Saamelaisten lukumäärän arviointi on tosiaan haastavaa, koska Suomessa ei laadita tilastoja etnisistä ryhmistä.
Väestörekisteriin merkitty äidinkielikään ei kerro saamelaisten määrästä, koska lähes kaikki saamelaiset ovat monikielisiä, ja väestörekisteriin on mahdollista merkitä vain yksi äidinkieli. Lisäksi suuri osa saamelaisista ei puhu ollenkaan saamen kieltä. Tilastokeskuksen sivuilla voi tarkastella väestörekisteriin merkittyjä äidinkieliä kunnittain; tilaston mukaan Kittilässä asui 31.12.2022 27 äidinkieleltään saamenkielistä.
Saamelaiskäräjät tilastoi saamelaiskäräjävaalien yhteydessä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon kuuluvien lukumäärää. Uusimpaan, vuoden 2023 tilastoon voi tutustua täällä. Kuntakohtaisia...
Laululyriikka on oma kirjoittamisen lajinsa, jolla on omat vapautensa. Heikki Salo käsittelee sen ominaisuuksia kirjassaan ”Kahlekuningaslaji : laululyriikan käsikirja” (Like, useita painoksia, esim. 6. täydennetty painos 2014).Laululyriikka yksinään on puolivalmis tuote ilman musiikkia. Laululyriikka kirjoitetaan ensisijaisesti kuultavaksi. Salo tarkastelee musiikin ja tekstin yhteyksiä, esimerkiksi vokaalien ja konsonanttien soivuutta. On tärkeää, millaiseen konsonanttiin tavut päättyvät. Konsonantit d, k, p ja t ovat huonosti soivia. Tämä voi olla yksi selitys sanoittajien valinnoille.
Paavo Cajanderin suomennoksessa Henrik V (1905) tämä sitaatti näytelmän kolmannen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta kuuluu näin:"Ryntäyshuuto olkoon: / Henrikki, Englanti ja pyhä Yrjö!The Project Gutenberg eBook of Kuningas Henrik Viides, by William ShakespeareMatti Rossi suomensi saman kohdan seuraavasti: "Jumala Henrikin puolesta! / Pyhä Yrjö ja Englanti!"William Shakespeare: Henrik V (suom. Matti Rossi, 2009, s. 78)
Kappaleen sanoja on kysytty meiltä ennenkin. Tästä vastauksesta löytyy linkki sanoituksiin ja kommenteissa hieman lisätietoa:Mistä saa vastaus sanat lauluun: Minne käy tuulen ilmassa tiet. Ne kolme ensimmäistä säkeistöä löytyy eri laulukirjoista, mutta jossakin vanhemmassa… | Kysy kirjastonhoitajalta
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana turku tarkoittaa tosiaankin toria tai markkinapaikkaa. Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla puolestaan kerrotaan, että sana tulee muinaisvenäjän sanasta tŭrgŭ, joka sai suomen kielessä muodon turku. Edelleen kerrotaan, että "jo keskiajalla sana alkoi vähitellen tarkoittaa Suomen kenties merkittävintä kauppapaikkaa ja kehittyi paikannimeksi Turku." Mielestäni näistä tiedoista voi päätellä, että sanaa on alun perin käytetty kuvaamaan yleisesti kauppapaikkaa tai toria ennen kuin se vakiintui tarkoittamaan nimen omaan Turun kaupunkia.Turku Kielitoimiston sanakirjassa: turku - Kielitoimiston sanakirjaSanojen tori ja Turku alkuperästä: Tori ja Turku - Kotus
Lapsen kuoleman vaikutusta vanhempien parisuhteeseen on tutkittu useassakin tutkimuksessa. Esimerkiksi Sosiaalilääketieteen Aikakauslehdessä julkaistussa artikkelissa Vanhempien parisuhteeseensa toivoma tuki lapsen kuoleman jälkeen kerrotaan, että lapsen kuoleman kokeneiden parien joukossa erot ovat yleisempiä kuin muilla pareilla.
Eri kuolemansyiden vaikutusta vanhempien parisuhteeseen on tutkittu vain vähän. Esimerkiksi Family Science -lehdessä julkaistussa artikkelissa Bereavement and divorce: Does the death of a child affect parents’ marital stability? esitetään, että jos toinen vanhempi on ollut osallinen lapsen kuolemaan, voi puolisoiden surureaktiot poiketa toisistaan. Artikkelissa kuitenkin kerrotaan, että vähäinen tutkimus...
Neiti Etsivä -kirjoja ei tosiaankaan ole kaikkia käännetty suomeksi, vaikka näin kirjastonkin näkökulmasta tuntuu siltä, että niille kyllä riittäisi lukijoita. Kustantaja tekee omat ratkaisunsa kirjojen suomentamisesta ja julkaisemisesta todennäköisesti aika pitkälle sen perusteella, miten kannattavaa se on taloudellisesti. Suomessa kustantaja on ollut Tammi. Tässä kustantajan yhteystiedot, mikäli haluat tiedustella sieltä tarkemmin asiaa (www.tammi.fi)
https://www.tammi.fi/yleinen/yhteystiedot
Neiti Etsivä -sarjoja on ilmestynyt englanniksi vuodesta 1930 alkaen useita, ja näistä Mysteeri-sarjaa on suomennettu.
Tässä wikipedia-lista Nancy Drew -kirjoista (List of Nancy Drew books)
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Nancy_Drew_books#...
Ensimmäiset sivuvaunulliset moottoripyörät tulivat Suomessa poliisin käyttöön jo 1920-luvulla. Poliisimuseon verkkosivuilla on pdf-artikkeli poliisiajoneuvojen historiasta, jossa myös kuva näistä vanhimmista sivuvaunullisista poliisimoottoripyöristä: Suomalaiset poliisiajoneuvot: autot ja moottoripyörät – merkkejä joka lähtöön.
Poliisin moottoripyörien valtamerkkinä oli Harley-Davidson; näin myös 1950-luvulla, jolloin Helsingin olympialaisia varten poliisin käyttöön hankittiin muutamia uusia sivuvaunullisia Harley-Davidson -pyöriä. Kuva näistä sivuvaunullisista poliisimoottoripyöristä löytyi Finna.fi -hakupalvelun kautta:
https://finna.fi/Record/nurmijarvi_mui.mui-84293
...
Suomenkielisellä nimellä "Koko Beetlehem nyt loistaa" (tai "Koko Betlehem nyt loistaa") en löytänyt tästä joululaulusta nuottia enkä sanoja. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Anna-Kaarina Kiviniemi. Sen ovat levyttäneet Simonkylän lapsikuoro ja Iin Laulupelimannit.
9.1.2024:
Korjaan vastaustani, sillä laulun alkuperäinen nimi on "Brincan y bailan", ei "Pero mira cómo beben". Suomenkielinen sanoitus alkaa: "Koko Beetlehem nyt loistaa sen portit kauas hohtaa". Kertosäkeessä lauletaan: "Tanssivat hyppelevät pikkukalat joissa". Suomenkieliset sanat voi kuunnella Iin Laulupelimannien äänitteeltä ”Joulukuusella : joululauluja ja -runoja” (Iin Laulupelimannit, 2015), joka on lainattavissa Iin kirjastosta.
Alkuperäisellä nimellä ”...
Päätökset suomennettavista kirjoista tehdään kustantamoissa. Kirjastot saavat tiedot käännöksistä yleensä siinä vaiheessa, kun kustantaja siitä ilmoittaa. Ilmoitukset kustantajien julkaisupäätöksistä tulevat usein keväisin ja syksyisin - syksyllä ilmoitetaan seuraavan vuoden keväällä ilmestyvät teokset ja keväällä syksyn aikataulu. Kannattaa olla yhteydessä kustantamoihin ja kysellä - näin he saavat myös vinkkiä siitä, mitkä teokset kiinnostavat.
Colleen Hooverin kirja It ends with us ilmestyi äskettäin WSOYn kustantamana, joten jos se menestyy, niin on todennäköistä, että muitakin hänen teoksiaan käännetään.
Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan kirjastojen yhteisestä Vanamo-verkkokirjastosta löydät tietoa, mitä kaikkea näistä kirjastoista voi lainata. Vanamo-verkkokirjasto on osoitteessa vanamo.finna.fi.
Valitse etusivulta hakupalkin alta Tarkennettu haku.
Sitten lomakkeella laita ensimmäisen hakupalkkiin *-merkki ja valitse valikosta se aineistolaji, joka kiinnostaa.
Esimerkiksi jos olet kiinnostunut Hämeenlinnan seudun kirjastojen lainaamista esineistä, valitse aineistolajiksi "esine" ja anna koneen hakea.
Mitään virallista vuosilukua en onnistunut löytämään, mutta sekä Ylen 2010 julkaistussa artikkelissa että Kalevan 2017 julkaistussa artikkelissa esiintyy sama vuosikymmen: 1970-luku. 70-luku näyttäisi olevan muuallakin mainittu ajankohdaksi, jolloin siirryttiin opettajan teitittelystä sinutteluun. Ylen artikkelissa ei ole lueteltu lähteitä, Kalevan lähteenä on haastattelu.
Yle: https://yle.fi/a/3-5644714
Kaleva: https://www.kaleva.fi/oppilaat-teitittelivat-opettajiaan-1970-luvulla-mi/1637507
Kiuruvesi-seuran sivulla on julkaistu Hanna Jauhiaisen sanoitus, joka alkaa: "Kiuruves Kiuruves tätä jookkoo lapsies". Laulu lauletaan "Kallavesj"-laulun sävelmällä, jonka on säveltänyt Johannes Kappel. "Kallavesj" sisältyy moneen nuottiin, esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 5.
Kiuruves-laulun sanat Kiuruvesi-seuran sivulla:
https://www.kiuruvesiseura.fi/kiuruvesi-seura/kiuruvesi-laulu
Huokauskivi oli Risuharjun eteläpuolella kulkeneen Pohjois-Pirkkalan (Nokian) suunnasta Ylöjärvelle vieneen tien varressa. Sen vieressä kirkkoväki lepäsi ja söi eväitään matkallaan Harjun vanhalle kirkolle. Läpimitaltaan 3–4-metrisen kiven ympärillä oli kappalaisen pelto, Huokauskivenmoisio.
Juhani Saarenheimon Vanhan Pirkkalan historian tiestöä ja liikenneoloja selvittävän osion perusteella kyseinen tie on saattanut olla osa "Kyröläisten markkinatieksi" kutsuttua reittiä, joka lienee tullut yleiseen käyttöön isonvihan jälkeen. Maantienä tämä se mainitaan ensi kerran 1744, ja se oli yleisesti käytössä Kyrön ja Tammerkosken väliä kuljettaessa. Jo vanhastaan olivat Kyröstä, Ikaalisisista ja Pohjanmaan puolelta Harjun ja Pispalan...
Nämä ns. huoltamokasetit olivat oma mielenkiintoinen lukunsa suomalaisessa musiikkituotannossa. 1970-1980 -luvuilla huoltamoilla ja marketeissa myytiin c-kasetteja, jotka sisälsivät pääosin tunnettuja kansainvälisiä hittikappaleita uudelleen versioituna. Jonkin verran versioitiin myös kotimaista musiikkia. Tuotanto oli suhteellisen halpaa ja muusikoille ja laulajille maksettiin kertakorvaukset. Kappaleita saattoivat esittää nimekkäätkin artistit, mutta usein version lauloi tuntemattomampi alkuperäisesiintyjää ääneltään muistuttava laulaja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Huoltamokasetit
Kiinnostus tätä aikansa käyttömusiikkia kohtaan on viime vuosina herännyt uudelleen ja verkosta löytyykin aiheesta asiaa aika runsaasti...
Tein Helmet.finna.fi sivustolla haun hakusanalla taikausko. Rajasin aineiston tietokirjoihin ja lasten ja nuorten osastoon. Haku toi 9 suomenkielistä vastausta esim. Deary, Terry: Karmea totuus keskiajasta, Hjelt, Marjut: Taikametsä : tarinoita ja taikoja suomalaisesta metsästä ja Allen, Judy: Yliluonnollista : outoja ilmiöitä, uskomuksia ja tapahtumia. Linkki Helmet.finna.fi
Sama haku rajattuna aikuisten osastolle löytää 41 teosta. Esim. Pulkkinen, Risto: Suomalainen kansanusko : samaaneista saunatonttuihin, Kaskinen, Piia: Mustan kissan kirja : miten välttää epäonni ja Turunen, Ari: Pahan merkit, eli, Taikauskoisten tapojen tarina. Linkki Helmet.finna.fi
Hakusanalla uskomustarinat ja rajauksella...
Tehdasvalmisteisiin CD-levyihin luodaan aluksi niin sanottu lasimaster. Tämä on lasinen kiekko, jonka pinta käsitellään valoherkällä päällysteellä. Päällyste reagoi laservaloon kovettumalla. Lasersäteellä päällystepintaan poltetaan spiraaliuria, jotka muodostuvat pienistä kuopista ja niiden välisistä tasangoista. Niihin on koodattu binäärimuodossa äänisignaalin sisältämä data. Ammattimaisessa tuotannossa käytettävän lasertoimisen tallennusjärjestelmän (laser beam recorder) voi nähdä toiminnassa tässä videossa.Valmis lasimaster päällystetään metallilla ja siitä tehdään metallisia kopioita. Näitä kopioita käytetään leimasimina, joilla varsinaiset CD-levyt valetaan polykarbonaatista. Tämä video näyttää yhden musiikki-CD:n tuotantoprosessin....
Vesimittarit syövät pääsääntöisesti ötököitä. Löysin kuitenkin tieteellisen julkaisun, joka raportoi vesimittarien syövän ajoittain sammakon kutua; artikkeli arvelee, että tähän vaikuttavia tekjiöitä ovat muun muassa sammakoiden ja vesimittarien määrä alueella, vesistön tyyppi, sekä se, kuinka päällekkäisiä sammakoiden ja vesimittarien fenologiat - eli vuosisyklit - ovat.Lähde:Watanebe et. al. (2020): Predation of frog eggs by the water strider Gerris latiabdominis Miyamoto. Entomological Science 23(1)
HeiLisätietoa löydät muun muassa alla olevista linkeistä. Ajankohtaisimman ja tarkimman tiedon saat omalta kunnaltasi tai Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:ltä. Vastaus kysymykseesi riippuu siitä asutko taajama-alueella vai sen ulkopuolella. Yleensä kaikki jätehuoltoon liittyvät asiat ovat vuokralaisen vastuulla, jos omistajan kanssa ei ole toisin sovittu. Uusien kiinteiden esineiden ostaminen on yleensä vuokranantajan vastuulla. Koska kyseessä on vastuuasiat emme voi antaa tarkkaa vastausta. Suosittelen ottamaan yhteyttä kunnan viranomaisiin.https://yle.fi/a/74-20012228OmakotitaloliittoEtelä-Karjalan Jätehuolto Oy
Sana 'röijy' kuuluu myös itäisessä Suomessa käytettyyn sanavarantoon. Se on mukana Kotimaisten kielten keskuksen Karjalan kielen sanakirjassakin:röijy - Koko artikkeli - Karjalan kielen sanakirja (kotus.fi)Ruotsalaisten ja suomalaisten kielelliset esi-isät ovat olleet läheisissä tekemisissä toistensa kanssa niin kauan, että lainasanat voivat olla hyvinkin vanhaa perua – jopa vanhempia kuin "ruotsin kieli" ja "suomen kieli" sellaisina kuin ne nykyisin ymmärrämme. Jo tuhansia vuosia sitten eläneiden kantasuomalaisten välittömässä naapurustossa (ehkä suorastaan heidän lomassaan) on asunut (kanta)germaanista ja (kanta)skandinaavista väestöä, joiden kielestä ovat peräisin lukuisat nykysuomessa tavalliset sanat.1500-luvun Ruotsi–Suomessa...
