Mest lästa svar

Fråga Läst Betyg Besvarad Öppna Svar
Osaatteko kertoa, mitä kirjaa tyttäreni etsii? Lasten-/nuortenkirjassa lapset ovat kirjastossa. Kirjastovirkailija ei pidä lapsista ja pakottaa heidät istumaan… 489 Etsitty kirja lienee Eoin Colferin Legenda Pottu-Mäkisestä (WSOY, 2005). https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au429ead79-f8ff-4ea3-bf49-66f39e2bf354
Saako ihmisen luita pitää laillisesti hallussa? Liittyykö ihmisluiden käyttöön erityisiä lakisääteisiä rajoitteita esim. esitys- tai rituaalitilaisuuksissa? 489 Vainajaan liittyviä lainkohtia ja lakeja: Rikoslain 17-luvun 12 § (563/1998) Hautarauhan rikkominen https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=rikoslaki#L17 Hautaustoimilaki (457/2003) 2 § Yleiset velvollisuudet https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030457?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=hautaustoimilaki#L1P2 Laki ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä (101/2001) 4 luku Elimien, kudoksien ja solujen irrottaminen kuolleelta luovuttajalta 5 luku Ruumiinavauksen yhteydessä tapahtuva lääketieteellinen tutkimus- ja opetustoiminta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010101
Kun kääntäjä kääntää kirjaa suomeksi, kuinka paljon hän sitä muotoilee kielikuvien yms. avulla vai kääntääkö enimmäkseen sanasta sanaan? 489 Käännöksen tekemiseen vaikuttavat monet asiat. Käännettävän tekstin laji ja tarkoitus ohjaavat paljon kääntämistä. Esimerkiksi virallisten asiakirjojen tai käyttöohjeiden kääntäminen on erilaista kuin kaunokirjallisuuden. Sirkku Aaltosen (ym.) toimittamassa teoksessa Käännetyt maailmat : johdatus käännösviestintään (2015) kerrotaan, että käännettäessä kaksi eri kieltä ja maailmaa kohtaavat. Kääntäjän on päätettävä, painottaako hän käännöksessään enemmän lähtötekstin kieleen liittyviä merkityksiä vai sen kielen maailmaa, jolle käännetään. Kääntäjän tehtävänä on ratkaista, miten lukijalle välitetään ymmärrettävästi sellaiset lähtötekstissä esiintyvät ilmiöt ja ilmaisut, joita ei tunneta lukijan omassa kielessä ja maassa.   Aaltosen (...
Haluaisin lukea lapselle Tove Janssonin Näkymätöntä lasta kuvakirjana. 1950-luvulla syntyneellä ystävälläni on ollut aikoinaan (ehkä 50- tai 60-luvulla)… 489 Tove Janssonin alun perin ruotsinkielinen kirja Det osynliga barnet och andra berättelser ilmestyi vuonna 1962, ja jo samana vuonna suomeksi nimellä Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia. Tämän jälkeen kirjasta on otettu useita painoksia, mutta nämäkin kirjat ovat kuvitettuja satukirjoja useine novelleineen, eivät kuvakirjoja. Vuonna 1992 ilmestyi Muumiperheen minikirjasto -sarjassa kuvakirja Näkymätön Ninni, joka perustuu Näkymättömän lapsen tarinaan, mutta vuosikymmen lienee liian myöhäinen. Suomen kansalliskirjasto Fennican sivuilla on nähtävissä kirjan kansikuva: https://finna.fi Tove Janssonilta on ilmestynyt useita kuvakirjoja, joista Kuinkas sitten kävikään vuonna 1952 ja Kuka lohduttaisi Nyytiä vuonna...
Täytyykö vapaakappaleita luovuttaa kuusi? 489 Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä määrää, että muista painotuotteista kuin pienpainatteista ja sanomalehdistä täytyy luovuttaa kuusi kappaletta. Velvollisuuteen on kuitenkin mahdollista hakea 24 §:n mukaan helpotusta tai jopa vapautusta. Se tehdään osoitteesta https://www.kansalliskirjasto.fi/sites/default/files/atoms/files/helpotusanomuslomake_fi.pdf löytyvällä lomakkeella. Yleisesti vapaakappaleiden luovutusvelvollisuudesta löytyy tietoa vapaakappaletoimiston sivuilta osoitteesta https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/vapaakappaletoimisto. Edellä mainittu laki löytyy osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071433. Periaatteessa luovutusvastuussa on valmistaja eli paino, mutta...
Mistä arkistoista voin löytää apua paikallishistorian selvityksessä? Etsin tietoa eteläkarjalaisessa kunnassa toimineesta Helsingin kaupungin kesäsiirtolasta… 489 Tällainen tapaus, jossa Helsingin kaupungin kesäsiirtola on toiminut Luumäellä, on arkistotoimen näkökulmasta tavallista monimutkaisempi. Todennäköisesti aineistoa voi löytyä sekä Helsingin kaupunginarkistosta että Luumäen vastaavassa arkistossa. Tuoreen uutisen mukaan Luumäen kotiseutuarkiston luettelointi on juuri aloitettu. Tämä lienee eri aineisto kuin kunnan virallinen arkisto, mutta varmaan tutkimisen arvoinen. Jälkimmäisessä voisi ehkä ottaa yhteyttä kunnan tiedottajaan Tuuli Sjöströmiin p. 040 7182 431 tuuli.sjostrom@luumaki.fi. Helsingin kaupunginarkisto ei tarjoa sähköpostia, mutta asiakaspalvelun puhelinnumero on 09 310 43571. Heikki Poroila
Lainauksesta kysymys taas: Löytyykö suomennettuna Ingeborg Bachmannin lausetta, joka on käännetty ruotsiksi näin: "Vem är jag i gyllene september?" 489 Kyseessä oleva sitaatti on Ingebor Bachmannin novellista Kolmaskymmenes vuosi (Das Dreissigste Jahr). Kyllikki Villa on suomentanut lauseen näin: "Kuka minä olen sitten, kun kultainen syysykuu tulee [ja karistan pois itsestäni kaiken sen miksi minut on tehty?]". Novelli sisältyy Ingebor Bachmannin novellien kokoelmaan Kolmaskymmenes vuosi (WSOY, 1961). Alla olevasta linkistä voit lukea novellin englanninnoksen. https://archive.org/stream/in.ernet.dli.2015.149197/2015.149197.The-Thirtieth-Year_djvu.txt
Miten voidaan tulkita tekstin päättymistä kolmeen pisteeseen "Paljon olimme kierrelleet maailmaa, mutta nämä viimeiset sata metriä olivat raskaimmat..." 489 Kielitoimiston ohjepankista löytyvät ohjeet moniin oikeakielisyys ongelmiin.  Kolmesta pisteestä kerrotaan näin: "Kolmella pisteellä voidaan osoittaa, että lause jää kesken. Merkkiä käytetään varsinkin kaunokirjallisessa ja tuttavallisessa tyylissä, jossa ilmauksen kesken jättäminen mahdollistaa esimerkiksi vihjailevan tai tunnelmoivan sävyn." Lisää voitte lukea alla olevasta linkistä. http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/kolme%20pistett%C3%A4/ohje/47 Lukujen merkitsemisestä Kielitoimisto ohjeistaa näin: "Erityyppisissä teksteissä lukuja esitetään eri tavoin. Täsmällisyyttä edellyttävissä teksteissä, kuten teknisissä, tilastollisissa ja talouteen liittyvissä teksteissä, käytetään selvyyssyistä yleensä numeroita, kun...
Etsin nuorten (tyttöjen) kirjasarjaa jota luin joskus 2000-luvulla, mutta saattoi että se oli kirjoitettu jo 90-luvulla. Kirja oli muistaakseni alkuperäisin… 489 Kyseessä voisi olla Ritta Jacobsonin Nina-sarja, joka ilmestyi suomeksi vuosina 2000-2007. Tietoa kirjailijasta Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Factor_Jacobsson%25252C%252BRitta. Sarjan osien juonikuvaukset Goodreadsissa: https://www.goodreads.com/series/91449-nina.
Miksi sen mangan/animen nimi on Bleach (eli suomeksi valkaisuaine) 489 Tästä on olemassa erilaisia teorioita. Yhden teorian mukaan Shinigamit "valkaisevat" eli puhdistavat samalla tavalla kuin valkaisuun tarkoitetut kemikaalit. Sarjan luoja Tite Kubo on sanonut Shūkan Shōnen Jump -lehden haastattelussa (11/2008), että aikoi alunperin antaa sarjalle nimeksi mustaan viittaavan nimen (koska Shinigamit pukeutuvat mustaan Shihakusho-asuun), mutta antoikin sen sijaan valkoiseen viittaavan nimen. Erään teorian mukaan yksi syy olisi ollut Tite Kubon suosikkiyhtye Nirvana. Yhtyeen ensilevyn nimi on Bleach.
Koitan saada lainaksi Näkemiin vaan muru -sarjan 3. tuotantokautta, mutta tuntuu olevan liian haastavaa insinöörillekin :) Kaukolaina olisi kyseessä kun… 489 Hakupalvelu Finnan mukaan 3. tuotantokausi olisi vain Imatran kirjastossa: https://www.finna.fi/Record/heili.839918 Ala tietoa Akaan kirjaston palveluista, mm. kaukopalvelusta: https://www.akaa.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjastot/palvelut/
On olemassa vanha satu punatukkaisesta prinsessasta, jonka hiustenväri kyseenalaistettiin koska prinsessalla piti olla tukka musta kuin eebenpuu tai valkea… 489 Kyseessä saattaisi olla Dahris Butterworth Martinin Punatukkainen prinsessa, joka sisältyy 1950-luvulla ilmestyneen Aarteiden kirja -sarjan kolmanteen osaan Oli kerran.
Mikä oli Oulun kaupungin teatterin nais näyttelijän sukunimi ? Etu nimi oli Ritva ja aika oli 60 luvulla . Yhtä aikaa teatterissa näytteli Kaija Siikala ,Mauri… 489 Teoksen Oulun Teatterinaiset ry 1958-1998 mukaan näyttelijä Ritva Numminen on näytellyt Oulun kaupunginteatterissa 1960-luvulla.
Tarvitsisin tietoa oliotietokannoista ja multimediatietokannoista. 488 Oliotietokannoista kertovia teoksia löytynee parhaiten tieteellisistä kirjastoista. Tutkimusaiheen tarkempi rajaaminen on myös välttämätöntä, muuten hakutulos ei ole kovin relevantti. Aloita työn ja tiedonhaun rajaus esim. selaamalla mitä hakusanoilla "object-oriented databases" löytyy Teknillisen korkeakoulun TEEMU-tietokannasta, osoite on lib.tkk.fi tai Tampereen teknillisen yliopiston Nelliportaalista, osoitteesta www.nelliportaali.fi. Kokeile myös www.worldcat.org -tietokantaa.
Minua kiinnostaa, ottaako Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto vastaan lahjoituksia? Minulla saattaisi olla erä vanhaa oikeustieteellistä kirjallisuutta… 488 Lahden kaupunginkirjasto ottaa vastaan lahjoituksia, mutta päättää itse mitä lahjoitetusta aineistosta liitetään kokoelmaan. Erillisiä kokoelmia lahjoitusaineistoista ei muodosteta. Oikeustieteen alan kokoelmamme yritämme pitää ajan tasaisena, joten ehkä ei vanhaa aineistoa kannata tarjota. Historiallista näkökulmaa hakeville tutkijoille meillä toki onkin vanhoja kirjoja varastossa, mutta tätä kokoelmaa ei ole järkevää kasvattaa. Säilyttämisvelvollisuus on lähinnä kansalliskirjastolla. Kuopiossa toimii kirjastojen yhteinen varastokirjasto ( www.nrl.fi ), joka kerää kaikkea kirjallisuutta, mutta sinne postittaminen tapahtuu omalla kustannuksella ja kannattaa Vaari-tietokannasta tarkistaa mitä siellä jo on.
Kuinka vanhoja Helsingin Sanomia kirjastossa on saatavilla? Hakisin syys- ja lokakuun 2009 HS:n sunnuntainumeroita. Sieltä tätä "kysy Kirstiltä tai Torstilta"… 488 Pääkirjastossa Pasilassa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/ löytyvät Helsingin Sanomat vuodesta 1890 alkaen, osin mikrofilmattuna. Rikhardinkadun kirjasto säilyttää puoli vuotta, Maunulan kirjasto 5 kuukautta ja Itäkeskus 2 kuukautta. Muilla Helsingin kaupunkirjaston toimipisteillä on lyhyempi säilytysaika. Helsingin Sanomien sijoitukset löytyvät osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S2*fin/X
Olen aikaisemmin saanut opera-selaimeeni tiedot uusista cd-levyistä, mutta olen kadottanut toiminnon koska piti asentaa uusi selain operan jatkuvan… 488 Olet siis tilannut HelMet-verkkokirjaston kautta tiedot uusista CD-levyistä RSS-syötteenä. Helsingin kaupunginkirjastossa on käytössä ainoastaan Internet Explorer -selain, joten emme pääse kokeilemaan, miten syötteiden tilaaminen Firefox-selaimella tarkalleen tapahtuu. Ehkä sinun kannattaa vain klikata haluamasi uutusluettelon kohdalla ja tilata/hyväksyä syöte http://www.helmet.fi/search*fin/3 . Firefoxin ominaisuuksista kerrotaan esimerkiksi tällä verkkosivulla http://www.mozilla.org/fi/firefox/features/ . Mikäli olet poistanut Opera-selaimen koneeltasi ovat aiemmat uutuuslistatkin luultavasti poistuneet koneeltasi. Aiempien vuosien listat eivät ole saatavilla enää HelMet-verkkokirjaston kautta.
Löytyykö teiltä Jyväskylän kaupunginkirjastolta teosta Kaikki kissasta, kissanomistajan opas? Ja onko se lainattavissa? 488 Hei, tällä hetkellä kyseinen kirja löytyy pääkirjaston ja Halssilan lastenosastoilta ja muut niteet ovat lainassa.
Kirjastokorttini ei toimi enää verkossa. Mitä voin tehdä? 488 Ilmeisesti et ole käyttänyt korttia muutamiin vuosiin, koska tietosi ovat jo poistuneet lainaajarekisteristä. Saadaksesi uuden kortin sinun pitäisi siis käydä jossakin HelMet-kirjastossa. Ota mukaan henkilötodistus; kortin saat saman tien.
Etsin paikkaa missä tehdä valvotusti tunnin mittaisen tentin. Onnistuisiko se Helsingin keskustan kirjastossa? 488 Kirjastot voivat kyllä tarjota tällaiseen tarkoitukseen tilan maksutta, mutta valvontaa valitettavasti emme voi hoitaa. Oletamme, että oppilaitos tms. järjestää valvonnan. Esimerkiksi Kallion kirjaston Dekkarikirjastoa ja Itäkeskuksen kirjaston pientä kokoushuonetta (ei keskustassa, mutta metro on nopea) on käytetty tällaisiin tarkoituksiin. Tietysti kaikkia kirjastojen tarjoamia työhuoneita voi varata myös tällaiseen tarkoitukseen. Kallion Dekkarikirjaston varaus : kir.kalliontilavaraukset@hel.fi. Itäkeskuksen kirjastosta tiloja voi kysyä numerosta p. 310 85 090. HelMet-kirjastot : kirjastot ja palvelut : työhuoneet http://213.214.145.143/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut?service=Ty%C3%B6huone