Mest lästa svar

Fråga Läst Betyg Besvarad Öppna Svar
Lukiossa ollessani luin klassikko novellin avaruudesta. Tarinassa ihmiset yrittivät selvittää muistaakseni elämän tarkoitusta tai mitä tapahtuu kuoleman… 496 Ihmiskunta siirtyy valoon Isaac Asimovin novellissa Viimeinen kysymys, joka sisältyy antologiaan Top science fiction. 2 (Jalava, 1993). Eletään vuotta 2061; keskeiset toimijat tarinassa ovat "itsesäätöinen ja itsekorjaava" Multivac-tietokone sekä kaksi sen avustajaa, Alexander Adell ja Bertram Lupov. Kirjailijan omien sanojen mukaan Viimeinen kysymys on "novelleistani kaikkein paras – mahdollisesti myös (en katsokaas ole vaatimaton) kaikkien aikojen paras science fiction -novelli".
Miksi useissa kirkasvetisissä järvissä ei ole kalaa? Liittyykö happamuuteen, vai mikä on syynä? 496 Tietoja kalojen puuttumisesta kirkasvetisistä järvistä kokonaan ei löytynyt. Kalastuskirjojen mukaan kalalajit voivat kylläkin vaihdella sen mukaan, onko vesi kirkasta vai sameaa. Kalojen oleskelupaikkoihin vaikuttavat myös esim. tuulen suunta, ilmanpaine, veden korkeus ja veden lämpötila. Yhdellä keskustelupalstalla mainitaan kirkasvetisen järven haasteeksi sen, että kalat näkevät veneen tai kalastajan hahmon jo kaukaa ja ehtivät karkuun ks. https://bit.ly/3RRbAMK Lähteet: Manninen, Ari: Suuri suomalainen kalastuskirja Jukarainen, Ilkka: Suuri kalastuskirja    
Yritin tuloksetta saada selville, onko Charles Baudelairen runoa "N'importe où hors du monde" suomennettu? Ja jos on, mikä sen suomenkielinen nimi on ja missä… 496 Charles Baudelairen proosaruno "N'importe où hors du monde" sisältyy teokseen "Le spleen de Paris". Eila ja Väinö Kirstinä ovat suomentaneet teoksen ja se sai suomeksi nimen "Pariisin ikävä" (1963). Runon nimi on suomeksi "Anywhere out of the world (Missä tahansa maailmasta pois)". "Pariisin ikävä" sisältyy myös esimerkiksi teokseen "Kolme ranskalaista klassikkoa" (Karisto, 2010). Runo löytyy tämän teoksen sivuilta 116 -117.  
Löytyykö jostain listaa liikuntarajoitteisille sopivista liikuntapaikoista? Monissa lukee "esteetön" tai on pyörätuolin kuva, mutta paikan päällä selviää ettei… 496 Helsingissä kaupungin tarjoamia esteettömiä liikuntapaikkoja voi etsiä palvelukartalta. Sivuston yläosan esteettömyysasetuksista voi valita erilaisia rajauksia, esim. "käytän pyörätuolia".  https://palvelukartta.hel.fi/fi/search?q=liikuntapaikka Myös kaupungin ylläpitämien liikuntapaikkojen, kuten kunto- ja voimailusalien omilla verkkosivuilla on tarkempi selvitys esteettömyydestä, esimerkkinä tässä Töölön kisahalli  https://palvelukartta.hel.fi/fi/unit/40619?p=1&t=accessibilityDetails https://www.hel.fi/helsinki/fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/liikunta/sisalii… https://www.hel.fi/helsinki/fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/liikunta/ulkolii… Helsingin kaupunki pyrkii edelleen parantamaan liikuntapaikkojen esteettömyystietoja,...
Vanha, mustavalkoinen ruotsalainen elokuva, jossa muistaakseni pääosaa esittävä mies mieltää olevansa uudesti syntynyt Kristus. Elokuvan lopussa hän herättää… 496 Kyseessä lienee joko Gustaf Molanderin tai Carl Theodor Dreyerin elokuva Ordet. Molemmat elokuvat perustuvat Kaj Munkin samannimiseen näytelmään, joka ilmestyi vuonna 1925. Molanderin ruotsinkielinen elokuva ilmestyi vuonna 1943, kun taas Dreyerin tanskankielinen elokuva sai ensiesityksensä vuonna 1955. Dreyerin Ordet oli Sight & Sound -lehden tuoreessa maailman parhaiden elokuvien listauksessa sijalla 49. https://letterboxd.com/bfi/list/sight-and-sounds-greatest-films-of-all-time/
Minkä arvoinen on Cu 1943 1 markka? 496 Hei, eurokolikot.com sivustolla vuoden 1943 markkaa myydään eurolla. Sitä on aikanaan lyöty 7 460 000 kappaletta.Lähteet:Suomi 1943 1 Markka KL4 (eurokolikot.com) 
Onko kahvi keksitty 1200-luvulla? 496 Joissain lähteissä kahvin keksiminen on tosiaan ajoitettu 1200-luvulle, mutta juomana kahvista on varmoja mainintoja vasta 1400-luvulta Arabian niemimaalta. Todennäköisesti paahtaminen ja juomana nauttiminen oli keksitty jo aiemmin. Kahvipensasta oli viety sen alkuperämaasta Etiopiasta Jemeniin, jossa pensasta viljeltiin ja sen marjoja paahdettiin ja niistä tehtiin juomaa. Eurooppaan kahvi saapui Turkin kautta 1500-luvulla.  Aiemmin kahvipensaan marjoja pureskeltiin tai muuten syötiin esimerkiksi sekoittamalla jauhettuja marjoja muuhun ruokaan tai rasvaan. Legenda kertoo, että noin vuonna 850 vuohipaimen nimeltä Kaldi ihmetteli vuohiensa käytöstä. Hän huomasi, että vuohet pureskelivat erästä pensasta ja piristyivät. Kasvi oli kahvi....
Jyrki Tapio kirjoitti ainoan? kirjansa vuonna 1988: "Loinen ja kruunu", WSOY. Onko tietoa Jyrki Tapion myöhemmästä elämästä, ja onko Jyrki Tapio hänen oikea… 496 Hei,Aika niukasti löytyy tietoa. Nimi lienee oikea, koska missään ei löytynyt muuta tietoa. Loinen ja kruunu romaanin kansiliepeessä on syntymävuodeksi merkitty 1956. Kansiliepeessä on myös tieto, että hän soittaa rumpuja ainakin seuraavissa bändeissä: Transistors, Joan Bennett museo sekä muuta kautta tieto: Smokey Joe's Cafe.Vuosien 1979-80 taitteessa hän soitti Smokey Joe's Cafe -bandissä, joka kiersi klubikeikoilla Baddingin kanssa. Näistä kappaleista on taltioitu ainakin kappaleet: Kukkolaulu, Pikku-Arja, Glendora, Paratiisi, Paras haihtua vaan. Nämä kappaleet löytyvät Baddingin kokoelmalla Henkilökohtaisesti. Nämä mainintana Baddingista kertovissa kirjoissa, mm. Badding: Rauli Somerjoen elämä ja laulut (kirj. Heikki Metsämäki)...
Tarina , jossa jättiläinen vie lapset ja vanhemmat lähtevät etsimään heitä . Toinen lapsista pudottaa kiviä ja toinen jyviä. En muista miten lapset pelastuivat… 496 Kyseessä on todennäköisesti kansansatu nimeltä Peukaloinen. Satu löytyy mm. Charles Perrault'n satukokoelmasta Hanhiemon satuja. Jättiläiseltä karkaavien lasten teemaa käsitellään myös useissa muissa saduissa, kuten Raul Roineen teoksesta Suomen kansan suuri satukirja löytyvästä sadusta Veli ja sisar.Peukaloinen-sadussa vanhemmat jättävät lapset metsään oman onnensa nojaan. Älykäs Peukaloinen-poika kuulee vanhempien suunnitelmat ja jättää kodin ja metsän välille valkoisia pikkukiviä. Lapset, seitsemän veljestä, seuraavat kiviä takaisin kotiin. Toisella kerralla, kun vanhemmat jättävät lapset metsään, Peukaloinen käyttää leivänmuruja, mutta linnut syövät ne. Tämän vuoksi lapset eivät enää löydä tietä kotiin ja päätyvät ihmislihaa syövän...
Ostin ulkomailla leipää, missä luki yhtenä aineena "fortified flour" . Mitä se on suomeksi, mitä leivässä täällä lukee? 495 Fortified flour viittaa ns. rikastettuun tai täydennettyyn jauhoon. Lese on viljakasvien kaikkein ravitsevin osa, mutta usein se poistetaan osana viljantuotantoprosessia. Näin ollen jauhetusta viljasta katoaa samalla ravintoaineita. Rikastettuun jauhoon niitä puolestaan lisätään uudelleen. Englanniksi tehdään erottelu sanojen fortified flour ja enriched flour välille, mutta suomeksi tällaista eroa ei ilmeisesti ole. Viimeksi mainittuun lisätään yleensä vain sellaisia ravintoaineita, joita käsittelemätön vilja sisältää jo luonnostaan, kun taas fortified flourin kohdalla siihen saatetaan laittaa mukaan myös ravintoaineita, joita siinä ei luontaisesti esiinny. Yhdysvalloissa vehnän suhteen tällaisia ovat ainakin olleet kalsium ja A-...
Onkohan olemassa Viipurin tyttökoulusta (myöh. tyttölyseosta) oppilastietoja, matrikkeleita tms.? Tarvitseisin tietoja vuosilta noin 1890-1918. 495 Vuosia 1890–1918 koskevat matrikkelitiedot Viipurin suomalaisen tyttökoulun oppilaista sisältyvät vuonna 1931 julkaistuun kirjaan Viipurin suomalainen tyttökoulu 1881-1925 : Viipurin tyttölyseo 1925-1931. Nimiluettelo koulua vuosina 1931-40 käyneistä oppilaista löytyy kirjasta Viipurin suomalainen tyttökoulu ja sen perinnekoulut : 1881-2006.
En pääse lukemaan HS:n digilehteä Emagz-palvelussa vaikka laitan kirjastokortin nron käyttäjätunnukseksi ja pin-koodini. Missähän vika? 495 Kuulostaa siltä, ettet ole Helmet kirjastossa lukemassa HS:n digilehteä. Emagz-palvelun sanomalehtiosio toimii vain kirjaston koneilla. Palvelun aikakauslehtipuolelle pääsee myös kotisohvalta. Jos tämä vastaus meni ihan pieleen, niin ota yhteyttä lähikirjastosi henkilökuntaan. He osaavat varmaan neuvoa ongelmassa.
Löytyykö Kotimaa-lehden vanhoja numeroita (vuosi 2002) kirjastosta? Helmet kertoo: Osasto Pasila aik käs Säilytys kuluva + 3 kuukautta (ei lainata)… 495 Hei, Pasilan kirjasto säilyttää sanomalehtiä kuluvan kuukauden ja kolme edellistä kuukautta. Näiden lehtien vanhemmat numerot päätyvät paperinkeräykseen. Mikrofilmattuina Pasilan kirjasto säilyttää pysyvästi suurimman osan Helsingissä ilmestyvistä sanomalehdistä.  Helmet / Kaikki Suomen Kansalliskirjasto on digitoinut kaikki Suomessa vuosina 1771-1929 ilmestyneet sanomalehdet, ja ne ovat vapaasti käytössä digi.kansalliskirjasto.fi(avautuu uuteen välilehteen) -palvelun kautta. Uudemmat sanomalehdet ovat käytettävissä digitoituina kaikissa vapaakappalekirjastoissa. Sanomalehdet | Kansalliskirjasto
Onko seuraava runo kiplingin ja mistä sen teoksen saisi: If you can keep your head when all about you Are losing theirs and blaming it on you …. 495 Kyseessä on Rudyard Kiplingin runo If. Se löytyy kokonaisuudessaan monilta eri sivuilta verkosta. Uusin siitä julkaistu kirja on If: A Father's Advice to His Son (2007), mutta kyseistä kirjaa ei Suomen kirjastojen kokoelmista löydy. Sitä myydään esimerkiksi Amazonissa. Runo sisältyy ilmeisesti myös teokseen A choice of Kipling's verse : with an essay on Rudyard Kipling (1979), jota on saatavilla myös joistain Suomen kirjastoista, mutta en pystynyt tarkistamaan asiaa.  Runo kokonaisuudessaan: If— by Rudyard Kipling | Poetry Foundation
Talviurheilua seuraavana on huomioni kiinnitynyt olosuhde/olosuhteet -sanojen käyttöön. Aiemmin ovat urheiluselostajat puhuneet ´olosuhteista´, mutta nykyään… 495 Kielitoimiston sanakirjassa sanasta esiintyy vain monikollinen muoto, joten näyttäisi siltä, että olosuhteet käsitetään edelleen plurale tantum -ilmaukseksi, jota käytetään vain monikollisena. Kannanottoja oikeakielisyyteen kannattaa kysyä Kotimaisten kielten keskuksen kielineuvonnasta.
”Pellava kaunis koottava on, siinä on puuha puuttumaton, rihmaksi viimein kehräämme sen, kankaaksi laittelemme..” Mikä laulu? En löydä netistä, muistan… 495 Pellava kaunis koottava on -niminen laulu löytyy ainakin näistä koulun laulukirjoista: Anttila, Maija: Tule leikkimään. [1973] Lasten laulu- ja leikkikirja alakouluille : säestyksineen. [2. painos, 1942). Saatavuustieto Vaski-kirjastoista: Anttila ja Lasten laulu...  
Yritin ladata uuden e-kirjaston sovellusta Google Playstä. Tarjottiin vain maksullista Storytel -palvelua. Millä nimellä tämä uusi sovellus on ladattavissa 495 E-kirjaston sovellus on tällä hetkellä ladattavissa iOs-laitteille. Android-laitteiden sovellus ei vielä toimi, siinä on viivettä. Sovelluksen nimi on E-kirjasto.
Innostuin kovin Ann-Christin Antellin Puuvillatehdas-sarjasta. Olisiko teillä suositella samankaltaisia kirjoja, kuin nämä? Erityisesti pidin ajanjaksosta jota… 495 Jos pidät Ann-Christin Antellin teoksista, varsin luonteva paikka etsiä samankaltaisia kokemuksia on kääntyä Kaari Utrion sekä Pirjo Tuomisen laajojen tuotantojen pariin, jotka usein sijoittuvat 1300-1900 -lukujen välille Suomeen tai sen lähialueille. Antell edustaa monella tavalla samaa historiallisen romaanin lajia Utrion ja Tuomisen kanssa ja on varmasti myös saanut jälkimmäisiltä tyylilajin kotimaisilta jättiläisiltä merkittäviä vaikutteita. Kaari Utrion esittely Kirjasampo.fi -verkkosivulla: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175904013124Pirjo Tuomisen esittely Kirjasampo.fi -verkkosivulla: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175912973059Jos nimenomaan Turku kiinnostaa sinua...
Mikä on Iitu nimen historia ja kuinka yleinen se on? 495 Iitu on alkuaan Iidan(Idan) kutsuma- ja hellittelynimi, kuten myös nimet Iita ja Iisa. Virallisena etunimenä Iitu on yleistynyt vuosituhannen vaihteessa. Vuosina 2000-2008 Iitu-nimeä on annettu 148 kertaa, kun heitä koko 1900-luvun aikana on nimetty 67. Tiedot ovat kirjoista: SAARIKALLE, Anne Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. 2007. VILKUNA, Kustaa Etunimet. 4.uud.painos 2005. http://verkkopalvelut.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Onko kirjastossa mahdollisuus päästä online Encyclopaedia Britannicaan? 495 Helmet-kirjastoista ainoastaan Kauniaisten kirjastossa on käytössä Encyclopedia Britannica Online. Palvelu toimii kirjaston asiakaskoneilla. http://www.kauniainen.fi/palvelut_ja_lomakkeet/kirjasto/aineistot/tieto… Encyclopedia Britannica Online on pääkaupunkiseudulla käytössä myös muun muassa Aalto-yliopistossa, Helsingin yliopistossa ja Eduskunnan kirjastossa. http://wiki.helsinki.fi/display/FinELib/Encyclopedia+Britannica+-tilaaj…