Maija Konttisen runo "Repo-Mikon rangaistus" alkaa: "Pupu-Jussin tylleröinen, pieni, näpsä Nöpöstiina kivikuppi kainalossa metsätietä tallusteli oman äidin asialle."
Runo sisältyy esimerkiksi Satu Koskimiehen toimittamaan "Eläinrunojen kirjaan" (Kirjayhtymä, 1997), vuonna 1931 julkaistun "Kodin ja koulun ensimmäisen kirjan" kahdennentoista uudistetun painoksen näköispainokseen (Otava, 1994) ja kirjaan "Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta" (WSOY, 1993).
Lisää lähteitä voit etsiä Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta:
https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
Kaikissa Helsingin kirjastoissa on tietokoneita, joita asiakkaat voivat käyttää. Niistä suurinta osaa voi käyttää ilman ajanvarausta: Jos et halua tulostaa, et tarvitse myöskään mitään tunnuksia tai tilejä. Koneiden käyttöaika on yleensä 0,5-2 tuntia. Jos haluat tulostaa, sinun täytyy ensin tehdä itsellesi tulostustili. Siihen saat henkilökunnalta apua.
Joissakin kirjastoissa on kuitenkin varattavia työhuoneita, joissa on asiakastietokone. Näiden tilojen varaaminen onnistuu uuden Varaamo-palvelun kautta. Varaamo edellyttää vahvaa tunnistautumista. Esimerkiksi Malmin kirjastossa on varattavia työhuoneita, joissa on asiakastietokone. Se joka varaa työhuoneen, saa käyttöönsä myös koneen. Yhden työhuoneen voi varata kolmeksi...
Helsingissä on lukuvalmennusta lapsille. Varaa itsellesi valmennus vastaamalla aloituskyselyyn. Halutessasi voit laittaa lukuvalmentajille myös sähköpostia osoitteeseen lukuvalmentaja@hel.fi. Lukuvalmentajasta voi lukea lisää alla olevasta linkistä.Lukuvalmentaja Junior
Kyseessä voisi olla matrikkelisarja Suomen rintamamiehet 1939-45, jossa on 21 osaa ja useita täydennysosia, joista viimeisin ilmestyi 1990. Ensimmäinen sarjan osa ilmestyi 1973. Rintamamiehet on sarjassa järjestetty kylläkin divisioonittain.Suomen rintamamiehet 1939-45 Vaskissa
Runo on nimeltään ”Navetan juhla”. Se sisältyy Martti Haavion, Aili Konttisen ja Ohto Oksalan ”Iloiseen aapiseen” (WSOY, 1. painos 1933, näköispainos 2004, s. 26) ja myös samojen tekijöiden ”Kotiaapiseen” (WSOY, 1937). Tämäkin aapinen on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa:https://digi.kansalliskirjasto.fiRunon on säveltänyt Olavi Ingman. Laulu sisältyy nuottiin Ingman, Olavi: ”Iloisia lauluja lapsille” (WSOY, 1946). Nuotissa laulu alkaa: ”Aa dee tässä kiehuu tee”. Navetan juhla Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa:https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1926987?term=HAAVIO&term=ILOINEN%20AAPINEN&page=30
Laulu "Kevätpäivänä" alkaa muistamillasi sanoilla. Kolmas säkeistö alkaa: "Ei peipponen vaieta voi". Laulun on säveltänyt Juha Haapaniemi ja sanoittanut Jukka Itkonen. Se sisältyy nuottiin "Musiikin mestarit. 3-4" (Otava, 2002). Se sisältyy myös cd-levylle "Härmänmaa laulaa 2007 : laulukilpailun 2007 finalistit esittävät" (Härmänmaan kulttuuritoimet, 2007). Sen esittää Kristina Hyytinen.
Kyseessä on gluteeniton leipä ja maniokilla eli tapiokalla voi korvata esimerkiksi vahnäjauhoja. Tapiokajauhoja voi käyttää keittojen ja kastikkeiden sakeuttamiseen sekä yhdessä muiden jauhojen kanssa erilaisten leivonnaisten valmistukseen. Bambukuitua voi käyttää sakeuttamisaineena eikä se ole allergisoiva kuten vehnäkuitu. Melassi on paksu siirappimainen aine, jota saadaan sokeriruo'on mehusta tai sokerijuurikkaasta sivutuotteena sokerin valmistuksessa.Sinun kannattaa ottaa suoraan yhteyttä Fazeriin ja kysyä mistä näitä aineksia tuodaan heidän käyttöönsä, jos tuodaan.https://www.myfazer.com/s/contact-us?country=fi&language=fiLähteet:Rousi, Arne: Auringonkukasta viiniköynnökseen, viljelyskasvit ihmisen palveluksessa (WSOY,...
Olen selannut erilaisia Etelä-Pohjanmaan murteen sanakirjoja ja sanastoja, mutta tuossa läsipää-muodossa kahvin yhteydessä en ole sitä mistään kirjasta löytänyt. Hevoseen liittyviä mainintoja kyllä oli. Johannyttoki Lapuan murteella -kirjassa mainittiin pläsipääkahvit, jotka tarkoittivat teoksen mukaan vahvoja kahveja. Kollegat tiesivät kertoa, että tätä sanontaa on käytetty myös Nurmossa/Seinäjoella sekä Isossakyrössä. Heidän mukaansa tarkoittaa oikein hyviä kahveja, jotka tulevat tarpeeseen ja kruunaavat tilanteen. Lapualta kotoisin oleva kollega sanoi, että kyllä siellä käytetään myös muotoa läsipääkahvit, kuulemma p on siinä hiljainen :) Isokyröläinen kollega muisteli, että sanontaa on käytetty hänen lapsuudessaan 60-luvulla ihan...
Yleissääntö on, että erisnimiä taivutetaan kuten muitakin sanoja. Substantiivi atlas taipuu atlaksen, joten sitä voi käyttää myös nimen taivutusmuotona.LähteetKielikello: Erisnimiäkin taivutetaan https://kielikello.fi/erisnimiakin-taivutetaan/#:~:text=T%C3%A4h%C3%A4n%20malliin%20on%20poikkeus:%20jos,:%20Kullalle%2C%20Sointu%20:%20Soinnulle.Kielitoimiston sanakirja: atlas https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/atlas?searchMode=all
Elokuvassa "Million Dollar Mermaid" on runsaasti Esther Williamsin tähdittämiä näyttäviä uinti- ja uimahyppykohtauksia. Vuonna 1952 valmistunut musiikkipitoinen elokuva pohjautuu australialaisen uimarina ja näyttelijänä tunnetun Annette Kellermanin elämäntarinaan. https://en.wikipedia.org/wiki/Million_Dollar_Mermaid
Oheinen laaja verkkoartikkeli mainitsee mm. kohtauksen, jossa lasiseinäinen vesitankki alkaa murtua kesken esityksen paniikkia aiheuttaen. https://theblondeatthefilm.com/2014/05/26/million-dollar-mermaid-1952/
Elokuva esitettiin 28.2.1986 TV1-kanavalla nimellä "Meren jumalatar". Voisikohan tämä olla muistelemasi elokuva.
Lauri Simonsuurin toimittamaan Myytillisiä tarinoita -teokseen (SKS) on koottu vanhan kansan tarinoita kummituksista, haltioista, peikoista ja muista yliluonnollisista olennoista. Kirja ilmestyi alun perin vuonna 1947, ja siitä on otettu useita uusia painoksia.
Uno Harvan Suomalainen muinaisusko (SKS) käsittelee suomalaista kansanuskoa ja mytologiaa. Teos ilmestyi alun perin vuonna 1948, ja siitä on otettu uusi painos 2018.
Elina Rannan Haltijoitten mailla, maahisten majoissa : maan, metsän, veden ja vuoren väki (WSOY, 1996) kertoo vanhoista suomalaisesta taruolennoista ja myyteistä.
Nina Haikon ja Minna Lämsän Pieni maahiskirja (Kustannus-Puntsi, 2002) on graafisen suunnittelun opinnäytetyönä syntynyt kirja, jonka tarinat ovat peräisin...
Sveitsiläisen Peter Bichselin novelli Pöytä on pöytä (kokoelmasta Lastentarinoita) oli äidinkielen ylioppilaskokeen I osan oheismateriaalina keväällä 1994.
Kyseessä on Pjotr Tšaikovskin laulu Legenda laulusarjasta 16 pesen dlja detei, op54. Legenda on sarjan viides laulu. Alkuperäinen teksti on Richard Henry Stoddardin (1825–1903), laulun venäjännös Aleksei Pletštševin ja suomennosmukaelma Eino Leinon. Laulu tunnetaan myös nimellä Taru.
Leinon suomennos alkaa sanoin Kasvatti Jeesus ruususen.
Voit lukea suomennoksen täältä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/975383?term=Kasvatt…
Sanat sisältyvät myös esimerkiksi nuottijulkaisuihin 75 naiskuorolaulua = 75 sånger för damkör (1970).
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/palvelut-organisaatioasiak…
https://www.musiikkikirjastot.fi/wp-content/uploads/2016/11/Tsaikovski…
Lauri putkonen on laatinut Katajanokan kaavahistoriikin 2010. Siinä kerrotaan Katajanokanlaituri 1 historiasta näin:
"Rahapajan vieressä sijaitseva tontti oli alkuaan varattu Suomen Pankin rakennukselle, mutta kun pankki sai toimitilat Kruununhaasta oli tontti jäänyt rakentamattomaksi. Tallqvistin vuoden 1882 kaavassa tontti oli tarkoitettu tullikamaria ja satamakonttoria varten. Pankinjohtaja, kaupunginvaltuutettu Alfred Norrmén osti tontin, ja 1896 valmistuivat talon piirustukset. Arkkitehti Theodor Höijer antoi kolmikerroksiselle rakennukselle romanttisen, linnamaisen asun. Punatiiliset julkisivut päättyivät rikkaasti koristeltuihin päätykolmioihin ja keskieurooppalaisvaikutteisiin siroihin torneihin. Rahatoimikamari oli edellyttänyt,...
Harry Potter-kirjoista ei ole tehty selkokirjaversioita, joten helppolukuisia kirjoja ei niistä löydy. Lukutaidon kehittymistä odotellessa voi vaikka kuunnella Potterit äänikirjoina tai katsella kirjoista tehdyt elokuvat. Lasten tietokirjoja aiheesta löytyy paljon, tässä muutama esimerkki:
Harry Potter : Taikuuden historia (2018)
Harry Potter: Tylypahkan vuosikirja (2017)
Revenson, Jody: Harry Potter: Suuri hahmokirja (2015)
Revenson, Jody: Harry Potter : Suuri maaginen arkisto (2016)
Yhtenä kriteerinä voisi pitää niin kirjailijan kuin runoilijankin osalta Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä.
Kirjailijaliiton sivuilla todetaan, että vuosijäseneksi hyväksyminen edellyttää pyrkijän julkaisseen vähintään kaksi sellaista, itsenäisesti luotua alkuperäistä suomenkielistä kaunokirjallista teosta, että häntä tuotantonsa taiteellisen ja ammatillisen tason perusteella voi pitää kirjailijana.
https://kirjailijaliitto.fi/liitto/jaseneksi/
Jokamiehenoikeudet antavat luvan poimia kukkia mainitsemissasi paikoissa, joskin valkovuokkoja löytää varmemmin esimerkiksi vähemmän merellisestä Keskuspuistosta.
Valkovuokon suosikkikasvuympäristö on lehto. Kangasmetsissä sitä tapaa usein.
Haltialan ja Tuomarinkylän maisemapelloilla kasvatetaan kukkia, ruiskaunokeista auringonkukkiin, ja herneitä vapaasti poimittavaksi. Kannattaa tutustua!
Kirjastonhoitaja tai -virkailija etsivänä on harvinaisempi hahmo dekkareissa.
Tapahtumapaikkana kirjaston on kyllä monissa kirjoissa ja kirjastolainen uhrina tai osallisena on myös yleinen.
Löysin vain kaksi:
Essi Aron Pimeässä kasvaneet, jossa kirjastonhoitaja Immi alkaa selvitellä rikosta.
ja Saraleena Aarnitaipaleen Kirjailijan murhan, jossa Kirjastonhoitaja Anna Maljakova ratkoo kollegansa murhaa.
TV-sarjoissa kirjastonhoitajat ovat aktiivisempia salapoliiseja esim. Auroran murhakerho.
Taiteilijan nimeä en valitettavasti löytänyt. Bukowskin ja Hagelstamin antiikkiliikkeistä voisi kyseistä signeerausta kysellä. Kuvataiteilijamatrikkelista ja Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkelista voisi myös olla apua.
https://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/fi
https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli https://piki.finna.fi/Record/piki.273708?sid=3052784026
Kuulostaa hyvältä! Kirjasammossa on listattu keskiajalle sijoittuvia nuortenromaaneja, ehkä ääneen luettavaksi sopiva löytyisi näistä: Keskiaikaan sijoittuvia nuortenkirjoja | Kirjasampo
Roomasta, Babyloniasta, Persiasta ja Egyptistä sen sijaan löytyy aika niukasti etsimäsi kaltaista aineistoa.
Roomaan sijoittuva ja mahdollisesti myös tarkoitukseesi sopiva on ainakin Simon Scarrowin nuortenromaani Gladiaattori: taistelu vapaudesta (Gummerus, 2011, suomentanut Pekka Tuomisto)
Egyptiin taas sijoittuu Christian Jacqin nuortenromaani Niilin poika (Gummerus, 2004, suomentanut Lotta Toivanen)
Toivottavasti näistä löytyisi jokin sopiva!
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet...