Mest lästa svar

Fråga Läst Betyg Besvarad Öppna Svar
Tulivuorenpurkaus jatkuu La Palmalla. Ylös tulee laavaa mutta tuleeko sinne kuoppa ja millä se täyttyy? Entä öljyä poratessa? 493 Tulivuoren laava eli magma on sulaa kiviaineista, joka sisältää myös kaasuja. Magman koostumus vaihtelee, ja erityyppiset magmat käyttäytyvät purkautuessaan eri tavoin. Magman lämpötila vaihtelee tyypistä riippuen 700 ja 1300 asteen välillä. Jäähtyessään se jähmettyy. Magmaa syntyy maan alla kohdissa, joissa mannerlaatat joko työntyvät toistensa alle tai erkanevat toisistaan, sekä maankuoren niin kutsutuissa kuumissa pisteissä. Syvemmällä maapallon sisällä vallitsee niin kova paine, että korkeasta lämpötilasta huolimatta kiviaines ei sula. Vasta kun se maapallon vaipassa tapahtuvien konvektiovirtausten vuoksi nousee lähemmäs pintaa, se muuttuu sulaksi. Magma kerääntyy magmasäiliöihin, ja kun kammion paine nousee, se purkautuu maan...
Minulla on haussa suomalainen novelli jossa vanha mies alkaa muutella sanojen merkityksiä mielivaltaisesti. Teksti oli yksi äidinkielen ylioppilaskokeen… 493 Sveitsiläisen Peter Bichselin novelli Pöytä on pöytä (kokoelmasta Lastentarinoita) oli äidinkielen ylioppilaskokeen I osan oheismateriaalina keväällä 1994.
Sinuttelu sairaaloissa työntekijöiden kesken 1960- ja 1970-luvuilla. 493   Sinuttelusta ja teitittelystä on kysytty aikaisemminkin tällä sivustolla, vastauksissa on hyviä linkkejä aiheesta: https://www.kirjastot.fi/kysy/milloin-oli-viela-tavallista-etta?language_content_entity=fi https://www.kirjastot.fi/kysy/teititeltiinko-omia-vanhempia-viela-50?from=term/196553&language_content_entity=fi Sinuttelun yleistyminen sairaalan työntekijöiden kesken liittyy varmasti yleiseen tapakulttuurin muutokseen Suomessa 60-70-luvuilla. Sinuttelu, vapaampi pukeutuminen ja esimerkiksi tittelien poisjättäminen puheessa yleistyivät nopeasti Suomessa noihin aikoihin. Aluksi sinuttelun otti omakseen vasemmistoradikaali älymystö, mutta myös suomenruotsalaiset naapurimaamme Ruotsin vaikutuksesta, jossa sinuttelu vietiin...
Olisin kiinnostunut tietämään enemmän Turun vanhoista säilyneistä rakennuksista. 493 Turun vanhoista rakennuksista on kirjoitettu paljon kirjoja. Alla on joitain ehdotuksia - lisää löytyy esimerkiksi hyllystä 92.81 (Varsinais-Suomen historia) ja 72.92 (Arkkitehtuurin historia, Suomi).   Aalto, Petri: Turun lähiöt   Laaksonen, Mikko: Turku: historialliset kaupunkikartat Turun seudun arkkitehtuuriopas Turun seutu kartoin   Lahtinen, Rauno: Kävely 1920- ja 1930-lukujen Turussa Kävely jugendtalojen Turussa Turku ennen ja nyt Turku ilmasta Turun Jugend   Kylistä kasvoi Turku (Turun museokeskus 2021)   Myös internetistä voi löytää tietoa Turun rakennuksista. Yksi hyvä tiedonlähde on Turun opaskartta osoitteessa opaskartta.turku.fi . Jos valitset kartan valikosta Asuminen ja...
Luin Alex Haleyn kirjoittamaa ja Arto Häilän suomentamaa kirjaa Juuret 1970-luvulta. Kyseessä toinen painos. Muiden tietojen seassa luki että "suomennos on… 493 Kirjoja on suomennettu lyhentäen edellisinä vuosikymmeninä jonkin verran. Lyhentämiseen on voinut olla monia syitä. Alkuperäisteos on voinut olla niin laaja ja rönsyilevä, että siitä on haluttu tehdä helpommin lähestyttävä versio. Toisaalta kirjakerhopainoksissa ja nuortenkirjasarjoissa on tavoiteltu yhtäläistä ulkoasua. Lyhennelmiä on erilaisia ja niiden laajuus riippuu alkuperäisteoksestakin. Outi Paloposken mukaan esimerkiksi Victor Hugon Kurjista on lyhennetyssä suomennoksessa (WSOY 1945-1947) poistettu kokonaisia tekstikatkelmia ja lukujakin. Karkeasti arvioiden teosta on lyhennetty noin kolmasosalla. Toinen tapa lyhentää olisi kertoa lyhennellen ja muokata alkuperäistekstiä. Juuret-kirjan suomentamisesta en löytänyt tietoja, mutta...
Etsin romaaneja, jotka sijoittuvat Norjaan toisen maailman sodan tai sen jälkeiseen aikaan ja käsittelevät jotenkin sotaa, siitä selviämistä ja… 493 Kysymyksestäsi ei käynyt ilmi, haluatko kirjoja vain suomeksi vai voisivatko kirjat olla muillakin kielillä.  Helmet-tietokannasta löytyvät ainakin seuraavat kirjat: Christensen, Lars Saabye : Velipuoli. Suomentanut Katriina Savolainen. Otava, 2003. Norjankielinen alkuteos voitti Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon 2002. Sukuromaani, jonka tarina alkaa sodan viimeisestä päivästä ja jatkuu 1960-luvulle asti.  Fløgstad, Kjartan : Portlandin laakso. Norjankielinen alkuteos 1974. Suomentanut Juhani Koskinen 1980. Norjan maaseudulle (sementtitehtaan ympärille) sijoittuva romaani kertoo kahden sukupolven elämästä sodanjälkeisessä Norjassa.  Jaatinen, Pekka : Vain tänne asti yltää maailma. WSOY, 2010. Norjan Ruijaan...
Miksi Japanin paikalishallinnon (ylimmän tason) yksiköitä sanotaan _suomen_ kielessä prefektuureiksi? Sanaa prefektuuri ei edes löydy kielitoimiston… 493 Prefektuuri tulee alun perin latinan sanasta praefectura, joka tarkoitti Rooman valtakunnassa Rooman alaista kaupunkia, jota hallitsi komentaja eli prefekti (praefectus) ja jonka asukkailla oli täydelliset tai osittaiset Rooman kansalaisoikeudet. Prefektuuria käytetään muissakin maissa kuin Japanissa viittamaan alueiden hallinnolliseen jakoon.  Prefektuuri ei ilmeisesti vastaa täysin suomaista käsitystä kaupungista, kunnasta, läänistä tms. ja siksi näitä meille tutumpia sanoja ei käytetä prefektuurin sijasta. Lähteitä: prefekti - Suomen etymologinen sanakirja (kotus.fi) Prefektuuri – Wikipedia Latin Dictionary and Grammar Resources - Latdict (latin-dictionary.net)
Akseli ja Elina (1970) elokuvassa opettaja Rautajärveä näytteli Ilkka Keltanen niminen henkilö, mitä kyseisen henkilön näyttelijä urasta tiedetään? Onko… 493 Elonetissä eli Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (Kavi) ylläpitämällä verkkosivustolla löytyy listaus töistä, joita Ilkka Keltanen on alalla tehnyt niin esiintyjänä kuin esimerkiksi ohjaajana tai käsikirjoittajana. Elonetin sisältö tuotetaan Kavi:n filmografisesta tietokannasta poimimalla. Suoraan hakutulokseen Elonetin sivuille pääsee tästä linkistä. 
Miten " I am not your justification for existence " on suomennettu Margaret Atwoodin kirjassa Orjattaresi? 493 Matti Kannosto on suomentanut kyseisen Orjattaresi-romaanin 20. luvun toiseksi viimeisessä kappaleessa esiintyvän lauseen näin: "En minä rupea olemaan sinun olemassaolonoikeutuksesi, -- ".
Aikanaan TV:ssä seikkailivat Napoleon Solo ja Ilja Kurjakin. Löytyisikö näitä ohjelmia DVD:llä tai jollain? 493 Agenttipari Solo ja Kurjakin seikkailivat 60-luvun TV-sarjassa The Man from U.N.C.L.E. Sarjaa tuotettiin neljä kautta. Alkuperäiset TV-sarjan osat on DVD-muodossa hankittavissa verkkokaupoissa, mutta kirjastoista en niitä löytänyt.https://en.wikipedia.org/wiki/The_Man_from_U.N.C.L.E.2015 julkaistiin tuon alkuperäisen agenttisarjan innoittama elokuva Koodinimi U.N.C.L.E. (The Man from U.N.C.L.E.). Tuota elokuvaa löytyy lainattavissa myös kirjastoista.https://fi.wikipedia.org/wiki/Koodinimi_U.N.C.L.E. 
Muistaakseni jossain 1930-luvun suomalaisessa runossa sanotaan: "Punertaa jo kaakonkulma/ tulossa on sota julma". Mikä runo on kyseessä? 493 Runo, johon kysymyksessä viitataan, lienee Oksasen (August Ahlqvist) Sotamarssi vuodelta 1889. Marssi julkaistiin vuonna 1891 Savokarjalaisen osakunnan juhlalehdessä Koitar ja 1898 Oksasen Säkenien viidennessä ja laajennetussa laitoksessa. Näissä Porrassalmen taistelun (1789) muistoksi kirjoitetun runon alkusäkeet kuuluvat seuraavasti: "Syttynyt on sota julma, / Vihan liekki leimuaa; / Punainen on Pohjan kulma, / Verta, tulta ennustaa."Julkaistu Sotamarssi kuitenkin poikkeaa SKS:n arkistossa säilytetystä käsikirjoituksesta jonkin verran. Huomattavin poikkeama on se, että alkuperäisversion "punainen on kaakon kulma" oli painetussa tekstissä muutettu muotoon "punainen on Pohjan kulma". Samoin säe "vieras valta täältä pois" oli saanut asun "...
Onko Suomen kielessä sanaa, jonka monikko on lyhyempi kuin yksikkö. 493 Koska yksikön nominatiivi on sanan perusmuoto (päätteetön), ja monikko muodostetaan lisäämällä pääte t, niin ei oikein ole mahdollista, että yksikkö olisi monikkoa pidempi. Saman mittaisia sanoista voi tulla vaikkapa astevaihtelun myötä: kaappi > kaapit.https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kielioppi
Mitä tiedetään Minna Canthin koulunkäynnistä siltä ajalta kun perhe asui hänen syntymäkaupungissaan Tampereella? 493 Minna kävi Tampereella muiden puuvillatehtaalaislasten tapaan Finlaysonin puuvillatehtaan pientenlastenkoulua  – "Mamselli Hydénin koulua –  jossa hän aloitti seitsenvuotiaana. Koulun opetuskieli oli ruotsi, ja opetuksessa käytettiin ns. Bell-Lancasterin menetelmää, jossa isommat lapset opettivat pienempiä ja osaavammat jäljessä olevia. Luokkia ei ollut, oli vain rappuset, joilla istuttiin sen mukaan miten oli opinnoissa edistytty; parhaat istuivat ylimmällä "lauteella". Oppilasmäärä oli enimmillään pitkälti toista sataa samassa huoneessa. Kun Minna lähti Tampereelta, oli koulussa 118 oppilasta. Koulusali oli tilava ja valoisa; se sijaitsi varta vasten kouluksi rakennetussa talossa (Puuvillatehtaankatu 3)."Mamsellin koulu" oli...
Kirjoja jotka kertovat renessanssipaavi Leo x:stä ja hänen ystävistään. Medicejä ja muita merkkihenkilöitä? 493 Paavi Leo X, oikealta nimeltään Giovanni di Lorenzo de’ Medici, syntyi Firenzessä vuonna 1475, ja oli paavina vuosina 1513-1521. Etsin kirjoja, joissa käsitellään tuon ajan Roomaa tai Firenzeä. Et kerro kysymyksessäsi, etsitkö kaunokirjallisuutta vai tietokirjoja. Alla on muutama ehdotus molemmista.Romaaneja:Maalouf, Amin: Leo Afrikkalainen (suom. Anna-Maija Viitanen, 2011)Nemert, Elisabet: Valkoinen lilja (suom. Leena Peltomaa, 2005)O'Farrell, Maggie: Lucrezian muotokuva (suom. Leena Ojalatva, 2023)Tietokirjoja:Ramklint, Ulla Britt: Medicit : renessanssivaltiaat Firenzessä (suom. Jaana Iso-Markku, 2007)Plumb, J. H.: Renessanssi (suom. Anna-Liisa Ahmavaara, 1962)Hanska, Jussi: Kristuksen sijaiset maan päällä? : paaviuden historiaa apostoli...
Georg Malmsten lauloi Stadin kundista. Jossain ruotsin oppikirjassa on ruotsinkielinen versio laulusta. Sanoissa sanotaan ainakin "Som stadin kundi är man smart … 493 Hei,Kyseessä on Benedict Zilliacusin käännös. Löytyy ainakin kirjasta Suuri toivelaulukirja: toivotuimmat 3 (F-kustannus, 2023)
Millainen on Suomen kirjojen sensuurin historia? Onko edelleen kirjoja, joita ei saa suomalaisesta kirjastosta lainkaan tai vain kuin erikseen pyytämällä… 493 sensuuria on historian saatossa kirjastoissakin harrastettu, mutta ei nykyään. Jos nykyään kirjastosta jokin teos puuttuu, niin voi olla, että se on jätetty valitsematta kokoelmaan esimerkiksi rasistisen tai muuten rikollista tai huonoa makua edustavana teoksena. Toisen maailmansodan jälkeen kirjastotkin poistivat teoksia kokoelmistaan liittoutuneiden valvontakomission määräyksestä, eli käytännössä Neuvostoliittoon vihamielisesti suhtautuvan kirjallisuus joutui sensuurin kohteeksi. Asiasta on Wikipedia artikkeli: https://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosodan_j%C3%A4lkeinen_kirjasensuuri_SuomessaSensuuria on harrastettu myöhemminkin esimerkiksi eroottisen kirjallisuuden suhteen, ja termi kirjastojen myrkkykaapeista viittaa siihen. Eli...
Onko kirjastossa mahdollisuus harjoitella englannin kuunteluita ylioppilaskirjoituksia varten? 493 Valitettavasti Kirkkonummen kirjastoissa ei ole studion kaltaista rauhallista työskentelytilaa, jossa voit keskittyä kuuntelemaan nauhalta tulevaa kuullunymmärtämistehtävää. Sen sijaan ylioppilaskirjoitusten kuullunymmmärtämiseen liittyviä kasettipaketteja voit hakea Kirkkonummen kirjaston web-kirjastosta http://www.pegasos.kirjas.to/ hakusanoilla kielikurssit + englanti.
Olen tutkinut Suomen sotakorvauksia. Ilmari Harki kirjoittaa Sotakorvausten aika -kirjassaan, että Suomi toimitti Neuvostoliittoon 701 veturia. Jouko Vahtola… 493 Tarkkaa tietoa ei valitettavasti löytynyt. Lähes kaikki lähteet käyttivät Harkin teoksen tietoja. Poikkeava luku löytyi Wikipediasta (hakusanalla sotakorvaukset) 728 kapearaiteista veturia. Yksi useasti mainuttu lähde, jota ei valitettavasti ollut käytettävissä on: Auer, Jaakko Suomen sotakorvaustoimitukse Neuvostoliitolle Porvoo : WSOY , 1956 Tästä kirjasta saattaisi tarvittava tieto löytyä.
Helmet-aineistohaku ei tunnista vieläkään jo ilmestynyttä Mauno Saaren Haavikko-niminen mies -teosta. Koska teosta pääsee varaamaan (pk-seudulla)? 493 Teosta pääsee varaamaan heti, kun yksikin nide näkyy rekisterissä. Tarkistin juuri asian, kirjan tiedot näkyvät jo, muttei vielä yhtään nidettä.
Löytyykö Vaasa-lehden (nyk. Pohjalainen) vuoden 1935 Sunnuntailukemistoa nimeltä Sinikka mistään esim mikrofilmattuna? Sen pitäisi olla ihan erillinen… 493 Kyseessä on ilmeisesti viikkolehti, jota oli mainostettu Vaasa- lehdessä sunnuntaina 22.12.1935. Lehti ilmestyi 17.11.1933-31.12.1938. Vaasan maakunta-arkistossa on lehdet paperiversioina ja niitä voi käydä siellä lukemassa, mutta sieltä ei kaukolainata lehteä. Helsingin yliopiston kirjastossa Sinikka on mikrofilmattuna, 17.11.1933-26.10.1935 mikrofilmillä 22643 ja 2.11.1935-31.12.1938 mikrofilmillä 22644. Mikrofilmattuja lehtiä voi koittaa kaukolainata Helsingistä oman lähikirjaston kautta.