä, kasveilla ja alkeellisilla eläimillä esiintyvä lisääntymistapa. Jotkut kasvit taas lisääntyvät kasvullisesti rönsyjen avulla. Lisää tietoa esim.Tieteen termipankin ja peda.net biologian -sivuilta:
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biologia:silmikointi
https://peda.net/p/hanna.numminen/bi6/eje/1te
Kotimaisten kielten keskuksen julkaisussa Suomalainen paikannimikirja (https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomalainen_paikannimikirja) Oitti-nimi näyttäisi viittaavaan ojitettuun maahan.
Ilmari Kosonen on kirjoittanut Laukaan joulu -kokoelmaan tekstin suomalaisista paikannimistä. Jutun nimi on "Kuusaa tarkoittaa koskilaaksoa, oitti vesipaikkaa". https://digi.kirjastot.fi/items/show/121542
Sukulaissuhteiden nimityksistä on kysytty palstalla usein. Oheisessa vastauksessa niitä on koottu yhteen.
Mainituista lähteistä voi nostaa erikseen tarkasteltavaksi tämän taulukon.
Tähän kysymykseen on vaikea vastata, koska tempomerkintänä adagio on yleisnimi. Pitäisi vähintään tietää, mille instrumentille/instrumenteille ko. teosta haetaan. Adagio-osa voi myös
olla jonkin laajemman sävellyskokonaisuuden osa.
Olisiko kuitenkin kyseessä Albinonin Adagio g-mollissa? Siitä löytyy kyllä sovituksia useissa kokoelmissa ja yksittäisinäkin nuotteina.
Kyseistä kirjaa ei löydy HelMet-kirjastoista, mutta voit tilata sen kauttamme kaukolainaksi.
http://finna.fi
Kirja on huonosti saatavilla, mutta sen voi myös yrittää ostaa: http://www.booky.fi/kirja/tasca_bob/you_will_be_satisfied/9780887308598
Tiede-lehden vanhoja numeroita säilytetään Tikkurilan kirjastossa 10 vuotta, joten numero 8/2005 on sieltä saatavilla. Sen voi varata normaalisti http://www.helmet.fi -stä.
Ota yhteys aluksi vaikkapa aikidoliittoon ja iaidoliittoon, joista varmasti saat lisätiedot alueesi harjoittelusta. Aikido on moderni budolaji, jossa kilpailun ja kamppailun ajatellaan tapahtuvan itsen kanssa. Aikidoseuroissa harjoitellaan aikidoa sekä sen aseettomien että aseellisten (puumiekka, puukeppi) harjoitusmuotojen avulla. Ks. Suomen Aikidoliiton yhteystiedot https://www.aikidoliitto.fi/yhteystiedot
Iaidossa harjoitellaan miekanvedon liikesarjoja harjoitusmiekalla. Edistyneemmät harjoittelijat voivat käyttää myös terävää miekkaa harjoitellessaan.
Suomen Iaidoliiton kotisivut yhteystietoineen ks. http://iaido.fi/
Tämä virhe on tiedossamme ja sen korjaamista on selvitetty järjestelmänkehittäjiltä. Korjaaminen on osoittautunut hankalammaksi kuin voisi kuvitella, koska järjestelmä on alun perin englanninkielinen ja kaikkien termien kääntäminen parhaalla suomenkielisellä vastineella ei onnistu, koska alkuperäistä termiä on voitu käyttää monessa eri kohtaa, jotka suomeksi vaatisivat erilaisten sanojen käyttöä.
Verkkokirjastoon voi kirjautua myös osoitteessa https://kirjasto.kyyti.fi/, jossa tekstit ovat oikein.
Asia kuitenkin on vielä työn alla ja korjaantuu viimeistään, kun verkkokirjasto siirtyy kokonaan toiseen ohjelmaan tulevaisuudessa.
Uuden keskustakirjasto Oodin palvelut ovat vasta suunnitteluasteella, mutta toiseen kerrokseen on tulossa monenlaiseen oppimiseen ja tekemiseen soveltuvia tiloja, mm. työpajoja, studioita ja keittiö. Palveluita pyritään toteuttamaan asiakaslähtöisesti, kaupunkilaisia kuunnellen, joten hyvin todennäköisesti jonkinlaista karaoke-toimintaakin Oodista tulee löytymään, jos sellaista toivotaan. Keskustakirjasto.fi -sivustolla esitellään Oodin rakentumista, ja sieltä bongasin myös lauseen maininnan kirjastokaraokesta. Siitä, miten mahdollinen karaoke tullaan toteuttamaan, en valitettavasti osaa vielä tässä vaiheessa sanoa mitään.
Arvelisin, että kyseessä olisi saattanut olla Sakari Kuusen laatima Kalevala kansakouluja varten (Gummerus, 1937). Se on - tekijänsä sanoin - "pääasiallisesti suorasanainen, vain sarjan runohelmiä käsittävä esitys". Kirjasta julkaistiin uudet painokset vuosina 1951, 1954 ja 1960, eli se oli käytössä varsin pitkään.
Helmet -- Kalevala kansakouluja varten
Toivo Lyy on suomentanut nämä Myllärin tarinan säkeet seuraavasti:
-- niin Absalon myös lempi minkä voi / ja painoi rouvan peräsilmään suukon - / niin Nicolaksen pyllyn poltti puukon / tulinen terä... Sellainen se juttu!
Ja Herran haltuun tämä seura tuttu!
Voit palauttaa Helmet-kirjastosta lainaamasi aineiston mihin tahansa muuhun Helmet-kirjaston toimipisteeseen. Ainoa poikkeus tästä ovat esineet, jotka pitää palauttaa siihen kirjastoon, josta ne on lainattu.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kilpaurheilijoiden osalta tuskin vertailevaa tietoa on saatavissa. Edes testeissä kiinni jäävät urheilijat kun eivät useinkaan myönnä kiellettyjen aineiden käyttöä. Jotta asiaa voitaisiin selvittää, pitäisi oikeastaan olla terveystietoja pitkään doping-aineita käyttäneiden uran ajalta. Jotkut yksittäiset urheilijat ovat tosin myöntäneet pitemmänkin ajan doping-historiansa. Toisaalta heidän tapauksessaan "sairastuminen" ja kilpailutauko tietyssä vaiheessa kautta on voinut johtua muustakin syystä.
Sen sijaan rankan doping-taustan aiheuttamista myöhemmistä terveysongelmista on näyttöä. DDR:n doping-ohjelmassa mukana olleille urheilijoille on maksettu jälkikäteen korvauksia aineiden käytöstä johtuvista sairauksista.
Oikotietä parempiin...
Torsten Petterson on ruotsintanut Aale Tynnin runon Kaarisilta. Runo Bågbron on luettavissa antologiasta Skapa sen sol som inte finns : Hundra år av finsk lyrik (2012), s. 86.
Teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
