Maija Konttisen runo "Repo-Mikon rangaistus" alkaa: "Pupu-Jussin tylleröinen, pieni, näpsä Nöpöstiina kivikuppi kainalossa metsätietä tallusteli oman äidin asialle."
Runo sisältyy esimerkiksi Satu Koskimiehen toimittamaan "Eläinrunojen kirjaan" (Kirjayhtymä, 1997), vuonna 1931 julkaistun "Kodin ja koulun ensimmäisen kirjan" kahdennentoista uudistetun painoksen näköispainokseen (Otava, 1994) ja kirjaan "Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta" (WSOY, 1993).
Lisää lähteitä voit etsiä Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta:
https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
Tietoa voisi hakea Spes Patriae- matrikkelista vuodelta 1974. Se löytyy käsikirjastokappaleena Kallion kirjastosta ja Pasilan kirjavarastosta. Linkki Helmet hakutulokseen
Kielikello-lehdessä on artikkeli Puheesta kirjoitukseksi - Kielenhuoltoa eduskunnan pöytäkirjatoimistossa. Sen mukaan "Äänitystä alettiin käyttää tallennuksen apuna 1950-luvun alusta. Pikakirjoitusta käytettiin kuitenkin pöytäkirjan teossa aina 1980-luvulle tietokoneiden käyttöönottoon asti."Linkki artikkeliin https://www.kielikello.fi/-/puheesta-kirjoitukseksi-kielenhuoltoa-eduskunnan-poytakirjatoimistossa Teoksessa Suomen kansanedustuslaitoksen historia : Eduskunnan historiakomitea: [Olavi Salervo ... et. al.]. 10. osa 1, Eduskunnan järjestys- ja työmuodot 1907-1963 https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/selma.362093 sanotaan pöytäkirjojen kirjaamisesta näin: "Vuoden 1952 syksystä alkaen koneellisen...
Lause "elit sinä todella" löytyy Bo Carpelanin runosta Et sinä yhtään ajatellut.Runo löytyy teoksesta Bo Carpelan: Elämä jota elät : valitut runot 1946-1983 (suom. Tuomas Anhava)
Wisława Szymborskan runon Curriculum vitae (Pisanie życiorysu) kokoelmasta Ihmisiä sillalla (Ludzie na moście, 1986) on suomentanut Jussi Rosti.Runon voi lukea vuonna 2006 ilmestyneestä teoksesta Wisława Szymborska: Ihmisiä sillalla (toimittanut ja suomentanut Jussi Ros7i). Runo Curriculum vitae ei sisälly vuonna 1998 ilmestyneeseen suomennoskokoelmaan Ihmisiä sillalla.
Särkänniemi on 14,2 hehtaarin suuruinen Näsijärveen pistävä niemeke Tampereella, jolla sijaitsee Särkänniemen elämyspuisto. Nykyisin Särkänniemen nimi assosioituu lähinnä vuonna 1975 avattuun huvipuistoon, mutta ajanvietetoiminta alueella alkoi jo Akvaario–Planetaarion myötä keväällä 1969. Lasten eläintarha avattiin heinäkuussa 1970 ja Näsinneulan näkötorni vappuna 1971. Vuodesta 1979 Särkänniemen alueella on toiminut myös Sara Hildénin taidemuseo.Alun perin Särkänniemi ei ollut edes niemi, vaan se tunnettiin ensin Särkänsaarena. Nykyinen Särkänniemi on syntynyt täyttämällä Onkiniemen ja Särkänsaaren välinen salmi nykyisen huvipuiston kohdalla sijainneen Särkän sahan puujätteellä, kivillä ja mudalla. Nykyisin Särkännokkana tunnettu niemen...
Kasvit eivät tunne kipua samalla tavalla kuin eläimet, joilla on keskushermosto ja aistit. Kasvit eivät siis ole tietoisia kivusta, mutta ne reagoivat vahvasti ärsykkeisiin ja haitallisiin olosuhteisiin. Lähde: https://www.aka.fi/tietysti/kysy-tieteesta/tunteeko-kasvi-kipua-voiko-kasvi-masentua/
Jos tarkoitat jonkun kirjaston tarjoaman asiakaspäätteen nopeutta, kerro ensin, mitä kirjastoa tarkoitat. Käytännössä 100 megatavun nopeutta asiakaspäätteellä tuskin on missään tarjolla. Mutta keskustele asiasta sen kirjaston henkilökunnan kanssa, jota käytät. Eri kaupungeissa voi olla myös hyvin erilaisia nopeuksia asiakaskoneissa.
Heikki Poroila
Vantaa, Tikkurila
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoissa tuollaiset lainat pitää muodollisesti palauttaa lähimpään kirjastopisteeseen, minkä jälkeen ne voi lainata uudelleen, mikäli niistä ei ole varauksia.
Hei!
Teoksia, joita ei ole Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa, voi kaukolainata muista Suomen kirjastoista. Kaukolainatilauksen voi tehdä sähköisesti menemällä kirjaston sivun asiointi-kohdasta kohtaan lainaaminen, uusiminen ja kaukolainat,josta löytyy kaukolainatilauslomake.Kaukolaina maksaa 6 €. Kokoelmaan voi vaikuttaa tekemällä hankintaehdotuksen sähköisesti. Hankintaehdotus löytyy A-Ö -hakemistosta.
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Valitettavasti elokuvan kaikki kuvamateriaali sekä käsikirjoitus ovat tuhoutuneet.
Tietoja elokuvasta Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (Kavi) Elonet-tietokannassa:
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/117150
Tässä vastauksia kysymyksiin:
Kysyisin onko seurakunnan diakoniatyöstä kirjoitettu edunvalvonnan näkökulmasta opinnäytetyötä tai kirjaa tai onko aiheesta missään ammattilehdissä?
Tai edunvalvonnasta yhteiskunnallisen merkityksen esim. ajankohtaisiin muuttuvan työelämän tarpeisiin vastaamisen näkökulmasta?
VASTAUS: Seurakunnan tai diakoniatyön näkökulmasta ei löydy kirjallisuutta aiheesta. Edunvalvonnan yhteiskunnallisesta merkityksestä voi löytyä jotain näistä julkaisuista:
-Liisa Hokkanen: Autetuksi tuleminen
https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/61787
-Miten turvaan tahtoni toteutumisen? : opas oikeudelliseen ennakointiin
http://netpaper.lonnberg.fi/muistiasiantuntijat/opas_oikeudelliseen_enn…
-Mäki-Petäjä-Leinonen, Anna: Ikääntymisen...
Ainakin Suomalaisen kirjakaupan useat myymälät ja Wulffinkulman Helsingin myymälä näyttävän myyvän erivärisiä kuitukärkikyniä. Paksuutta ei ilmoituksessa näkynyt.
Ymmärtääkseni lähteittesi luettelossa on juuri tekijöiden nimet, ja niistä puuttuvatkin lähteenä olevan kirjan tai artikkelin nimi. Pelkän sukunimen ja vuosiluvun perusteella lähteiden bibliografisten tietojen selvittäminen on vaikeaa tai mahdotontakin.
Jos lähteenä käytetyt kirjat tai artikkelit ovat suomalaisten kirjastojen kokoelmista, voisit löytää niiden tiedot Melinda-tietokannan kautta, josta löytyvät yliopistokirjastojen, monien ammattikorkeakoulukirjastojen, Eduskunnan kirjaston, Varastokirjaston, Tilastokirjaston kokoelmatiedot ja myös osa yleisten kirjastojen kokoelmatiedoista.
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_…
WorldCat taas on maailmanlaajuinen, 10 000 kirjaston tietokanta:
http...
Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjan mukaan Irjala nimi voi pohjautua miehennimen Yrjö muunnoksiin Orja ja Irja. Nimistä on merkintöjä mm. Johanneksessa ja Kurkijoella. Satoja vuosia vanhoja asutusnimiä ovat Vehmaan, Messukylän Vihdin ja Sääksmäen Irjalat, myös Janakkalan Irjalan kartano mainitaan jo 1470.
Irjala voi olla myös harkiten otettu uusi sukunimi kuten Kemissä, missä Ignatjeffit vaihtoivat nimensä 1906. Irjala-nimisiä asuu mm. Oulun, Pietarsaaren ja Vaasan tienoilla.
Lähde: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet. Otava, Uud. laitos 2000.
Kärkölän kirjasto kuuluu Päijät-Hämeen kirjastoihin, ja kaikilla alueen kirjastoilla on yhteinen kirjastokortti. Voit täyttää ilmoittautumislomakkeen valmiiksi, mutta saat kortin kirjastosta. Ota mukaan kuvallinen henkilökortti.
Alla lisää tietoa kirjastokortista:
http://lastukirjastot.fi/kirjastokortti
Örfliitei on monikkomuoto sanasta öörfliit, joka tarkoittaa korvapuustia. Sen sijaan sana ruajuandroi onkin vähän arvoituksellisempi. Hannu Heinon Raumlaine sanakiri -teoksesta voi löytää sanan ruaju, joka tarkoittaa pieksuja. Adamssonin kirjan yhteydessä käytetty ruajuandroi tarkoittaa todennäköisimmin leipää, jonka päällä on jonkinlaista lihaa.
Lähteet:
Koskela, Tauno: Sillail oikke: rauman kielen sanoja ja sanontoja.
Heino, Hannu: Raumlaine sanakiri: rauma-suomi-rauma -sanakirja.
Kauppias Ertmanista löytyy tietoa digitoidusta aineistosta https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu .
Sanomalehdissä on esimerkiksi seuraava artikkeli https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1226036?term=Euge… ja lisätietoja löytyy hakusanalla Eugen Ertman.
Aikakauslehdistä haettaessa löytyy Oulun osoitekalenteri vuodelta 1912, jossa on puhelinnumero 305 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1226036?term=Euge…
Teoksessa Hautala Kustaa: Oulun kaupungin historia 1918-1945 on maininta Nuorten naisten kristillisestä yhdistyksestä. Yhdistys on ostanut vuonna 1928 kauppias Ertmanilta talon Asemakadun ja Isonkadun kulmasta.
Kirjassa Snellman P.W.: Kertomus Oulun kauppaseuran ja Oulun kauppaiden eläkelaitoksen...
Kyseessä lienee nimimerkillä Michael Mortimer kirjailevan ruotsalaiskaksikon Daniel Sjölin ja Jerker Virdborg kuusiosaiseksi suunniteltu seikkailua ja tiedettä yhdistävä jännityssarja. Toistaiseksi siitä on julkaistu kolme osaa (Jungfrustenen, Fossildrottningen ja Blodssystrarna), joista kaksi ensimmäistä on suomennettu (Neitsytkivi, Fossiilivaltiatar).
