Kaikissa Vantaan kirjastoissa on lainattavissa energiamittareita. Niiden laina-aika on viikko ja niitä ei voi varata.
HelMet-verkkokirjastosta http://www.helmet.fi/fi-FI voi tarkistaa oman kirjastonsa energiamittareiden tilanteen.
Hei!
Kuosma, Tapio:
Attentaatteja ja katastrofeja : vallan totuudet kritiikin puntarissa teos löytyy Loisto-kirjastoista, ei kuitenkaan Auran kirjastosta. Jos haluat tehdä varauksen teokseen, ota yhteyttä suoraan Auran kirjastoon.
Ystävällisin terveisin!
Kirsi Mäntylä
Auran kirjasto
Kirjastojen kopiokoneisiin käy yleensä kaikki tavallisimmat kolikot.Jos ei ole sopivaa rahaa, sitä voi vaihtaa paikan päällä. Kopiokoneet eivät yleensä palauta liikoja kolikkoja. Jos tarvitsee ottaa suurempi määrä kopioita, on mahdollista maksaa myös kortilla.
Tällä kohdalla Aurajokea on ollut kesäisin taiteilija Reima Nurmikon lintuja eli haahkoja. Kysyimme häneltä, liittyvätkö pallot hänen taideprojektiinsa ja vastauksena tuli: "Valkoiset pallot Aurajoessa liittyvät kyllä johonkin muuhun projektiin".
Turun kaupungilta tuli vastaus koskien valkoisia palloja eli tällä kertaa palloilla on toinen käyttötarkoitus. "Aurajoessa olevat valkoiset pallot ovat niitä joissa haahkat ovat olleet kiinni kesäisin ja sukeltajamme ovat merkinneet kareja, jotka tulemme mahdollisesti poistamaan kevään aikana."
Hei,
lähes kaikesta siitä materiaalista mitä ei kotikuntasi kirjastossa ole, voi tehdä kaukolainapyynnön. Kaukolainaus on aina maksullista ja sen hoitaa asiakkaan kotikunnan kirjasto. Kaukolainapyynnössä kannattaa esittää niin tarkat tiedot kuin mahdollista haluamastasi materiaalista esimerkiksi artikkelista kirjoittajan nimi, artikkelin nimi, missä teoksessa tai lehdessä artikkeli on, mielellään vielä painovuosi ja lehden numero. Mutta jos Sinulla ei näitä kaikkia tietoja ole, niin pyynnön voi tehdä niillä tiedoilla mitä Sinulla on käytettäissä. Suurin osa kirjastojen materiaaleista on kaukolainattavissa.
Raahen kaupunginkirjaston kotisivuilta löytyy kaukolainapyyntölomake, jolla voi tehdä kaukolainatilauksen. Osoite löytyy osoitteesta:...
Siirrymme tällä hetkellä (lokakuu 2015) HelMetissä vanhasta arvostelujärjestelmästä uuteen, eikä vanhoja arvosteluja ole vielä siirretty. Kaikkien arviointejen pitäisi kuitenkin siirtyä uuteen järjestelmään.
Uudessa järjestelmässä arvioinnit näkyvät kaikkien arvostelupalvelu Chilifreshiä käyttävien kirjastojen kesken.
Mikäli sinulla on lainaushistoria käytössä, voit tarkistaa lainaamasi teokset myös sieltä. Klikkaamalla teoksen nimi -otsikkoa saat lainasi aakkosjärjestykseen.
IndieFlix –elokuvapalvelu on kaupallinen palvelu, jonka kanssa kirjasto on tehnyt oman sopimuksen noin 6000 elokuvan käyttöoikeudesta.
Kun kirjautuu palveluun, käyttötilin tiedot näyttävät, että käyttäjä on kirjaston asiakas (Helmet membership / Helmet –kirjaston patron). Asiakkaan ei tarvitse enää erikseen hyväksyä käyttöehtoja voidakseen käyttää palvelua.
Lisäohjeita voi kysyä Helmet -palautteen kautta. Palautelomake löytyy osoitteesta http://www.helmet-kirjasto.fi/helmet-palaute/ .
Sosiologia -lehden kaikki vuosikerrat vuodesta 1964 lähtien ovat saatavissa Pasilan lehtivarastosta.
Tiedustelun mukaan heillä ei ole tarvetta lisäkappaleille. Muut kaupunginkirjaston toimipisteet eivät varastoi Sosiologia-lehteä.
Kallion kirjastosta voi lainata lehden kuluvan ja kahden edellisen vuoden numeroita.
Kuvaustasi vastaava satu on Tuulikki Soinin kirjoittama "Keskijämestari Kommerverkin paras keksintö" (joissakin lähteissä sadun nimi on virheellisesti "Keskijämestari Kommervenkin paras keksintö"). Löysin sadun seuraavista kirjoista:
Soini, Tuulikki: Nukkumatin satuja (Gummerus, 1977)
Satusaari. Hulivilivuori (Weilin & Göös, 2005)
Satuparaati : seikkailuja lukuhetkiin (WSOY, 2009)
Joitain suojeluskuntien marsseja löytyy laulukirjoista Talonpoikaisarmeijan lauluja (julk. 1970) ja Maamiehen laulukirja (1923), mutta Padasjoen suojeluskunnan marssia niistä ei löydy. Marssia ei myöskään selailemalla löytynyt kirjasta "Padasjoen suojeluskunta ja Lotta Svärd 1918-1944", jonka on kirjoittanut Hannu Särkiö ja julkaissut Padasjoen kunta vuonna 2000. Tarkistin myös Viola-tietokannan (https://finna.fi), sieltä löytyi tiedot joidenkin paikkakuntien suojeluskuntamarsseista, mutta valitettavasti ei tästä.
Onnellisesta vaarista runoili Sari Kanala. Runo löytyy valokuvaaja Jussi Jäppisen ja Kanalan yhdessä toteuttamasta kirjasta Kontiokujan nallet (Minerva, 2004).
Usein ollaan huolissaan lintujen, esim. harmaalokkien tai valkoposkihanhien, aiheuttamasta turvallisuusriskistä lentoliikenteelle.
Erilaisissa selvityksissä on kuitenkin mainittu myös melun, kuten lentomelun, aiheuttamasta haitasta linnuille. Melu voi häiritä soidinkäyttäytymistä ja pesintää. Meluisassa ympäristössä eläinten viestintä vaikeutuu ja esim. laululintujen pariutuminen voi jopa estyä, kun soidinlaulu ei kuulu. Reviirin puolustaminenkin voi vaikeutua.
Esimerkkinä Espoon hiljaiset alueet -selvitys. http://www.espoo.fi/download/noname/%7BBBBAEF8B-9147-4AB8-8FF8-BF55C2B1C7C6%7D/81186
Linnuista voi kysyä esim. Birdlife Suomen sivulla https://www.birdlife.fi/lintutieto/faq/
Tässä joitakin ehdotuksia erityppisistä paksuista klassikoista.
Charles Dickens tunnetaan ikimuistoisista henkilöhahmoista, tarkkanäköisestä ihmiskuvauksesta ja yhteiskuntakritiikistä sekä satiirisesta huumorista. Dickensin tuotannosta kannattaa harkita esimerkiksi teoksia Kolea talo tai Nicholas Nicklebyn elämä ja seikkailut.
Alexander Dumasin Monte-Criston kreivi on klassinen seikkailukirja, tarina kostosta ja rakkaudesta.
Nobel-palkitun John Steinbeckin tuotannosta voisivat sopia Vihan hedelmät tai Eedenistä itään.
Fantasiakirjallisuuden perusteoksia on luonnollisesti J.R.R. Tolkienin Taru sormusten herrasta. Alkujaan kustantajan kolmeen osaan jakama teos on nykyään saatavilla myös yksissä kansissa, kuten kirjailija...
Googletuksella ja hakutuloksen kriittisellä seulomisella saa suhteellisen helposti selville, että ainakin joillain heinäsirkoilla (hepokateilla) on hampaat, joita ne käyttävät syömiseen.
On jo Raamatusta (Ilmestyskirja 9:7-10) tunnettu tosiasia, että heinäsirkoilla on purukalusto. Suomalaisessa käännöksessä todetaan, että "niiden hampaat olivat niin kuin leijonain hampaat", minkä mm. muinainen Egypti sai useasti tuta.
Kyseessä on Väinö Mäkelän runo Vuodenajat, joka sisältyy esimerkiksi alakoulun lukukirjaan Viides lukukirjani (toim. Inkeri Laurinen, Antero Valtasaari) sekä Väinö Mäkelän toimittamaan kirjaan Minäkin lausun : lasten ja nuorten lausuntaohjelmistoa (WSOY, 1949).
Tervehdys kirjastosta,
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjoittamassa kirjassa Sukunimet (Otava 2000) Lähteenmäestä kerrotaan, että se on ollut hyvin yleinen tilannimi ja saanut sukunimen tehtävän useammin kuin muut Lähteen-alkuiset paikannimet. Se mainitaan ainakin 60 paikkakunnalla, useimmiten Helsingissä, Pirkanmaalla, Satakunnassa, Turun ympäristössä, Etelä-Hämeessä ja Keski-Suomessa. Se ei kuitenkaan ole tuntematon myöskään Itä-Suomessa, Kainuussa tai Peräpohjolassa.
Sukunimet-kirja kertoo että puhdasta vettä pulppuava lähde on ollut entisaikojen ihmisille niin tärkeä, että paikat, joissa lähteitä on ollut, on yleensä nimetty niiden mukaan. Lähde-alkuisia paikannimiä on ollut runsaasti. Lähteen läheisyydessä oleva talo on...
Yleensä kirjastokortin myöntämisen ehtona on vain Suomessa oleva osoite, Näin esim. mökkiläinen voi saada kortin myös mökkipaikkakuntansa kirjastoon. Kannattaa kuitenkin varmistaa asia, samoin kuin se, mikä osoite korttiin kirjataan, siitä kirjastosta, mistä kortin haluaa.