Voisiko kyseessä olla tanskalaisen Henning Köien säveltämä Nisse-polkka? Suomenkieliset sanat lauluun kirjoitti Saukki (Sauvo Puhtila).
Laulun kertosäkeessä on etsityn kaltaisia riimejä: Hupsis tupsis huppelirupsis / piirissä pyörivät puppelijupsis ... Hupsis tupsis pimpelipompeli / hiiri se kissalle takkia ompeli
Molemmat termit liittyvät suvuttomaan lisääntymiseen. Tieteen termipankin mukaan silmikointi tai kuroutuminen on hiivasienillä, kasveilla ja alkeellisilla eläimillä esiintyvä lisääntymistapa. Jotkut kasvit taas lisääntyvät kasvullisesti rönsyjen avulla. Lisää tietoa esim.Tieteen termipankin ja peda.net biologian -sivuilta:
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biologia:silmikointi
https://peda.net/p/hanna.numminen/bi6/eje/1te
Kuva on hieman epäselvä, mutta voisi olla joku turkiskuoriainen. Jos asut kerros- tai rivitalossa kannattaa ottaa yhteyttä isännöitsijään jos asut omakotitalossa niin hyönteismyrkkyjä joutunee käyttämään useamman kerran.
Ilmeisesti ranskalaiset 1400-luvulla luulivat mustalaisten tulevan juuri Böömistä ja boheemi kuvasi mustalaisten tapaa elää vakiintuneiden yhteiskunnallisten tapojen ulkopuolella ja muutenkin vähän epäsovinnaisesti. Boheemius on siis ollut synonyymi vaeltaville mustalaisille ja heidän elämäntyylilleen, ja samalla he ovat ranskalaisten mukaan olleet "bohemialaisia" eli Böömistä kotoisin. Todennäköistä on, että ranskalaiset ovat saaneet ensikosketuksen mustalaisista juuri Böömistä, jolloin virheellinen ajatus siitä, että he ovat Böömistä, on päässyt syntymään.
Boheemi – Wikipedia
bohemian | Etymology, origin and meaning of bohemian by etymonline
Suomen Kissaliitto ei ole vielä julkaissut tämän vuoden tilastoja, mutta arvioi, että Suomen suosituin kissarotu on ragdoll. Näin on ollut myös aiempina vuosina. Niitä on yli sata enemmän kuin seuraavaksi suosituinta rotua, maine coonia.
Lähde: Suomen Kissaliitto
Yhteensä Suomessa on arvioitu olevan noin 600 000 lemmikkikissaa. Suurin osa näistä on ns. maatiaiskissoja, eli eivät mitään määriteltyä rotua.
Olisikohan kyseessä ehkä Kukko tunkiolla (Brass), jota esitettiin meillä ainakin keväällä 1984 MTV:n ohjelmistossa keskiviikkoisin 15.2.–9.5.? 30-luvulle sijoittuvassa farssisarjassa seurataan kahta perhettä, varakkaita Hardacreja ja työväenluokkaisia Fairchildeja. Hardacren perheen pää on kaivos- ja teollisuuspohatta Bradley Hardacre (Timothy West), joka omistaa suurin piirtein koko Utterleyn kaupungin.
Kukko tunkiolla (TV Series 1983–1990) - IMDb
Sarjan kaikki kolme tuotantokautta on julkaistu Britanniassa DVD:nä.
Kyseessä on varmaankin EKA. Aapinen : kevät (toim. Sirkku Kananoja ja Terttu Tupala,1974). Kirjassa on Thorbjørn Egnerin satu Hammaspeikot Möö ja Paa (s.18-19). Joissakin tietokannoissa kirjan nimi on Elävää kieltä. 1B, Aapinen : eka kevät.
https://finna.fi/Record/satakirjastot.87085?sid=2920151809
Samaiset hammaspeikot seikkailevat myös Egnerin kirjassa Satu hammaspeikoista (suom. Eeva-Liisa Manner, 1961)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://lastenkirjainstituutti.fi/
Varsovan sopimus eli ns. reunavaltiosopimus olisi ollut yhteistyösopimus, jossa tavoitteena oli luoda taloudellinen ja poliittinen vastavoima Saksalla ja Neuvosto-Venäjälle. Varsovan sopimuksen johtajamaa olisi ollut Puola.
Varsovan sopimuksen allekirjoittivat Suomi, Viro, latvia ja Puola maaliskuussa 1922. Eduskunta ei kuitenkaan vahvistanut sopimusta ja niin sopimus kaatui. Sopimuksesta tehtiin hallitukselle kaksi välikysymystä ja myös Suomen hallitus kaatui.
Asiasta voi lukea lisää mm. seuraavista teoksista:
Varsovan sopimukset / Rafael Erich (eripainos) https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.991906524006250?sid=2968769937
Suomen ulkopolitiikka / R. Svento https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk....
Aivan täsmällistä vastausta ei löytynyt.
Keho tuottaa adrenaliinia normaalisti 10 ng/l (nanogrammaa per litra). Suurin osa adrenaliinista on ihmisen veressä, mutta jonkin verran sitä on myös muissa kudoksissa. Liikunnan aikana määrä voi kymmenkertaistua ja akuutissa stressitilanteessa 50-kertaistua. Keho tuottaa adrenaliinia hyvin nopeasti ja se myös poistuu elimistöstä melko nopeasti. Kuitenkin ihmisen on mahdollista tuottaa isompia määriä adrenaliinia myös hieman pitempiä aikoja, esimerkiksi tunnin ajan.
Joka tapauksessa adrenaliinin määrä on ihmisen kokonaistilavuuteen suhteutettuna häviävän pieni.
Laulu sisältyy Nanny Rantamäen dramatisoituun leikkiin "Saanatunturin tontut". Se puolestaan sisältyy hänen kirjaansa "Harakan tossut" (Lasten keskus, 1986; laulun melodianuotinnos, sanat ja leikkiohjeet). Kirjan mukaan sävelmä on suomalainen kansansävelmä. Myös kirjassa "Kulkunen" (Sesam, 1982), joka on Suomen nuorisokirjailijat ry:n joulujulkaisu, on laulun sanat ja leikkiohje. Kirjan mukaan laulu lauletaan "Leikissä liehuu lapsukaiset" -laulun sävelmällä. Pelkät laulun sanat sisältyvät "Aapisten lukukirjan" osaan 2 (WSOY, 1995, s. 76-77).
Hokin Facebook sivuilla on päivitys 29.9. klo 15:19"
Etsinnässä maalilaulu Hokille
Kajaanin Hokki kaipailee uutta menevää maalilaulua, ja kappaleen löytämiseen tarvittaisiin hieman apuja. Kommentoi siis alle ehdotuksesi uudeksi maalilauluksi, jonka tahdissa kelpaa tuulettaa!
Arvovaltainen raati valikoi ehdotuksista muutaman vaihtoehdon, joista pelaajat saavat tehdä lopullisen päätöksen.
Kiitoksena avusta arvomme maalilauluehdotusten jättäneiden kesken kahden klubilipun paketin 6.11.2023 pelattavaan otteluun Hokki-KeuPa HT.
Osallistumisaikaa on tiistaihin 3.10. asti. " Linkki sivustolle
Sivulta ei löydy uudempaa mainintaa maalilaulusta, joten äänestys lienee vielä kesken.
P. J. Hannikaisen kaksiääninen sovitus tästä Mozartin säveltämästä yksinlaulusta (Sehnsucht nach dem Frühling, KV596) sisältyy Elsa Kojon toimittamaan "Suureen kevät- ja kesälaulukirjaan" (WSOY, 1984) ja myös P. J. Hannikaisen nuottiin "Sirkkunen : lauluja lapsille" (Gummerus, 1927 ja 1954). Suomenkielinen sanoitus alkaa: "Kun kevät kaunis tuli". Suomenkielisen sanoituksen on kirjoittanut P. J. Hannikainen.
Olavi Pesosen neliääninen sovitus sekakuorolle sisältyy nuottiin "Laulava kansa : säestykset ja kuorosovitukset laulukirjaan" (Valistus, 1961; 4. painos).
Anders Öhrwallin kolmiääninen sovitus (SSA) löytyy verkosta Topeliuksen ruotsinkielisillä sanoilla ja nimellä "Kom hör min vackra visa":
https://wessmans.com/pdf/artikel/...
Kielitoimiston sanakirja sanoo, että sana on taipumaton tai vaillinaisesti taipuva. Verbiä laasta ei siis voi taivuttaa kaikissa persoonamuodoissa.LähdeKielitoimiston sanakirja: laasta https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/laasta?searchMode=all
Baby names com -sivusto kertoo:"The name Austin is primarily a gender-neutral name of English origin that means Great." https://babynames.com/name/Austin
Lapsennimi com -sivusto kertoo Augustista:"August on miehen etunimi, lyhentynyt muoto latinankielisestä sanasta Augustus, joka tarkoittaa kunnianarvoisaa. Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan August on Suomessa annettu vuoden 2009 loppuun mennessä nimeksi 16 832 miehelle ja alle 16 naiselle." https://lapsennimi.com/nimet/poikien-nimet/august/
Sinuttelusta ja teitittelystä on kysytty aikaisemminkin tällä sivustolla, vastauksissa on hyviä linkkejä aiheesta:
https://www.kirjastot.fi/kysy/milloin-oli-viela-tavallista-etta?language_content_entity=fi
https://www.kirjastot.fi/kysy/teititeltiinko-omia-vanhempia-viela-50?from=term/196553&language_content_entity=fi
Sinuttelun yleistyminen sairaalan työntekijöiden kesken liittyy varmasti yleiseen tapakulttuurin muutokseen Suomessa 60-70-luvuilla. Sinuttelu, vapaampi pukeutuminen ja esimerkiksi tittelien poisjättäminen puheessa yleistyivät nopeasti Suomessa noihin aikoihin. Aluksi sinuttelun otti omakseen vasemmistoradikaali älymystö, mutta myös suomenruotsalaiset naapurimaamme Ruotsin vaikutuksesta, jossa sinuttelu vietiin...
Kyseessä oli entinen kauppias O. Lindforsin huvila (Herttoniemen huvila nro 12), jonka Helsingin kaupunki omisti vuodesta 1919. Vuodesta 1928 sitä vuokrasi raittiusyhdistys Riento kesäisin ja ainakin osan ajasta myös urheiluseura Helsingin hiihtäjät talvisin. Pekurinen oli Riennon toimesta paikan hoitajana. Talo purettiin 1950-luvun alkupuolella ja sijaitsi nykyisen osoitteen Laivalahdenkaari 11 sisäpihalla olevan rakennuksen paikalla.
Lähde:
Herttoniemen huviloiden historiaa kirjoittava tietokirjailija Jan Strang
https://www.strang.fi/herttoniemi/
Vuonna 2021 Uudenmaan asukkaista 7,6 % oli ruotsinkielisiä.
Tieto löytyy Tilastokeskuksen väestörakennetilastosta, taulukosta 11ra -- Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2021: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_v…;
Ohjeita taulukon käyttöön: https://www.stat.fi/tup/tilastotietokannat/kayttoohjeet.html
Kuvailusi kuulostaa elokuvalta Taistelu kultaisesta taljasta (Jason and the Argonauts) vuodelta 1963, https://www.imdb.com/title/tt0057197/. Siinä thessalialainen sankari Iason, Iolkoksen kuninkaan Aisonin poika, joka on lähetetty turvaan valtaa himoitsevilta sukulaisilta kasvamaan aikuiseksi, palaa vaatimaan kuninkuutta. Se hänelle luvataankin, mutta edellytyksenä on noutaa Kholkiista maaginen Kultainen talja. Iason lähtee matkaan retkueensa eli argonauttien kanssa. Matkalla on edessä monenlaisia esteitä, muun muassa juuri tuo luurankoarmeija. Jumalat esiintyvät elokuvassa myös varsin suuressa roolissa, erityisesti Hera on Iasonin suosija. Elokuvan erikoisefektit olivat aikoinaan poikkeukselliset, Ray Harryhausenin käsialaa, https://artuk...
