HelMet-kirjastojen käyttösäännöt määrittelevät perittävät lainoista myöhästymismaksut. Jos lainaajalla on perusteltuja syitä pyytää vapautusta myöhöstymismsaksuista, asian käsittelee palautukset vastaanottava kirjaston työntekijä.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
HelMet-haulla teokset löytyvät alkuteoksen nimellä, mutta alkuteoksen nimeä ei näy teostiedoissa. Kannattaa kokeilla perinteistä hakua, joka aukeaa HelMetin hakulaatikon alapuolelta. Täällä teostiedoissa näkyy myös alkuteos.
Myös Fennicasta suomennettu aineisto on löydettävissä alkuteoksen nimellä ja alkuteoksen nimi näkyy teostiedoissa heti tekijätiedon alapuolella. Vastaavasti ruotsinnetut teokset voi etsiä helposti Ruotsin kirjastojen yhteistietokannasta Libriksestä.
Michael Pollanin teosta Cooked ei ole suomennettu.
http://libris.kb.se/
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://luettelo.helmet.fi/search*fin
Lehtien hankkiminen kirjastossa luettavaksi on tekijänoikeudellisesti ongelmatonta toimintaa. Sillä, mitä kautta lehtiä tilataan tai mistä maasta lehdet tulevat, ei ole laillisuuden kannalta merkitystä. Myös lehtien lainaaminen on sallittua lain 19§:n nojalla.
Koulukirjastot ovat lain näkökulmasta ns. opetustoimintaa palvelevia kirjastoja. Ne on tieteellisten kirjastojen tavoin vapautettu myös lainaustoimintaan liittyvästä korvausvelvollisuudesta, jota yleisten kirjastojen lainoista maksetaan valtion budjetista. Tällä ei ole sinänsä mitään merkitystä lehtien tilaamiseen, mutta hyvä muistaa kuitenkin.
Itselläni ei ole tiedossa mitään tekijänoikeuslakiin liittyvää syytä, minkä vuoksi koulukirjastonne ei voisi vapaasti tilata juuri niitä...
Vastaus riippuu siitä, mitä käsitteellä "kirjatraileri" tarkoitetaan. Jos kysyjä viittaa ilmaisulla videoituun kirjan esittelyyn, on sellaisen tekeminen ja levittäminen sallittua, jos "traileri" koostuu tekijän omasta puheesta ja tekstistä. Jos halutaan lainata esiteltävän kirjan sisältöä, se on tehtävä sitaattipykälän (§22) puitteissa eli sitaattien täytyy liittyä omaan tekstiin. Pelkästään huvin vuoksi ei kirjaa saa lukea ja tätä lukuesitystä levittää ilman erillistä lupaa. Luvan mahdollinen maksullisuus riippuu oikeudenhaltijan harkinnasta.
Heikki Poroila 16.3.2012
HelMet-kirjastoilla olevan Rockway-palvelun käyttö on tosiaan ilmaista.
Asiakas tarvitsee videokurssien käyttöön ainoastaan kirjastokortin ja siihen liitetyn pin-koodin.
Lisätietoa uutisesta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Opiskele_soi…
Voisiko etsimäsi kirja olla Anna Gavaldan Viiniä keittiössä? Muistamasi yksityiskohdat eivät kaikki täsmää, mutta aika pitkälti kuitenkin.
Ranskalaisen kirjailijan Anna Gavaldan vuonna 2003 suomennetussa romaanissa petetty aviovaimo ja miehen isä, appi, keskustelevat yhden yön ajan keittiön pöydän ääressä elämästään ja avioliitoistaan. Naiselle syntyy uusi kuva niin apestaan kuin puolisostaankin.
Tässä linkki yhteen esittelyyn kirjasta:
http://jarjellajatunteella.blogspot.fi/2011/01/anna-gavalda-viinia-keit…
Kuvatun kaltainen tilanne syntyy Vaski-tietokannassa https://vaski.finna.fi/ esimerkiksi silloin, jos kyseiseen teokseen on tehnyt varauksen jo aiemmin ja epähuomiossa yrittää tehdä sen uudestaan.
Kyllä kirjan voi palauttaa postin mukana. Osoite on Kouvolan pääkirjasto Salpausselänkatu 33 45100 KOUVOLA. Vaikka olisit lainannut kirjan jostain toisesta toimipisteestä se kyllä palautuu pääkirjaston kautta.
Kirjallisuudentutkimuksessa tästä tekniikasta käytetään ilmaisua intertekstuaalisuus. Muiden taiteenalojen yhteydessä puhutaan nykyään usein intermediaalisuudesta. En ole varma, onko esimerkiksi elokuvissa yleiselle tavalle, että ohjaaja viittaa muihin elokuviin tai tunnettuihin televisio-ohjelmiin tavalla, jonka alan harrastajat huomaavat, jokin aivan erityinen sana, ei ainakaan tule mieleen.
Nämä enemmän tai vähemmän avoimet viittaukset voivat olla sanallisia, kuvallisia, musiikillisia tai vaikka henkilöllisyyteen liittyviä (elokuvassa puhutaan cameo-rooleista, joissa julkkikset esittävät - yleensä nopeasti ohi kiitävän hetken - itseään). Musiikissa on kautta aikojen harrastettu tällaista tietoista ja alitajuista tyylillistä...
Kyllä vain, kiitos kysymästä!
Jokaisessa espoolaisessa kirjastossa on "tuo ja vie" hylly tai kärry tai laatikko. Henkilökunta käy hyllyä/kärryä läpi säännöllisesti.
Kirjat voi jättää joko suoraan kierrätyspisteeseen tai käyttää ne kirjaston infotiskin kautta.
Emme takaa, että kirjat päätyvät kirjaston kokoelmiin, mutta ne saavat varmasti jostain arvostavan ja hyvän kodin.
Vaara-kirjastojen hankintatoivomuslomake löytyy kirjaston verkkosivun https://vaara.finna.fi yläpalkin kohdasta Asiakkaalle > Asiakkaana kirjastossa > Hankintaehdotus. Hankintaehdotuksen tekemistä varten ei tarvitse kirjautua verkkokirjastoon.
Helsingin kaupunkiympäristön asiakaspalvelusta kerrottiin, että selkeää aineistoa elinkaarikustannuksista ja hiilijalanjäljestä ei oikein löydy ja investointikustannuksetkin vaihtelevat kohteittain riippuen maaperästä, rakentamisolosuhteista, katuluokasta, kadun käyttötarkoituksesta yms. Ehkä karkeasti voi ajatella, että asfalttipintaisen peruskadun investointikustannus on noin 150 €/m2 ja luonnonkivipintaisen kadun kustannus 280 €/m2. Molemmat päällystetyypit edellyttävät ylläpitoa. Asfaltoinnin uusintatarve riippuu mm. kadun liikennemääristä ja asfalttia käytetään myös kivetyllä kadulla kiveyksen alla kantavassa rakenteessa jos kadulla on ajoneuvoliikennettä.
Iso Roobertinkadun peruskorjauksesta on Helsingin...
Kaija Koon esittämän kappaleen Minä muistan sinut on säveltänyt, sovittanut ja sanoittanut Markku Impiö. Valitettavasti kappaleesta ei ole julkaistu lainattavaa nuottia.
https://finna.fi
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kysymyksen säkeet ovat peräisin Elvi Sinervon runosta Jäähyväiset nuoruudelle. Se julkaistiin alun perin Sinervon vuonna 1950 ilmestyneessä kokoelmassa Oi lintu mustasiipi.
Maailmassa on sekä kaupallisia että ei-kaupallisia "kuvapankkeja" eli palveluita, joiden kautta saa laillisesti käytettävissä olevia kuvia. Kaupallisten kuvapalveluiden kuvat ovat ainakin pääosin peräisin ammattikuvaajilta, jotka ovat myyneet kuvapalveluille oikeuden hoitaa kuvien jakelun ja käytön rahastamisen. Kuvaaja saa pienemmän korvauksen, mutta säästyy isolta vaivalta. Kaupallisia kuvapankkeja eivät yleensä kiinnosta muut kuin teknisesti "täydelliset" kuvat, koska niille on helpointa löytää maksavia käyttäjiä mainonnan parissa. Kuvapankeista haetaan todennäköisesti eniten "yleisiä" kuvituskuvia, jolloin taiteellinen erikoislaatuisuus ei välttämättä ole tavoiteltu ominaisuus. Maailmassa on valokuvaajia, jotka ovat erikoistuneet...
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä sähköpostitse tai puhelimitse suoraan siihen kirjastoon, johon haluaisit TET-harjoittelijaksi. Kirjastonjohtajien yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot kunkin kirjaston yhteystiedoista.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseessä saattaisi olla vuonna 2001 julkaistu Laila Nummisen Muistuipa mieleeni : kätilön kertomuksia. 1.
https://www.finna.fi/Record/keski.342296?checkRoute=1
Wienistä Matinkylään päätyi Adolf Molnár (10.3.1905-20.6.1988). Tämä "kulkija ja pakolainen" asui Suomessa vuodesta 1939. Molnárin ensimmäinen kirjan Hangon mottia härnäämässä ilmestyi 1942. Hän kirjoitti sen jatkosodan aikana palvellessaan vapaaehtoisena Suomen armeijassa. Tunnetuin Molnárin teoksista on hänen omaelämäkertansa Suuri ilveily (1946, uusi suomennos 1983). Muistelmien lisäksi hän on kirjoittanut myös kaunokirjallisuutta: Aurinko kutsuu julkaistiin suomeksi 1945 ja hänen viimeiseksi jäänyt teoksensa, alun perin vuonna 1983 saksaksi ilmestynyt Saksan kansan ihmeiden lähde 2016.
Olisikohan kyseessä ehkä Asbjørnsenin ja Moen kertoma norjalainen kansansatu Lasivuoren prinsessa? Siinä Tuhkimus ratsastaa kolmella hevosella, joista yhdellä on kupariset, toisella hopeiset ja kolmannella kultaiset varusteet. Itse sadussa ei taideta mainita hevosten väriä, mutta kuvitukset esittävät ne usein eri värisinä.
Lasivuoren prinsessa löytyy esimerkiksi seuraavista satukokoelmista:
Satujen ihmemaa. 2, Norjalaisia kansansatuja. Kuvataide, 1956
Suuri satukirja. Valitut Palat, 1970
Olipa kerran : klassillisia satuja. Otava, 1974 [tässä mainittu ruotsalaiseksi kansansaduksi]
Sadun maa. Valitut Palat, 1998
