Lapsuutesi kuvakirja saattaisi olla Usko Laukkasen Tupsu, orava (Satukustannus, 1987).
"Tämä tarina kertoo Tupsusta, uteliaasta oravanpojasta, joka lähtee maailmalle. Se ei tunne ketään, se ei tiedä mitään. Mutta se oppii: muista eläimistä, ihmisistä, vuodenajoista ja perheestä."
Talven lähestyessä Tupsu alkaa mäyrän neuvojen innoittamana kerätä ruokaa varastoon. Hän ymmärtää, että ruokakätköt tulee merkitä, jotta ne löytää sitten kun tarvitsee.
"Kas näin kävi kätkentä.
- Käpyjä kätken tähän puunkoloon tuon toisen puun viereen.
- Siemeniä kätken tähän tuon pienen pilven alle.
- Tammenterhot peittelen sammalella ja merkitsen paikan tammenlehdillä."
Taurogin kissahirviö ja Glastonberryn villikarju ovat Aku Ankka -seikkailua varten luotuja mukaelmia kuningas Arthurin tarupiiriin kuuluvista myyttisistä eläimistä. Taurogin kissahirviön esikuva lienee Cath Palug, hirviömäinen kissa, jonka kerrottiin syöneen yhdeksän soturia. Merkittäviä villisikoja Arthur-legendoista löytyy kaksi: "Inglewoodin villikarju" (the great boar of Inglewood) ja Twrch Trwyth.
Taurog-nimen käytölle tässä yhteydessä en onnistunut Arthuriin liittyvää selitystä löytämään, enkä itsekään sellaista keksinyt. Toivottavasti lukijoidemme joukosta löytyy joku valistuneempi ja nokkelampi, joka pystyisi meitä tietämättömiä tässä asiassa valistamaan. Glastonberry on epäilemättä johdettu Glastonburyn kaupungin nimestä....
Yrjö Varpion Linna-elämäkerran mukaan Pohjantähti-trilogia oli pitkällisen kypsyttelyn tulos. Alkuun se oli pelkkä aihepiiri, josta oli tarkoitus kirjoittaa. Jo ennen Tuntemattoman sotilaan syntyä Linna oli puhunut siitä, että hän kirjoittaisi romaanin Urjalasta, ihmisistä ja maalaismiljööstä, joihin hänellä oli omakohtainen kosketus. Toisaalta, sodan päättymisestä lähtien Linnan mielessä oli pyörinyt ajatus kirjoittaa kansalaissodasta - miten siihen oli päädytty, ja miten sota oli vaikuttanut suomalaiseen yhteiskuntaan. Pikku hiljaa nämä ideat sulautuivat yhteen ja Täällä Pohjantähden alla alkoi hahmottua.
Alkuun, kun urjalaisromaani alkoi konkreettisesti hahmottua Linnan mielessä Tuntemattoman sotilaan ilmestymisen jälkeen, se...
Hei!
Kyseessä lienee Arvo Turtiasen runo Isänmaan joulu, joka löytyy ainakin teoksesta Lapsuuden joulu: Rakkaimmat joulurunot
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1742558__Slapsuuden%20joulu%20joulurunot__Orightresult__U__X2?lang=fin&suite=cobalt
Runossa on kohta: Jos se on silli, Hyvää joulua!
Jos se on peruna, Hyvää joulua!
ja muutakin ruokaa mainitaan pitkin runoa
Nykykirjailijoista esimerkiksi Michael Mortimer, Dan Brown, Douglas Preston ja Lincoln Child kirjoittavat Clive Cusslerin tuotannon kaltaista jännitys- ja seikkailukirjallisuutta. Myös John le Carrén vakoojadekkareita kannattaa kokeilla.
Hieman vanhemmista, jo edesmenneistä kirjailijoista esimerkiksi Michael Crichtonin, Robert Ludlumin ja Tom Clancyn tyyli voisi toimia Cusslerin kirjoista pitäville. Heillä ei tosiaan ole tuotantoa enää lähivuosilta.
Kaikkien edellä mainittujen kirjailijoiden tuotantoa on suomennettu runsaasti ja kaikkia löytyy Helmet-kirjastojen alueelta. Voit tarkastella kirjojen saatavuutta Helmet.fi -verkkokirjastossa https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin.
Seinäjoen Osto- ja myyntiliikettä piti Arvi/Arvid Sjögren. Liike sijaitsi puutalossa osoitteessa Kauppakatu 15, talo purettiin 1960-luvulla.
Mäki, Aki, Kauppa kävi jotta pirellä piti : Seinäjoen liiketoiminnan varhaishistoriaa, 1988
700-luvun Italiaan tai Roomaan sijoittuvia suomen kielellä saatavilla olevia historiallisia romaaneja ei haaviini tarttunut kuin yksi: Eyvind Johnsonin Hänen armonsa aika.
Jos kuningas Arthurin tarupiiriin kuuluvat ja viikinkiaiheiset romaanit jätetään laskuista, ensimmäiseen vuosituhanteen vuodesta 400 eteenpäin ajoittuvia Eurooppaan sijoittuvia kirjoja jää tarjottavaksi todella niukasti. Kotimaisilta kirjailijoilta löytyy jonkin verran muinaisen Suomen kuvauksia. Toiselle vuosituhannelle tultaessa valinnanvaraa alkaa olla huomattavasti enemmän - sitä enemmän, mitä pitemmälle ajassa edetään, mutta jo vuosilta 1000-1100 luettavaa on helpompi löytää kuin sitä välittömästi edeltäviltä vuosisadoilta. Vuosituhannen alkupuolelta...
Kyseessä voisi olla Louis Sacharin klassikko Paahde. Siinä leirin pojat joutuvat kaivamaan päivästä toiseen suuria kuoppia kuumassa leirissä. Päähenkilön nimi on Stanley Yelnats, joka joutuu leirille syyttömänä, koska hänen luullaan varastaneen lenkkitossut. Kirjassa käsitellään myös Yelnatsin suvun historiaa. Leiriä tosin eivät ympäröi skorpionit, vaan keltatäpläliskot, jotka ovat myös hengenvaarallisia.
Tieteen Kuvalehden artikkelissa 10 asiaa, joita et tiennyt verestä todetaan ihmisillä olevan 8 tyyppistä verta, kissoilla veriryhmiä on vain 3, mutta lehmillä ainakin 800. Eli paljon on lehmillä veriryhmiä, muttei sentään jokaisella omaansa.
Molemmat termit liittyvät suvuttomaan lisääntymiseen. Tieteen termipankin mukaan silmikointi tai kuroutuminen on hiivasienillä, kasveilla ja alkeellisilla eläimillä esiintyvä lisääntymistapa. Jotkut kasvit taas lisääntyvät kasvullisesti rönsyjen avulla. Lisää tietoa esim.Tieteen termipankin ja peda.net biologian -sivuilta:
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biologia:silmikointi
https://peda.net/p/hanna.numminen/bi6/eje/1te
Paul Eluardin runosta Liberté eli Vapaus on kaksi suomennosta.
Anja Samooja suomensi runon vuonna 1948 julkaistuun antologiaan Kerho 33 : runoja, novelleja, esseitä (toim. Toini Aaltonen, Otava, s.153 – 156).
Aale Tynnin suomennos sisältyy teoksiin Tulisen järjen aika : kymmenen modernia ranskalaista lyyrikkoa (1962, WSOY, s. 65 - 68), Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista runoutta (vuosien 1974 ja 2004 painoksissa s. 943 – 947) ja Tämän runon haluaisin kuulla 2 (Tammi, 1987, s. 519 – 520).
Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa HelMet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Sutipurikka, myös sutinpurikka tai supurkka, tehtiin kuusennäreestä uittohaan eli keksin yläpäähän estämään esimerkiksi näönmenetystä tai muita onnettomuuksia sekä keksin luisumista ja putoamista jokeen. Sutipurikoista on joitakin kuvia Finnassa:
sutinpurikka | Hakutulokset | Finna.fi
Helsingin yliopistossa on tehty vuonna 2014 Utajärven kirkkoherra Mauno Koivunevaa käsittelevä pro gradu -työ, josta käy ilmi, että juuri Koivuneva ehdotti partiopojille nimeä "sutipurikat" Paimenpojan kierroksilta -pakinassaan vuonna 1967:
Julistusta ja palvelua kirkossa, syrjäkylillä, metsäkämpillä, uitoissa, poroerotuksessa : Mauno Koivuneva Utajärven kirkkoherrana 1953-1971 (helsinki.fi)
Sutinpurikka mainitaan myös...
Nuohakka on lähinnä kaakkois- ja savoilaismurteissa tunnettu sana, jolla on useita merkityksiä – käyttäjän ja tämän kotipaikan mukaan. 'Liikkeellä olevaa pölyä' se on tarkoittanut ainakin Kuopion seudulla, 'lumituiskua' suurimmassa osassa Savoa sekä Kainuussa ja osassa Karjalaa, 'nopeata liikehtimistä, telmimistä, meteliä, tappelua, riitaa' ainakin Pohjois-Savossa, mutta myös osassa Kainuuta. Adjektiivina nuohakka voi tarkoittaa jotakin sellaista, mitä kirjakielessä vastaa sana halukas. Sillä on myös sellaisia merkityksiä kuin 'kiihkeä, yrittävä, joutuisa', 'ravakka, ahkera, työssään kiitettävä, toimelias'. "Nuohakka" on sekin, jolla on hyvä huomiokyky, joka on etevä etujensa valvoja.
Lähde:
Lauri Hakulinen, Nuoha. -...
Kyseessä on Pjotr Tšaikovskin laulu Legenda laulusarjasta 16 pesen dlja detei, op54. Legenda on sarjan viides laulu. Alkuperäinen teksti on Richard Henry Stoddardin (1825–1903), laulun venäjännös Aleksei Pletštševin ja suomennosmukaelma Eino Leinon. Laulu tunnetaan myös nimellä Taru.
Leinon suomennos alkaa sanoin Kasvatti Jeesus ruususen.
Voit lukea suomennoksen täältä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/975383?term=Kasvatt…
Sanat sisältyvät myös esimerkiksi nuottijulkaisuihin 75 naiskuorolaulua = 75 sånger för damkör (1970).
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/palvelut-organisaatioasiak…
https://www.musiikkikirjastot.fi/wp-content/uploads/2016/11/Tsaikovski…
Lauri putkonen on laatinut Katajanokan kaavahistoriikin 2010. Siinä kerrotaan Katajanokanlaituri 1 historiasta näin:
"Rahapajan vieressä sijaitseva tontti oli alkuaan varattu Suomen Pankin rakennukselle, mutta kun pankki sai toimitilat Kruununhaasta oli tontti jäänyt rakentamattomaksi. Tallqvistin vuoden 1882 kaavassa tontti oli tarkoitettu tullikamaria ja satamakonttoria varten. Pankinjohtaja, kaupunginvaltuutettu Alfred Norrmén osti tontin, ja 1896 valmistuivat talon piirustukset. Arkkitehti Theodor Höijer antoi kolmikerroksiselle rakennukselle romanttisen, linnamaisen asun. Punatiiliset julkisivut päättyivät rikkaasti koristeltuihin päätykolmioihin ja keskieurooppalaisvaikutteisiin siroihin torneihin. Rahatoimikamari oli edellyttänyt,...
Kaivattu kirja voisi olla Alli Saarentaus-Salon Tiina itte (Otava, 1955). Tiinan vaiheista lisää kertoo sen jatko-osa Tiina itte yllättää (Otava, 1958).
Tiinan isä on kuollut tapaturmaisesti tytön ollessa nelivuotias ja hän on jäänyt kahden äitinsä kanssa. Tiina itte -kirjassa 17-vuotiaan Tiinan äiti menee uusiin naimisiin ja jättää perheen kotitalon yhä koulua käyvälle Tiinalle. Aikanaan isän matkassa Tiina on oppinut ravustamaan ja hän pyydystää niitä edelleen joka syksy ja saa niistä "sievoisia summia rahaa, jonka avulla voin taas jatkaa kouluani".
Tiina itte yllättää -kirjan alussa Tiina on "18-vuotias ja kahdeksannelle luokalle pääsemässä". Tiinan taloa on remontoitu ja sen yläkerta rakennettu uudestaan...
Kyseessä voisi olla Robert Aldrichin Mitä tapahtuikaan Baby Janelle? (What ever happened to Baby Jane, 1962), pääosissa Bette Davis ja Joan Crawford.
What Ever Happened to Baby Jane? | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (finna.fi)
Mitä tapahtuikaan Baby Janelle? (1962) - IMDb
Ulosottolaitos julkaisee tilastonsa vuosittain. Vuoden 2021 tilastoon voi tutustua verkossa. Siinä ei eritellä ulosottoasioita aiheen mukaan tarkemmin. https://www.ulosottolaitos.fi/material/collections/20220223134603/7XI0M…
Tilastokeskuksen taulukoista pystyy tarkemmin tutkimaan ulosottoon päätyneiden saatavien perusteita. Sarakkeista voi valita tietyn vuoden ja alimmasta valikosta esimerkiksi opintolainat. Vireilläolo-valikosta voi erikseen valita avoimet ja päättyneet ja lukumäärän yhteensä.
https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__uloa/statfin_ulo…
Yhtenä kriteerinä voisi pitää niin kirjailijan kuin runoilijankin osalta Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä.
Kirjailijaliiton sivuilla todetaan, että vuosijäseneksi hyväksyminen edellyttää pyrkijän julkaisseen vähintään kaksi sellaista, itsenäisesti luotua alkuperäistä suomenkielistä kaunokirjallista teosta, että häntä tuotantonsa taiteellisen ja ammatillisen tason perusteella voi pitää kirjailijana.
https://kirjailijaliitto.fi/liitto/jaseneksi/
