Spiraalikävelyä, jossa Helsinkiä kierretään ympäri spiraalimaista reittiä, on mainostettu Yliopisto-lehden numerossa 5 (2024). Bongasin kuitenkin Facebook-ryhmästä "Käveltävä Helsinki", että tapahtuman järjestäjä on huomauttanut, että Yliopisto-lehteen on lipsahtanut väärät päivämäärät: lehden mukaan spiraalikävelyt järjestettäisiin 11.8. ja 18.8. mutta todellisuudessa kävelyt järjestetään peräkkäisinä lauantaina 10.8.2024 ja 17.8.2024. Yliopisto-lehdessä spiraalikävelyn yhteystiedoksi ilmoitetaan järjestäjän Facebook-tili "facebook.com/mauri.korkka", ja siellä 10.8. kävelyn kerrotaan lähtevän Herttoniemen metroasemalta klo 5:20 ja 17.8. kävelyn kerrotaan lähtevän klo 5:37 Talvipuutarhan porteilta.
Ajantasainen lainsäädäntö löytyy tuoreimpien Suomen laki -julkaisujen lisäksi verkosta Finlex-sivustolta, joka on Suomen sähköinen säädöskokoelma ja sisältää ajantasaisten säädösten ja alkuperäisten säädösten kokoelmat. Sivustolla voi hakea aihesanalla haluttua aihetta. Tein haun perintö-aiheella. Perimysjärjestyksestä säädetään lain perintökaaressa.Perintökaari 40/1965 2 luvun 2§ mukaan "Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä, saavat hänen vanhempansa kumpikin puolet perinnöstä. Jos jompikumpi vanhemmista on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä, ja joka haara saa yhtä suuren osan.". Kysymässäsi tapauksessa lain mukaan sisarukset perivät. Jos joku...
Karvainen ötökkä näyttää olevan museokuoriaisen toukka. Toukassa vasemmalla sijaitseva tulppamainen kärki on muiden yksityiskohtien lisäksi samanlainen kuin museokuoriaisella [1]. Kyseiset toukat toukat voivat aiheuttaa tuhoa luonnonkuiduille [2].Kyseessä voisi olla myös ryijykuoriaisen toukka, ne muistuttava paljolti toisiaan [3]. Ryijykuoriaisellekin maistuu tietyt tekstiilit [4].Lähteitä:https://www.delecon.fi/wp-content/uploads/2023/03/museokuoriainen-toukat.jpghttps://www.delecon.fi/museokuoriainen/https://tinyurl.com/toukkaryijyhttps://vieraslajit.fi/lajit/MX.193694
Einar Fieandtin runonäytelmästä Karttaleikki peräisin oleva runo Aasian joista löytyy esimerkiksi Pääskynen-lehden numerosta 7/1915, sivulta 12.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/959137?page=12
Neiti Etsivä -kirjoja ei tosiaankaan ole kaikkia käännetty suomeksi, vaikka näin kirjastonkin näkökulmasta tuntuu siltä, että niille kyllä riittäisi lukijoita. Kustantaja tekee omat ratkaisunsa kirjojen suomentamisesta ja julkaisemisesta todennäköisesti aika pitkälle sen perusteella, miten kannattavaa se on taloudellisesti. Suomessa kustantaja on ollut Tammi. Tässä kustantajan yhteystiedot, mikäli haluat tiedustella sieltä tarkemmin asiaa (www.tammi.fi)
https://www.tammi.fi/yleinen/yhteystiedot
Neiti Etsivä -sarjoja on ilmestynyt englanniksi vuodesta 1930 alkaen useita, ja näistä Mysteeri-sarjaa on suomennettu.
Tässä wikipedia-lista Nancy Drew -kirjoista (List of Nancy Drew books)
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Nancy_Drew_books#...
Tieyhteys Säynätsalosta mantereelle avattiin 5.4.1947.
Ennen pengertietä Säynätsaloon liikennöi lossi, joka aloitti toimintansa vuonna 1930. Ensimmäinen auto saapui Säynätsaloon kuitenkin jo vuonna 1919, jäätietä pitkin, ajajana itse tehtailija Parviainen.
Lähde: Matti Rautjoki (toim.): Päivät seutuvilla Päijänteen: säynätsalolaisten kirja. (1994)
Pelkän kuvan perusteella ainakin maallikon olisi vaikea tunnistaa kyseistä hyönteistä, eikä minulla ole vaadittavaa asiantuntemusta. Netissä on useitakin erilaisia sivustoja, joita voit hyödyntää lajintunnistuksessa. Esimerkiksi lajitieto.fi-sivulla on ohjeet iNaturalist-sovellukseen, jonka avulla voit jakaa havaintosi ja saada tunnistusapua.
Vinkkinä, että lisätiedot voivat helpottaa tunnistamista: mistä ja milloin otus löytyi, minkälaisesta ympäristöstä, miten se liikkuu ja niin edelleen.
Alla listaus nettisivustoista, joista voisi olla apua.
Hyönteismaailma. https://hyonteismaailma.fi/
Lajitieto.fi (Suomen lajitietokeskus). https://laji.fi/
LuontoPortti. https://luontoportti.com/
Ötökkätieto. https://www....
Runoa analysoinut Lauri Honko on epäillyt karmalinnulla tarkoitetun paarmalintua. Paarmalintu-nimen on meillä saanut useampi kuin yksi lintulaji (mm. pajulintu), mutta eritoten sillä on viitattu sieppoihin. Kansanrunoutemme lintuja tutkineen Arto Järvisen "romanttisesta lintuperinnekirjasta" ei karmalinnulle valitettavasti selitystä löydy.
Lähteet:
Lauri Honko, Nopeuden mensuraaleja kansanrunossa. – Kalevalaseuran vuosikirja. 38
Kaisa Häkkinen, Linnun nimi
Matti Larjavaara, Linnun nimet kirjoissa. – Virittäjä 3/2004
Antero Järvinen, Linnut liitävi sanoja : romanttinen tietokirja suomalaisesta lintuperinteestä
Eeva Kiviharjun säveltämä ja sanoittama "Vuoksi sun" sisältyy "Suuren toivelaulukirjan" osaan 18. Laulu alkaa: "En kyyneleitä mä tänään peitä".
Risto Asikaisen säveltämään ja sanoittamaan kappaleeseen "Sadan yön salaisuus" ei ole julkaistu nuottia.
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Suomenkielisellä nimellä "Koko Beetlehem nyt loistaa" (tai "Koko Betlehem nyt loistaa") en löytänyt tästä joululaulusta nuottia enkä sanoja. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Anna-Kaarina Kiviniemi. Sen ovat levyttäneet Simonkylän lapsikuoro ja Iin Laulupelimannit.
9.1.2024:
Korjaan vastaustani, sillä laulun alkuperäinen nimi on "Brincan y bailan", ei "Pero mira cómo beben". Suomenkielinen sanoitus alkaa: "Koko Beetlehem nyt loistaa sen portit kauas hohtaa". Kertosäkeessä lauletaan: "Tanssivat hyppelevät pikkukalat joissa". Suomenkieliset sanat voi kuunnella Iin Laulupelimannien äänitteeltä ”Joulukuusella : joululauluja ja -runoja” (Iin Laulupelimannit, 2015), joka on lainattavissa Iin kirjastosta.
Alkuperäisellä nimellä ”...
Kysymyksestäsi ei käynyt ilmi, haluatko kirjoja vain suomeksi vai voisivatko kirjat olla muillakin kielillä.
Helmet-tietokannasta löytyvät ainakin seuraavat kirjat:
Christensen, Lars Saabye : Velipuoli. Suomentanut Katriina Savolainen. Otava, 2003. Norjankielinen alkuteos voitti Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon 2002. Sukuromaani, jonka tarina alkaa sodan viimeisestä päivästä ja jatkuu 1960-luvulle asti.
Fløgstad, Kjartan : Portlandin laakso. Norjankielinen alkuteos 1974. Suomentanut Juhani Koskinen 1980. Norjan maaseudulle (sementtitehtaan ympärille) sijoittuva romaani kertoo kahden sukupolven elämästä sodanjälkeisessä Norjassa.
Jaatinen, Pekka : Vain tänne asti yltää maailma. WSOY, 2010. Norjan Ruijaan...
Sukupuolineutraalia sanaa, joka vastaisi ilmaherruutta, ei tutkimistani lähteistä löytynyt. Kelvollisin vastaani tullut ilmaus on "valta-asema ilmassa".
Nämä ns. huoltamokasetit olivat oma mielenkiintoinen lukunsa suomalaisessa musiikkituotannossa. 1970-1980 -luvuilla huoltamoilla ja marketeissa myytiin c-kasetteja, jotka sisälsivät pääosin tunnettuja kansainvälisiä hittikappaleita uudelleen versioituna. Jonkin verran versioitiin myös kotimaista musiikkia. Tuotanto oli suhteellisen halpaa ja muusikoille ja laulajille maksettiin kertakorvaukset. Kappaleita saattoivat esittää nimekkäätkin artistit, mutta usein version lauloi tuntemattomampi alkuperäisesiintyjää ääneltään muistuttava laulaja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Huoltamokasetit
Kiinnostus tätä aikansa käyttömusiikkia kohtaan on viime vuosina herännyt uudelleen ja verkosta löytyykin aiheesta asiaa aika runsaasti...
Tein Helmet.finna.fi sivustolla haun hakusanalla taikausko. Rajasin aineiston tietokirjoihin ja lasten ja nuorten osastoon. Haku toi 9 suomenkielistä vastausta esim. Deary, Terry: Karmea totuus keskiajasta, Hjelt, Marjut: Taikametsä : tarinoita ja taikoja suomalaisesta metsästä ja Allen, Judy: Yliluonnollista : outoja ilmiöitä, uskomuksia ja tapahtumia. Linkki Helmet.finna.fi
Sama haku rajattuna aikuisten osastolle löytää 41 teosta. Esim. Pulkkinen, Risto: Suomalainen kansanusko : samaaneista saunatonttuihin, Kaskinen, Piia: Mustan kissan kirja : miten välttää epäonni ja Turunen, Ari: Pahan merkit, eli, Taikauskoisten tapojen tarina. Linkki Helmet.finna.fi
Hakusanalla uskomustarinat ja rajauksella...
Sana hurskas on vanha germaaninen laina, jolle rekonstruoitua kantagermaanista alkumuotoa edustaa mm. muinaisnorjan horskr 'viisas'.
Suomen kirjakielessä hurskas-sana on esiintynyt Agricolan ajoista alkaen.
Sana hurskas Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Helvi Juvosen runo Muodonmuuttaja on kokoelmasta Kääpiöpuu (1949).
https://finna.fi/Record/vanamo.37039?sid=4106975708
Voit lukea runon myös esimerkiksi Helvi Juvosen Kootuista runoista.
https://finna.fi/Record/vanamo.4791?sid=4106976131
Linkeistä näet, missä oman kirjastoalueesi kirjastoissa teoksia on lainattavissa.
Laululyriikka on oma kirjoittamisen lajinsa, jolla on omat vapautensa. Heikki Salo käsittelee sen ominaisuuksia kirjassaan ”Kahlekuningaslaji : laululyriikan käsikirja” (Like, useita painoksia, esim. 6. täydennetty painos 2014).Laululyriikka yksinään on puolivalmis tuote ilman musiikkia. Laululyriikka kirjoitetaan ensisijaisesti kuultavaksi. Salo tarkastelee musiikin ja tekstin yhteyksiä, esimerkiksi vokaalien ja konsonanttien soivuutta. On tärkeää, millaiseen konsonanttiin tavut päättyvät. Konsonantit d, k, p ja t ovat huonosti soivia. Tämä voi olla yksi selitys sanoittajien valinnoille.
Suomen kansallibibliografia ilmoittaa Ongelinin eläneen 1848-1893. Sama tieto on teoksessa Sain roolin johon en mahdu : suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja, joten saamasi tieto lienee luotettava.
Mikään laite ei toimi sadan prosentin varmuudella, myös palautusautomaateilla sattuu silloin tällöin ongelmatilanteita. On siis mahdollista, että palautus ei ole kirjautunut asianmukaisesti. Tämä on kuitenkin helppo selvittää ottamalla yhteyttä palautuskirjastoon ja tiedustelemalla sieltä, löytyykö kyseinen kirja hyllystä. Vaikka palautus ei olisi rekisteröitynyt, itse kirjan pitäisi olla omalla paikallaan hyllyssä. Virkailija voi aina varmistaa yksilöllisestä lainaustarrasta, että kyseessä on juuri tietty kirja. Jos taas kävisi niin, että kirja lähtee uudelleen lainaksi, aiemman lainaajan tiedot katoavat ja kirja "palautuu" automaattisesti. Kannattaa joka tapauksessa ottaa yhteyttä kyseiseen kirjastoon, jotta siellä voidaan tarkistaa asia...
Hei,
valitettavasti Kirkkonummen kirjasto ei kuulu Lukki-kirjastokimppaan, eikä meillä ole kuljetusta kirjastojemme välillä.
WebOrigon monihaussa on mahdollista hakea samanaikaisesti myös Kirkkonummen aineistokokoelmasta, mutta se tulee noutaa itse ko.kirjastosta, Lukki-kirjastokorttikaan ei käy siellä.
Jos hakemaasi kirjaa ei löydy Lohjalta, sen voi kaukolainata tai jos se on Lohjalta lainassa, se voidaan varata jostain toisesta Lukki-kirjastosta.
