Tulivuoren laava eli magma on sulaa kiviaineista, joka sisältää myös kaasuja. Magman koostumus vaihtelee, ja erityyppiset magmat käyttäytyvät purkautuessaan eri tavoin. Magman lämpötila vaihtelee tyypistä riippuen 700 ja 1300 asteen välillä. Jäähtyessään se jähmettyy.
Magmaa syntyy maan alla kohdissa, joissa mannerlaatat joko työntyvät toistensa alle tai erkanevat toisistaan, sekä maankuoren niin kutsutuissa kuumissa pisteissä. Syvemmällä maapallon sisällä vallitsee niin kova paine, että korkeasta lämpötilasta huolimatta kiviaines ei sula. Vasta kun se maapallon vaipassa tapahtuvien konvektiovirtausten vuoksi nousee lähemmäs pintaa, se muuttuu sulaksi. Magma kerääntyy magmasäiliöihin, ja kun kammion paine nousee, se purkautuu maan...
Sveitsiläisen Peter Bichselin novelli Pöytä on pöytä (kokoelmasta Lastentarinoita) oli äidinkielen ylioppilaskokeen I osan oheismateriaalina keväällä 1994.
Sinuttelusta ja teitittelystä on kysytty aikaisemminkin tällä sivustolla, vastauksissa on hyviä linkkejä aiheesta:
https://www.kirjastot.fi/kysy/milloin-oli-viela-tavallista-etta?language_content_entity=fi
https://www.kirjastot.fi/kysy/teititeltiinko-omia-vanhempia-viela-50?from=term/196553&language_content_entity=fi
Sinuttelun yleistyminen sairaalan työntekijöiden kesken liittyy varmasti yleiseen tapakulttuurin muutokseen Suomessa 60-70-luvuilla. Sinuttelu, vapaampi pukeutuminen ja esimerkiksi tittelien poisjättäminen puheessa yleistyivät nopeasti Suomessa noihin aikoihin. Aluksi sinuttelun otti omakseen vasemmistoradikaali älymystö, mutta myös suomenruotsalaiset naapurimaamme Ruotsin vaikutuksesta, jossa sinuttelu vietiin...
Turun vanhoista rakennuksista on kirjoitettu paljon kirjoja. Alla on joitain ehdotuksia - lisää löytyy esimerkiksi hyllystä 92.81 (Varsinais-Suomen historia) ja 72.92 (Arkkitehtuurin historia, Suomi).
Aalto, Petri:
Turun lähiöt
Laaksonen, Mikko:
Turku: historialliset kaupunkikartat
Turun seudun arkkitehtuuriopas
Turun seutu kartoin
Lahtinen, Rauno:
Kävely 1920- ja 1930-lukujen Turussa
Kävely jugendtalojen Turussa
Turku ennen ja nyt
Turku ilmasta
Turun Jugend
Kylistä kasvoi Turku (Turun museokeskus 2021)
Myös internetistä voi löytää tietoa Turun rakennuksista. Yksi hyvä tiedonlähde on Turun opaskartta osoitteessa opaskartta.turku.fi . Jos valitset kartan valikosta Asuminen ja...
Kirjoja on suomennettu lyhentäen edellisinä vuosikymmeninä jonkin verran. Lyhentämiseen on voinut olla monia syitä. Alkuperäisteos on voinut olla niin laaja ja rönsyilevä, että siitä on haluttu tehdä helpommin lähestyttävä versio. Toisaalta kirjakerhopainoksissa ja nuortenkirjasarjoissa on tavoiteltu yhtäläistä ulkoasua.
Lyhennelmiä on erilaisia ja niiden laajuus riippuu alkuperäisteoksestakin. Outi Paloposken mukaan esimerkiksi Victor Hugon Kurjista on lyhennetyssä suomennoksessa (WSOY 1945-1947) poistettu kokonaisia tekstikatkelmia ja lukujakin. Karkeasti arvioiden teosta on lyhennetty noin kolmasosalla. Toinen tapa lyhentää olisi kertoa lyhennellen ja muokata alkuperäistekstiä.
Juuret-kirjan suomentamisesta en löytänyt tietoja, mutta...
Kysymyksestäsi ei käynyt ilmi, haluatko kirjoja vain suomeksi vai voisivatko kirjat olla muillakin kielillä.
Helmet-tietokannasta löytyvät ainakin seuraavat kirjat:
Christensen, Lars Saabye : Velipuoli. Suomentanut Katriina Savolainen. Otava, 2003. Norjankielinen alkuteos voitti Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon 2002. Sukuromaani, jonka tarina alkaa sodan viimeisestä päivästä ja jatkuu 1960-luvulle asti.
Fløgstad, Kjartan : Portlandin laakso. Norjankielinen alkuteos 1974. Suomentanut Juhani Koskinen 1980. Norjan maaseudulle (sementtitehtaan ympärille) sijoittuva romaani kertoo kahden sukupolven elämästä sodanjälkeisessä Norjassa.
Jaatinen, Pekka : Vain tänne asti yltää maailma. WSOY, 2010. Norjan Ruijaan...
Prefektuuri tulee alun perin latinan sanasta praefectura, joka tarkoitti Rooman valtakunnassa Rooman alaista kaupunkia, jota hallitsi komentaja eli prefekti (praefectus) ja jonka asukkailla oli täydelliset tai osittaiset Rooman kansalaisoikeudet.
Prefektuuria käytetään muissakin maissa kuin Japanissa viittamaan alueiden hallinnolliseen jakoon.
Prefektuuri ei ilmeisesti vastaa täysin suomaista käsitystä kaupungista, kunnasta, läänistä tms. ja siksi näitä meille tutumpia sanoja ei käytetä prefektuurin sijasta.
Lähteitä:
prefekti - Suomen etymologinen sanakirja (kotus.fi)
Prefektuuri – Wikipedia
Latin Dictionary and Grammar Resources - Latdict (latin-dictionary.net)
Elonetissä eli Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (Kavi) ylläpitämällä verkkosivustolla löytyy listaus töistä, joita Ilkka Keltanen on alalla tehnyt niin esiintyjänä kuin esimerkiksi ohjaajana tai käsikirjoittajana. Elonetin sisältö tuotetaan Kavi:n filmografisesta tietokannasta poimimalla. Suoraan hakutulokseen Elonetin sivuille pääsee tästä linkistä.
Matti Kannosto on suomentanut kyseisen Orjattaresi-romaanin 20. luvun toiseksi viimeisessä kappaleessa esiintyvän lauseen näin: "En minä rupea olemaan sinun olemassaolonoikeutuksesi, -- ".
Agenttipari Solo ja Kurjakin seikkailivat 60-luvun TV-sarjassa The Man from U.N.C.L.E. Sarjaa tuotettiin neljä kautta. Alkuperäiset TV-sarjan osat on DVD-muodossa hankittavissa verkkokaupoissa, mutta kirjastoista en niitä löytänyt.https://en.wikipedia.org/wiki/The_Man_from_U.N.C.L.E.2015 julkaistiin tuon alkuperäisen agenttisarjan innoittama elokuva Koodinimi U.N.C.L.E. (The Man from U.N.C.L.E.). Tuota elokuvaa löytyy lainattavissa myös kirjastoista.https://fi.wikipedia.org/wiki/Koodinimi_U.N.C.L.E.
Runo, johon kysymyksessä viitataan, lienee Oksasen (August Ahlqvist) Sotamarssi vuodelta 1889. Marssi julkaistiin vuonna 1891 Savokarjalaisen osakunnan juhlalehdessä Koitar ja 1898 Oksasen Säkenien viidennessä ja laajennetussa laitoksessa. Näissä Porrassalmen taistelun (1789) muistoksi kirjoitetun runon alkusäkeet kuuluvat seuraavasti: "Syttynyt on sota julma, / Vihan liekki leimuaa; / Punainen on Pohjan kulma, / Verta, tulta ennustaa."Julkaistu Sotamarssi kuitenkin poikkeaa SKS:n arkistossa säilytetystä käsikirjoituksesta jonkin verran. Huomattavin poikkeama on se, että alkuperäisversion "punainen on kaakon kulma" oli painetussa tekstissä muutettu muotoon "punainen on Pohjan kulma". Samoin säe "vieras valta täältä pois" oli saanut asun "...
Koska yksikön nominatiivi on sanan perusmuoto (päätteetön), ja monikko muodostetaan lisäämällä pääte t, niin ei oikein ole mahdollista, että yksikkö olisi monikkoa pidempi. Saman mittaisia sanoista voi tulla vaikkapa astevaihtelun myötä: kaappi > kaapit.https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kielioppi
Minna kävi Tampereella muiden puuvillatehtaalaislasten tapaan Finlaysonin puuvillatehtaan pientenlastenkoulua – "Mamselli Hydénin koulua – jossa hän aloitti seitsenvuotiaana. Koulun opetuskieli oli ruotsi, ja opetuksessa käytettiin ns. Bell-Lancasterin menetelmää, jossa isommat lapset opettivat pienempiä ja osaavammat jäljessä olevia. Luokkia ei ollut, oli vain rappuset, joilla istuttiin sen mukaan miten oli opinnoissa edistytty; parhaat istuivat ylimmällä "lauteella". Oppilasmäärä oli enimmillään pitkälti toista sataa samassa huoneessa. Kun Minna lähti Tampereelta, oli koulussa 118 oppilasta. Koulusali oli tilava ja valoisa; se sijaitsi varta vasten kouluksi rakennetussa talossa (Puuvillatehtaankatu 3)."Mamsellin koulu" oli...
Paavi Leo X, oikealta nimeltään Giovanni di Lorenzo de’ Medici, syntyi Firenzessä vuonna 1475, ja oli paavina vuosina 1513-1521. Etsin kirjoja, joissa käsitellään tuon ajan Roomaa tai Firenzeä. Et kerro kysymyksessäsi, etsitkö kaunokirjallisuutta vai tietokirjoja. Alla on muutama ehdotus molemmista.Romaaneja:Maalouf, Amin: Leo Afrikkalainen (suom. Anna-Maija Viitanen, 2011)Nemert, Elisabet: Valkoinen lilja (suom. Leena Peltomaa, 2005)O'Farrell, Maggie: Lucrezian muotokuva (suom. Leena Ojalatva, 2023)Tietokirjoja:Ramklint, Ulla Britt: Medicit : renessanssivaltiaat Firenzessä (suom. Jaana Iso-Markku, 2007)Plumb, J. H.: Renessanssi (suom. Anna-Liisa Ahmavaara, 1962)Hanska, Jussi: Kristuksen sijaiset maan päällä? : paaviuden historiaa apostoli...
sensuuria on historian saatossa kirjastoissakin harrastettu, mutta ei nykyään. Jos nykyään kirjastosta jokin teos puuttuu, niin voi olla, että se on jätetty valitsematta kokoelmaan esimerkiksi rasistisen tai muuten rikollista tai huonoa makua edustavana teoksena. Toisen maailmansodan jälkeen kirjastotkin poistivat teoksia kokoelmistaan liittoutuneiden valvontakomission määräyksestä, eli käytännössä Neuvostoliittoon vihamielisesti suhtautuvan kirjallisuus joutui sensuurin kohteeksi. Asiasta on Wikipedia artikkeli: https://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosodan_j%C3%A4lkeinen_kirjasensuuri_SuomessaSensuuria on harrastettu myöhemminkin esimerkiksi eroottisen kirjallisuuden suhteen, ja termi kirjastojen myrkkykaapeista viittaa siihen. Eli...
Valitettavasti Kirkkonummen kirjastoissa ei ole studion kaltaista rauhallista työskentelytilaa, jossa voit keskittyä kuuntelemaan nauhalta tulevaa kuullunymmärtämistehtävää. Sen sijaan ylioppilaskirjoitusten kuullunymmmärtämiseen liittyviä kasettipaketteja voit hakea Kirkkonummen kirjaston web-kirjastosta http://www.pegasos.kirjas.to/ hakusanoilla kielikurssit + englanti.
Tarkkaa tietoa ei valitettavasti löytynyt. Lähes kaikki lähteet käyttivät Harkin teoksen tietoja. Poikkeava luku löytyi Wikipediasta (hakusanalla sotakorvaukset) 728 kapearaiteista veturia.
Yksi useasti mainuttu lähde, jota ei valitettavasti ollut käytettävissä on:
Auer, Jaakko
Suomen sotakorvaustoimitukse Neuvostoliitolle
Porvoo : WSOY , 1956
Tästä kirjasta saattaisi tarvittava tieto löytyä.
Kyseessä on ilmeisesti viikkolehti, jota oli mainostettu Vaasa- lehdessä sunnuntaina 22.12.1935. Lehti ilmestyi 17.11.1933-31.12.1938. Vaasan maakunta-arkistossa on lehdet paperiversioina ja niitä voi käydä siellä lukemassa, mutta sieltä ei kaukolainata lehteä. Helsingin yliopiston kirjastossa Sinikka on mikrofilmattuna, 17.11.1933-26.10.1935 mikrofilmillä 22643 ja 2.11.1935-31.12.1938 mikrofilmillä 22644. Mikrofilmattuja lehtiä voi koittaa kaukolainata Helsingistä oman lähikirjaston kautta.