Japanilaiset annokset ovat pienempiä kuin mihin olemme tottuneet. Japanilainen kuppi-mitta (cup) on pienempi kuin vastaava länsimainen. Siksi siitä käytetään nimeä gō ja se on 1.8 dl. https://www.traditionaloven.com/culinary-arts/volume/convert-japanese-go-to-deciliter-dcl.html
Japanilaisen aterian peruste on riisi ja sitä tarjotaan aterialla noin 80g eli noin 1/2 desiä eli japanilaisesta gō-mitallinen on kaksi annosta. https://www.realestate-tokyo.com/living-in-tokyo/food/cook-japanese-rice/ ja https://livejapan.com/en/article-a0000336/
Tarkempaa tietoa annoskoosta saa varmasti Suomi-Japani yhdistyksestä. https://www.suomi-japani.net/wordpress/?page_id=245 tai suomalaisten tekijöiden...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksessa Sukunimet kerrotaan, että Ikäläinen on savolainen sukunimi. 1900-luvun alussa Ikäläisiä on asunut ainakin Keiteleellä. Muinaissuomalaiset omaksuivat germaaneilta henkilönimien kaksiosaisen rakenteen ja tällaisista nimistä on voinut lohjeta kumpi tahansa osa itsenäiseksi nimeksi (esim. talonnimi Ikälä ja asukkaannimitys Ikäläinen).
Lisätietoa: Sukunimi-info: Ikäläinen
Olisikohan kyseessä ehkä Heinrich Hoffmannin Struwwelpeter-kokoelmaan (Jörö-Jukka) sisältyvä runo Die Geschichte vom bösen Friederich, joka on eri kääntäjien käsissä saanut sellaisia suomenkielisiä nimiä kuin Kuinka vallattoman Wolmarin kävi, Tarina pahasta Petteristä, Julman Jussin tarina ja Tarina ilkeästä Reetrikistä?
Kuinka vallattoman Wolmarin kävi ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1869 Hoffmannin Jörö-Jukan varhaisimmassa suomenkielisessä versiossa, Lasten joulu-tauluja eli opettavaisia juttuja kuvinensa (Jörö-Jukka, Pikku Lassi joka ei soppaa syönyt, y. m.), jonka kääntäjäksi on arveltu joko Theodolinda Hahnssonia tai Yrjö-Sakari Yrjö Koskista. Vuonna 1922 kokoelma ilmestyi ensimmäisen kerran nimellä Jörö-Jukka (jolla Hoffmannin...
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmassa demiseksuaalisuutta käsitellään ainakin Meg-John Barkerin kirjassa How to understand your sexuality : a practical guide for exploring who you are, joka on saatavilla e-kirjana OverDrive-palvelussa.
Tutkimistani tietokannoista löytämissäni lehtikirjoituksissa lähinnä vain lyhyesti määriteltiin, mitä demiseksuaalisuus on. Varsinaisia tutkimuksia aiheesta ei vastaani tullut. Kaiken kaikkiaan aiheesta näyttää löytyvän hyvin vähän aineistoa – ainakin sellaista, jossa käytetään tätä nimenomaista termiä.
Ainakin jollain tavalla aihetta lähestyvää tai ainakin sivuavaa materiaalia voisi löytyä sellaisista seksuaalisuutta käsittelevistä kirjoista, joissa pääpaino on vakiintuneessa parisuhteessa ja...
Loitsu on ilmestynyt suomeksi Markku Lahtelan kääntämänä kokoelmassa Runoni (Kirjayhtymä 1984). Jevtušenkon alkuperäinen runo Заклинание (Zaklinanie) on ilmestynyt joidenkin nettilähteiden perusteella venäjäksi vuoden 1977 tienoilla, kun taas suomennoksessa todetaan runojen ilmestyneen alun perin vuosien 1952 ja 1972 välillä. Kokoelmassa todetaan lähteiden olevan keskenään ristiriitaisia ja ajoittamisen vaikeaa. Emme onnistuneet löytämään tietoa siitä, että Loitsua olisi käännetty ruotsiksi.
Kyseessä on koloratiivirakenne, eli perusmuodossa olevaa verbiä ikään kuin väritetään tai elävöitetään sillä jälkimmäisellä kuvailevalla verbillä.
Kielenhuollon tiedotuslehti Kielikellon artikkeli aiheesta verkossa: https://www.kielikello.fi/-/jolkuttelua-ja-sonninpolkuja-kuvailevia-ilm…;
Yritin etsiä kyseisestä naisesta tietoja muun muassa Google- sekä Finna-hakuja käyttäen, mutta ei lykästänyt. Yksi lupaava väylä etsiä tietoa tällaisesta nimenomaan paikallisesti kuohuttaneesta ilmiöstä on tutustua Jyväskylän kaupunginkirjaston Jyväskylä-kokoelmaan; kyseinen kokoelma pitää sisällän sekä Jyväskylän paikallishistoriaa koskevia kirjoja että laajan valikoiman Jyväskylän paikallislehtiä. Monet vanhat lehdet ovat saatavilla mikrofilmattuina, ja niitä voi lukea mikrofilmilukulaitteella, jonka voi varata joko kirjaston asiakaspalvelussa tai puhelimitse, mutta monet lehdet ovat saatavilla myös fyysisesti Jyväskylän pääkirjaston varastosta. Myös Jyväskylän ylipiston kirjaston kautta voi etsiä tietoa vanhoista lehdistä - erityisen...
Hei,
Tällä hetkellä Raahen kirjastoissa ei ole käytössä ohjelmaa, jolla pystyisi muuttamaan VHS-kasetit DVD:lle. Pääkirjastossa digitointimahdollisuus on joskus ollut ja tätä vanhaa tietoa saattaa löytyä netistä.
Pyhäjoen kirjasto on lähin kirjasto missä voi digitoida omatoimisesti VHS-kasetteja. Kannattaa olla sinne etukäteen yhteydessä ja varmistaa millaisia leyvjä kannattaa ottaa mukaan ja kuinka kauan pitää varata aikaa digitointiin.
Kirjastojen lisäksi internetistä löytyy kaupallisia yrityksiä, jotka digitoivat VHS-kasetteja.
Tässä on linkki Pyhäjoen kirjaston sivuille https://www.pyhajoki.fi/kirjasto/palvelut
Kuvassa on Gdańskin kaupungin pienempi vaakuna, jossa on punaisella pohjalla kaksi ristiä ja niiden yläpuolella kruunu.
Vaakuna on peräisin 1300-luvulta, Saksalaisen ritarikunnan ajoilta.
https://www.gdansk.pl/redakcja/herb-flaga-i-logo-miasta,a,17103
https://www.gdansk.pl/en/about-gdansk/description-and-the-principles-of…
Varsinaista urkusovitusta sävellyksestä en löytänyt. Sen sijaan useissakin teoksissa siitä on julkaistu pianosovituksia. Alajärven kokoelmista löytyvät esimerkiksi Lauluja mereltä ja muualta (Otava, 2016) ja Suuri toivelaulukirja. Toivotuimmat (F-kustannus, 2016).
Verkosta on vapaasti saatavilla esimerkiksi tällainen sovitus.
Kysymyksestäsi ei käynyt ilmi, haluatko kirjoja vain suomeksi vai voisivatko kirjat olla muillakin kielillä.
Helmet-tietokannasta löytyvät ainakin seuraavat kirjat:
Christensen, Lars Saabye : Velipuoli. Suomentanut Katriina Savolainen. Otava, 2003. Norjankielinen alkuteos voitti Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon 2002. Sukuromaani, jonka tarina alkaa sodan viimeisestä päivästä ja jatkuu 1960-luvulle asti.
Fløgstad, Kjartan : Portlandin laakso. Norjankielinen alkuteos 1974. Suomentanut Juhani Koskinen 1980. Norjan maaseudulle (sementtitehtaan ympärille) sijoittuva romaani kertoo kahden sukupolven elämästä sodanjälkeisessä Norjassa.
Jaatinen, Pekka : Vain tänne asti yltää maailma. WSOY, 2010. Norjan Ruijaan...
"Humisevanhuojuvaa viimavalssia" tanssitaan Tabermannin vuonna 1975 julkaistun Päivä päivältä rakkaampaa -kokoelman runossa, joka alkaa sanoin "Syvällä kuiskivassa kotimetsässä".
Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen sivuilla (https://www.sajos.fi/sajos/saamelaisarkisto) on aika niukasti tietoa Saamelaisarkistosta:
Saamelaisarkiston tehtävänä on
• tukea ja edistää saamelaisia koskevaa tieteellistä tutkimusta
• vahvistaa saamelaiskulttuuria ja lisätä saamelaisia koskevaa historiatietoa
• huolehtia saamelaisia ja saamelaisaluetta koskevien asiakirjojen digitoinnista
• tuoda asiakirjat asiakkaiden saataville kansallisarkiston verkkopalvelujen kautta.
Suomi.fi-palvelussa on lisätietoa (https://www.suomi.fi/palvelut/palvelupiste/saamelaisarkisto-kansallisar…):
"Kansallisarkistoon kuuluva Saamelaisarkisto palvelee sinua, olit sitten tutkija tai kansalainen. Käytössäsi ovat Saamelaisarkistoon sijoitetut analogiset...
P. J. Hannikaisen kaksiääninen sovitus tästä Mozartin säveltämästä yksinlaulusta (Sehnsucht nach dem Frühling, KV596) sisältyy Elsa Kojon toimittamaan "Suureen kevät- ja kesälaulukirjaan" (WSOY, 1984) ja myös P. J. Hannikaisen nuottiin "Sirkkunen : lauluja lapsille" (Gummerus, 1927 ja 1954). Suomenkielinen sanoitus alkaa: "Kun kevät kaunis tuli". Suomenkielisen sanoituksen on kirjoittanut P. J. Hannikainen.
Olavi Pesosen neliääninen sovitus sekakuorolle sisältyy nuottiin "Laulava kansa : säestykset ja kuorosovitukset laulukirjaan" (Valistus, 1961; 4. painos).
Anders Öhrwallin kolmiääninen sovitus (SSA) löytyy verkosta Topeliuksen ruotsinkielisillä sanoilla ja nimellä "Kom hör min vackra visa":
https://wessmans.com/pdf/artikel/...
Toki on mahdollista, mutta käytännössä poistettavat pienten lasten kuvakirjat ovat erittäin huonokuntoisia ja niitä ei voi käyttää.
Kumminkin kannattaa keskustella asiasta a.o. kirjaston kanssa.
Hei
Kariston sivuilta löytyy suomeksi kirjailijasta
http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?aid=363&…
Kirjailijalta löytyy omat englanninkieliset nettisivut
http://www.suelimb.com/
Englanniksi löytyy muiltakin sivustoilta tietoa
http://www.fantasticfiction.co.uk/l/sue-limb/
Valitettavasti kirjailijasta on hyvin vähän tietoa suomenkielellä.
