Jude Deveraux on syntynyt 20.9.1947.
http://www.bookbrowse.com/biographies/index.cfm?author_number=337
Luettelo kirjoista löytyy mm. täältä
http://www.fantasticfiction.co.uk/d/jude-deveraux/
Suomennettuja teoksia löytyi Fennica-tietokannasta seuraavat:
Ensimmäinen kosketus 2007, Herttuatar 1997, Herääminen 1999, kaappaaja 1997, Laakeripuu 1991, Legenda 1998, Merisissi 1988, Montgomeryn salaisuus 2000, Pelastava ritari 1992, Perijätär 1996, Prinsessa 1990, Silkkiäispuu 2003, Siunaus 1999, Suloisia valheite 2005, Tie unelmiin 2006, Tunteiden talo 2002, Viettelys 1987, Villiorkidea 2004, Ylämaan enkeli 1995, Ylämaan laulu 1995, Ylämaan lumous 2001, Ylämaan lupaus 1995, Ylämaan taika 1994.
Useista kirjoista on otettu uusia painoksia.
Molemmat kysymäsi kirjat ovat Turun kaupunginkirjastossa myös kuunnelmina. Tällä hetkellä kumpikin on lainassa pääkirjaston Saagasta, mutta Vaski-aineistorekisteristä löydät tiedot siitä, missä lähikirjastoissa on vapaita kappaleita.
Vaskissa kuunnelma on merkitty aineistolajilla äk, kuten äänikirjakin, niillä on kuitenkin eri luokat. Kuunnelman luokka on 83.2 (äänikirjan 85.12).
Hei,
Lohjan pääkirjaston lintukirjoissa on toki lintukirjoja, joiden avulla lintujen tunnistaminen on kuvattu mm. koon tai lajien varjokuvien mukaan tai linnun äänien mukaan. Linnen kasvien tunnistamisen kaltaista hakemistoa emme tiedä olevan, mutta näistä on varmaan apua :
Lars Gejl, Tunnista linnut. Tammi, 2013
Veli-Risto Cajander, Lintu ja ääni (kirja+cd). Moreeni, 2013
Detlef Singer, Pihapiirin lintuja. Karisto, 2008
Pertti Koskimies, Suomen lintuopas, 2014.
Nettisivuston osoitteessa http//www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut voi lintuja etsiä monin eri hakukriteerein.
Jorma Mattssonin ja Yrjö Teeriahon artikkeli Vuotson sodanaikaisen saksalaiskartan entisöinti sisältää kuvan v. 1944 tehdystä saksalaisesta kartasta Rieston soista 1:100 000. Alue on nykyisin lähes kokonaan Lokan tekojärven alla. Sitä ei liene merkitty karttaan.
http://www.maankaytto.fi/arkisto/mk409/mk409_1315_mattsson.pdf
Artikkeli perustuu seuraavaan Maanmittauslehden artikkeliin
Pillewizer Wolfgang & F.Rudolf Jung 1953. Eräs kartoitustyö Pohjois-Suomessa. Maanmittaus 1952: 3–4. 128–137 + liitekartta 1:100 000 Rieston suot
Sotilaskartoitusta käsittelevät myös
Suomen sotilaskartoitus / Jyri Paulaharju. 1983 (saksalaisten kartoitukset s. 84–88)
Sotilaat kartoittavat : Suomen sotilaskartoituksen historia Jyri Paulaharju 1997
Lehtien hankkiminen kirjastossa luettavaksi on tekijänoikeudellisesti ongelmatonta toimintaa. Sillä, mitä kautta lehtiä tilataan tai mistä maasta lehdet tulevat, ei ole laillisuuden kannalta merkitystä. Myös lehtien lainaaminen on sallittua lain 19§:n nojalla.
Koulukirjastot ovat lain näkökulmasta ns. opetustoimintaa palvelevia kirjastoja. Ne on tieteellisten kirjastojen tavoin vapautettu myös lainaustoimintaan liittyvästä korvausvelvollisuudesta, jota yleisten kirjastojen lainoista maksetaan valtion budjetista. Tällä ei ole sinänsä mitään merkitystä lehtien tilaamiseen, mutta hyvä muistaa kuitenkin.
Itselläni ei ole tiedossa mitään tekijänoikeuslakiin liittyvää syytä, minkä vuoksi koulukirjastonne ei voisi vapaasti tilata juuri niitä...
Osakeyhtiön perustamiseen liittyviä toimia käsitellään seuraavissa kirjoissa:
- Kyläkallio, Juhani: Osakeyhtiö. I, Edita, 2015
- Honkamäki, Tuomas: Yritysjärjestelyjen käsikirja: kirjanpito, verotus ja yhtiöoikeus, WSOYpro, 2010
Yleensä yrityksen perustamisoppaissa esitellään kaikkien yhtiömuotojen käytännön perustamistoimet ja tietoa on osin havainnollistettu taulukoin. Tietoa voi hakea esim. seuraavista kirjoista:
- Yrityksen perustajan opas 2011, Keskuskauppakamarin palvelu, 2011
- Yrityksen perustamisopas: käytännön perustamistoimet,toim. Tuulikki Holopainen, 24. uud. p., Asiatieto, 2015
Osakeyhtiön perustamisesta löytyy tietoa myös internetistä seuraavilta sivuilta:
http://yrityksen-perustaminen.net/osakeyhtion-perustaminen/
https...
Ainakin seuraavat nettikaupat ilmoittavat tätä kirjaa tarjoavansa. Varmuuden saa vasta ottamalla myyjään yhteyttä:
https://www.ilonpolku.fi/laaksojen-lilja--c-h-macintosh
http://www.kkjk.fi/laaksojen-lilja-mac-intosh-p-3024.html
http://www.postimyynti-kivioja.net/tuotteet/tuote/53964/1.html
http://www.huuto.net/kohteet/laaksojen-lilja-macintosh-chuusi-1-kpl-uus…
Heikki Poroila
Kuvatun kaltainen tilanne syntyy Vaski-tietokannassa https://vaski.finna.fi/ esimerkiksi silloin, jos kyseiseen teokseen on tehnyt varauksen jo aiemmin ja epähuomiossa yrittää tehdä sen uudestaan.
Linnankosken Laulu tulipunaisesta kukasta ranskannoksen ensimmäinen painos on vuodelta 1924, ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston mukaan 21. painos on vuodelta 1940. Senkin jälkeen siitä on julkaistu useita painoksia. Emme kuitenkaan saaneet selville, kuinka monta painoksia on kaikkiaan.
Suomen kansallisbibliografia Fennican kautta löytyvät tiedot eri julkaisijoiden painovuosista, mutta painosten lukumäärä ei niiden kautta selvinnyt:
https://finna.fi
Kyllä kirjan voi palauttaa postin mukana. Osoite on Kouvolan pääkirjasto Salpausselänkatu 33 45100 KOUVOLA. Vaikka olisit lainannut kirjan jostain toisesta toimipisteestä se kyllä palautuu pääkirjaston kautta.
Kirjallisuudentutkimuksessa tästä tekniikasta käytetään ilmaisua intertekstuaalisuus. Muiden taiteenalojen yhteydessä puhutaan nykyään usein intermediaalisuudesta. En ole varma, onko esimerkiksi elokuvissa yleiselle tavalle, että ohjaaja viittaa muihin elokuviin tai tunnettuihin televisio-ohjelmiin tavalla, jonka alan harrastajat huomaavat, jokin aivan erityinen sana, ei ainakaan tule mieleen.
Nämä enemmän tai vähemmän avoimet viittaukset voivat olla sanallisia, kuvallisia, musiikillisia tai vaikka henkilöllisyyteen liittyviä (elokuvassa puhutaan cameo-rooleista, joissa julkkikset esittävät - yleensä nopeasti ohi kiitävän hetken - itseään). Musiikissa on kautta aikojen harrastettu tällaista tietoista ja alitajuista tyylillistä...
Kysymyksestä ei käy ilmi, millaisen "kirjan" kirjoittamisesta on kysymys. Jos kauno- tai tietokirjan voisi kirjoittaa "valmiille pohjalle", miten omaperäisiä niistä mahtaisi tulla? Suomessa on järjestetty aina silloin tällöin ns. kirjoittajankoulutusta, jossa käydään läpi kauno- ja tietokirjoittamisen perinteitä, tekniikoita ja huomioon otettavia asioita. Mistään "valmiista pohjista" en ole kuullut, eikä sellainen kuulosta erityisen uskottavalta edes teoriassa. Minkä tahansa kirjan kirjoittamisen edellytyksenä on kirjoittajalla oleva näkemys kokonaisuudesta ja ainakin alustava näkemys yksityiskohdista, joiden avulla kokonaisuus on tarkoitus rakentaa. Oma näkemykseni on, ettei mikään kirja ei ole niin yksinkertainen, että sellaisen voisi...
Voisi ehkä ajatella, että suomalaiselle parhaat mahdollisuudet päästä astronautiksi ja avaruuteen tarjoutuisivat Euroopan avaruusjärjestön ESA:n (European Space Agency) kautta. Suomesta tuli järjestön liitännäisjäsen vuonna 1987 ja täysjäsen vuonna 1995.
ESA:n ensimmäiset astronautit valittiin vuonna 1978 lentämään avaruussukkulalla ESA:n ja NASA:n yhteisessä Spacelab-hankkeessa. Heistä ensimmäisenä matkaan pääsi saksalainen Ulf Merbold vuonna 1983. Seuraavan kerran ESA valitsi uusia astronautteja vuonna 1992. Vuoden kestäneen prosessin päätteeksi yli 22 000 hakemuksesta seulottiin ensin 5 500 ja näistä lopulta valittiin viisi henkilöä, joista yksi oli ruotsalainen Christer Fuglesang. Kaikki valitut - belgialaista Marianne Mercheziä...
Minkään yhtyeen koko elinkaaren hiilijalanjälkeä ei tietääkseni ole selvitetty, mutta suosittujen yhtyeiden konserttikiertueiden aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä on kyllä silloin tällöin arvioitu ja uutisoitu. Seikkaperäisin selvitys lienee vuonna 2007 julkaistu Radiohead-yhtyeen teettämä tutkimus yhtyeen kahden Pohjois-Amerikan kiertueen ympäristövaikutuksista. Kiertueista suuremman arvioitiin tuottavan yhteensä 9 073 tonnia hiilidioksidia. Suurimmaksi osaksi hiilijalanjälki muodostui konserttiyleisön matkustamiseen ja kuluttamiseen liittyvistä päästöistä. Tutkimusraportti on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa http://large.stanford.edu/courses/2012/ph240/landreman2/docs/BFF_Radiohead_Final.pdf.
Kaija Koon esittämän kappaleen Minä muistan sinut on säveltänyt, sovittanut ja sanoittanut Markku Impiö. Valitettavasti kappaleesta ei ole julkaistu lainattavaa nuottia.
https://finna.fi
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kysymyksen säkeet ovat peräisin Elvi Sinervon runosta Jäähyväiset nuoruudelle. Se julkaistiin alun perin Sinervon vuonna 1950 ilmestyneessä kokoelmassa Oi lintu mustasiipi.
Maailmassa on sekä kaupallisia että ei-kaupallisia "kuvapankkeja" eli palveluita, joiden kautta saa laillisesti käytettävissä olevia kuvia. Kaupallisten kuvapalveluiden kuvat ovat ainakin pääosin peräisin ammattikuvaajilta, jotka ovat myyneet kuvapalveluille oikeuden hoitaa kuvien jakelun ja käytön rahastamisen. Kuvaaja saa pienemmän korvauksen, mutta säästyy isolta vaivalta. Kaupallisia kuvapankkeja eivät yleensä kiinnosta muut kuin teknisesti "täydelliset" kuvat, koska niille on helpointa löytää maksavia käyttäjiä mainonnan parissa. Kuvapankeista haetaan todennäköisesti eniten "yleisiä" kuvituskuvia, jolloin taiteellinen erikoislaatuisuus ei välttämättä ole tavoiteltu ominaisuus. Maailmassa on valokuvaajia, jotka ovat erikoistuneet...
Anni Qvistin kirjoittaman ja Pirkko Hakkilan kuvittaman kirjan "Höpsistä pussiin (WSOY, 1971)" kannessa on piirretty tytön kuva ja kirjassa on loru, joka alkaa sanoin: "Amaryllis puhkes kukkaan, Nöpöstiina joutui hukkaan...". Kirja tosin on kotimainen, eikä kansikaan vaaleanpunainen, mutta olisikohan kuitenkin oikea?
